lauantai 4. elokuuta 2018

Paluumuuttajan ajatuksia


Varaston kätköistä löytyi mappi, johon olin jokunen vuosi sitten kerännyt aineistoa blogistani mahdollista uutta julkaisua varten. Kyse oli Saksasta tulleen paluumuuttajan ajatuksista.  Vuosikymmenien jälkeen kotimaahan paluu on kaikkea muuta kuin helppoa. Ihan kaikki asiat pitää opetella uudestaan, paikallistiedoissa on isoja aukkoja, ja sitä, mitä on maailmalla oppinut, joko vähätellään tai peräti haukutaan. Paluumuutto on ollut useimmille Suomeen palanneille shokki. 


Satu Rommi on kirjoittanut paluumuutosta kirjasen ”Loskalauluja”. Hän kirjoittaa:

”Suomeen palaava päätyy pakostakin pohdiskelemaan itseään, identiteettiään ja omaa suomalaisuuttaan. Kuinka paljon oma identiteetti on sidoksissa suomalaisuuteen?”

Olen tullut siihen tulokseen, ettei minun tarvitse sopeutua yhtään mihinkään. Sille tosiasialle, että ulkomaan kokemusten myötä yksinkertaisesti tietää enemmän asioita kuin paikallaan pysynyt suomalainen, ei voi mitään. Se herättää kateutta, vaikkei yhtään leventelisi, mutta se ei niinkään kerro paluumuuttajasta, vaan paikalleen jääneestä itsestään. Sellainen pitää vain hyväksyä. Ei kaikkien ihmisten kanssa tarvitse olla kaveri.

Ehkä siksi olen nyt oikeassa ammatissa maahanmuuttajien kouluttajana. Olenhan itse tehnyt kaikki ne virheet, mistä heitä nyt varoittelen. Monet opiskelijani ovat sanoneet, että en ole ”oikea suomalainen”, kun en pidä Suomea maailman parhaana maana. Suomalaiset itse kun kehuvat olevansa maailman parhaita kaikissa asioissa - joita ei objektiivisesti voi mitata. Totta kai asuminen ulkomailla, kokemukseni Ranskassa, Saksassa ja Venäjällä kasvattavat ja avartavat silmiä. On sitä paitsi ihan eri asia käydä turistina jossain kuin asua siellä. Tämähän ei tarkoita, että väheksyisin hyviä asioita Suomessa. Mutta että kaikki pitäisi aina ja edelleen tehdä niin kuin on aina tehty – sitä en ymmärrä. Suomihan on juuri siitä kehittynyt, että se on ottanut vaarin muualta tulleista vaikutteista. Pahinta Suomelle on joidenkin ehdoton vaatimus laittaa rajat kiinni. Meidän pitää ennemminkin hyödyntää se tietotaito, jonka maahanmuuttajat tuovat tullessaan. Maahanmuuttajat, eivät edes pakolaiset ole valkoisia tauluja, johon me voimme kirjoitella mitä haluamme. Kannustan heitä hyväksymään maan tavat ja toimimaan hyvien tapojen puitteissa, mutta samalla muistamaan oman alkuperänsä ja olemaan siitä ylpeitä.


perjantai 3. elokuuta 2018

Tuulivoiman takia kuolemaa ja sairautta


 

12. 11.2014

Jo yli 14 vuotta olemme kärsineet tuulivoimasta. 
Ensimmäinen tuulivoimala (v. 2000) rakennettiin meidän pellollemme. Uskoimme suunnittelijoita: taloudellista ei ydinvoimaa, ei välkettä, ei melua… ja maanvuokrankin saimme. Kolme vuotta myöhemmin meille tehtiin toinen tarjous (ja luvattiin paljon enemmän rahaa), mutta sitä emme ottaneet vastaan. Liian selvästi ymmärsimme: ei taloudellista (1000 toimintatuntia vuodessa), ei korvaa perinteisiä voimaloita, osin melua; inframelusta ei tuolloin tiedetty (valitettavasti).

Ikävä kyllä, silloin aloittivat naapurimme. Nyt meillä on 6 tuulivoimalaa länsipuolella ja terveydelliset haitat ovat mittavia.

Eläimemme (lehmät) kärsivät, paljon kuolleita vasikoita tai keskenmenoja. Yksin vuonna 2007 lehmistä kuoli 50% (!!!): kaikki olivat kantavia! Sen jälkeen, kun rakennettiin kaksi Enercon 101 –voimalaa lähistölle (kaikki 380 ja 1200 metrin etäisyydelle), 75% lehmistä ei tule ollenkaan tiineiksi. Ainoa vasikka, mikä meillä on, on aliravittu eikä käytännössä kasva enää lainkaan.

