sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Uskonpuhdistuksen merkkimiehiä

Kristinusko rantautui Suomeen läntisen eli roomalaiskatolisen kirkon toimesta Ruotsista ja idän kirkon oppina Venäjältä, Karjalan luostareiden, Valamon ja Konevitsan lähetystyön tuloksena.

Rooman kirkon vaikutusvalta ja voimistuva maallistuminen saivat aikaa Euroopan sivistyneiden pappien ja teologien parissa vastaliikkeen, protestin, jonka kannattajat tunnettiin nimellä protestantit. Rooman kirkon johto nimitti heitä kerettiläisiksi, joiden kohtalona usein oli polttoroviolle joutuminen. 


Anekauppa ja paavinvallan rappiotila johtivat MartinLutherin, Urlich Zwinglin, Jean Calvinin ja Philipp Melanchtonin käymään epäkohtien kimppuun.

Uskonsodat saivat Ruotsin hallitsijan, Kuningas Kustaa II Aadolfin liittymään armeijoineen puhtaan opin puolesta käytävään taisteluun. Lützenin taistelu 1632 katkaisi etevän hallitsijan uran ja antoi ankaran iskun myös luterilaisuuden edistämiselle.

Häntä ennen oli Kustaa Vaasa osoittanut myötämielisyyttä reformaatiota ja luterilaisuutta kohtaan. Hän oli perustanut Suomeen kaksi hiippakuntaa. Niiden johtoon tulivat Paavali Juusten Viipurin piispana ja Mikael Agricola Turun piispana. Molemmat olivat Wittenbergissä opiskelleita ja tutkintonsa suorittaneita. Suomeen saatiin 1640 Turun akatemia, missä voitiin alkaa ensimmäinen suomalainen pappien ja teologien koulutus. 


Teksti: ote Karjala-lehdessä julkaistusta kirjaesittelystä.
Unto Martikainen: Uskonpuhdistuksen sankareita, 2018.

lauantai 22. syyskuuta 2018

Maailmanmenoa. Valtaojan ajatuksia


Töölöläinen-lehden 1/16 haastattelussa ”Elämää tähtien tähden” professori emeritus Esko Valtaoja juttelee seuraavia:

-Kuinkahan pieni prosentti ihmisistä tietää, että juuri tällä hetkellä elämme maailmanhistorian rauhallisimpia aikoja. Eikä tämä ole mikään mielipide, vaan tyly fakta.

- Nyt vallitsee selvästi enkelibuumi ja sitten tulee taas jokin muu, en tiedä mikä, ehkäpä kummitusaalto. En osaa sanoa, miksi enkelit ovat muodissa, mutta on tutkittu, että keskimäärin kuudesosa ihmisistä uskoo ihan mihin tahansa. Kysymykseen voivat tulla vaikkapa salaliittoteoriat tai yliluonnolliset jutut. Ihmiset voivat keskustella enkeleiden kanssa ti sitten heitä ufosiepataan. Tällöin aivoissa vain on jokin vipstaaki jäänyt vähän kummalliseen kohtaan. Aina riittää tarjontaa. Muodit tulevat ja menevät samalla lailla kuin vaatetuksessakin.

- Kulttuurin kokeminen lisää tutkitusti terveyttä. Tietenkin on hyvä harrastaa liikuntaa, mutta pitäisi muistaa panostaa myös aivoliikuntaan, jolla on vaikutusta terveyteenkin, joskus jopa liikuntaa enemmän.

- Jos haluaa ärsyttää ihmisiä, kannattaa puhua ydinvoimasta, homoista, luomusta ja uskonnosta yleensäkin. On ihmisiä, jotka muuten ovat järkeviä, mutta ovat jollakin lailla iskeneet identiteettinsä kiinni johonkin tiettyyn asiaan. Ja sitten, kun sitä uskomusta järkyttää jollakin tavalla, sieltä tulee esiin vaikka mitä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tämä luomu, joka selvästikin on joillekin ihmisille pyhä asia. Siinä eivät mitkään faktat mene jakeluun.

- Minulla on myös tapana sanoa, että meillä on kaksi uskontopuoluettakin, joista toinen on Kristillisdemokraatit ja toinen Vihreät.

- Kyllähän Vihreillä on paljon hyviä asioita, mutta ydinvoima, luomu ja jotkut muut asiat sijaitsevat pyhien periaatteiden alueella. Kunnon kristillisdemokraatin on yhtä mahdotonta epäillä Jumalan olemassaoloa kuin vihreän poliitikon sanoa mitään positiivista ydinvoimasta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Osmo Soininvaara, joka on niin fiksu mies, että minua ihmetyttää, miksi hän yleensä on vihreä. Soininvaara on todennut, ettei uskonnollissävyisessä ydinvoiman vastustamisessa ole paljonkaan järkeä. Tosin hän rohkeni sanoa tämän vasta sen jälkeen, kun oli luopunut Vihreitten puheenjohtajuudesta, ei puheenjohtajana ollessaan.