5 hengen perheessämme on seuraavia terveysongelmia:

Korkea verenpaine (usein lääkärin puheilla), säänsärkyä, korvasärkyä, verenvuotoa nenästä, usein väsymystä, tunne ettei jaksa mitään, yliherkkää kuuloa, hermostuneisuutta, tasapaino-ongelmia…

Naapurit, jotka saavat suuria vuokria maastaan, pilkkaavat meitä, että meillä olisi psyykkisiä ongelmia ja levittävät tätä tietoa julkisesti. Nyt toimeentulomme on uhattuna, sillä paikallinen energiayhtiö ei enää anna meille toimeksiantoja (koska olemme ryhtyneet juristisiin toimiin), se on sidoksissa tuulivoimatoimijaan.

Tuulivoimatoimija on jo vuosia pettänyt sijoittajia liian suurilla tuottolupauksilla, ja sekä osavaltion hallinto että paikallishallinto uskovat sokeasti sen ideologisiin utopioihin. Niin myös rakennuslupia annettiin ilman kunnollisia esitutkimuksia (ei tutkimusta vaikutuksista kasvistoon tai eläimiin, eikä varsinkaan isohaarahaukkaan eikä metsoon, manipuloituja melututkimuksia, todelliset varjovaikutukset paljon suuremmat).

Juristinen riita pitkittyy pitkittymistään, koska piirivirasto nostaa esiin mitättömiä asioita väärin perustein ja valittaa niistä.  Huomionarvoista on, että virastolla on meluvaikutuksista vain heikot tiedot. Uusista mittaustekniikoista viranomaisilla ei ole mitään aavistusta, koska heitä ei ole siihen koulutettu.

Baden-Württembergissä on katastrofaalista, miten suuresti tuulivoimaa poliittisesti edistetään, huolimatta siitä, että se on taloudellisesti täysin hyödytöntä (keskimäärin 1200 täyskäyttötuntia vuodessa). Baden-Württembergin osavaltion hallitus seuraa vain ideologiaa – ei verkon varmuutta, taloudellista kestävyyttä, CO2-säästöjä, kansalaisten hyvinvointia… heitä kiinnostaa vain valta (osavaltion pääministeri Kretschmann).

Kaunein luonto tuhotaan tahallisesti!
Liian korkeat maanvuokrat pilaavat vuosisatoja hyvin toimineet naapuruussuhteet. Kunnat riitelevät kuntien rajoilla siitä, kenelle rakennusoikeuksia annetaan.  Pienet sijoittajat menettävät rahansa liian suurien lupausten takia, eläimet katoavat tuulivoimaloiden ympäristöstä, lähistöllä asuvat ihmiset ja eläimet sairastuvat ja kuolevat, rakennukset menettävät arvonsa, ennen rauhallisia seutuja hallitsevat yli 200 metriä korkeat jättiläiset, edes toisen maailmansodan pommit eivät ole saaneet näin pahaa tuhoa aikaan kuin nämä Saksan yli 24.000 tuulimyllyä. Ja tämä kaikki sen takia, että saadaan pieni määrä sattumasähköä, joka tekee toimitusvarmuuden yhä vaikeammaksi. Saksalle nauravat kaikki muut eurooppalaiset!

Meillä on kaksi sähköverkkoa:
Ensinnäkin hyvin toimiva perinteisten sähköntuottajien verkko (ydinvoima, hiili, kaasu) ja sitten kallis sattumasähköverkko („uusiutuvat“), joka pakotettiin varman verkon päälle ja on olemassa vain sitä varten, että vihreät ideologit olivat tyytyväisiä. Tuulivoimalat ja aurinkovoimalat ovat hyötysuhteeltaan tehottomimpia ja epäluotettavimpia energianlähteitä! Eikä CO2-valhe ota loppuakseen…

Etsimme toista kotia, taloa tai 5 huoneen asuntoa, koska emme enää kestä näitä terveyshaittoja.
Terveys on meille tärkeämpi kuin kotiseuturakkaus. Kiitämme siis täten rahanahneita ja häikäilemättömiä naapureitamme, naapurikuntaa, tuulivoimaloiden suunnittelijoita ja toimijoita, energiakonsernia, paikallisia viranomaisia, Freiburgin piiriviranomaisia, kaikkia virastoja sekä osavaltion valtuutettuja (erityisesti vihreitä hulluuden ideologeja) Stuttgartissa siitä, että veitte meiltä toimeentulomme ja kotiseutumme. Kiitos siitä, että tuhositte luonnonkauniin ja eläimistä rikkaan metsäseudun pystyttämällä sinne teollisuusjättiläisiä, joista ei ole yhteiskunnallemme mitään hyötyä, vaan jotka lihottavat 3-4 henkilön tai pienen ryhmän rahapussia.

Jätämme maatilamme, jota sukumme on viljellyt monien sukupolvien ajan, jossa monet ovat työssään hikoilleet saadakseen toimeentulon, ja nyt sitten tulee pari ideologia ja haluavat pelastaa maailman yli 200 metriä korkeilla torneillaan, jotka eivät tuota energiaa. Miten tyhmä ja ahne pitääkään olla, että pystyy pilaamaan kauniin maansa, vaikka meillä on ollut internetkin käytössä jo hyvin kauan…

Konrad Saum