Tuulivoimalobbarit
kehuvat, että tuulivoima on maailmalla kasvanut huimasti…
Tavallinen kuulija
voisi siis saada sellaisen käsityksen, että tuulivoima on maailmalla merkittävä
energiantuottaja.
Paljonko uskot
tuulivoiman osuuden olevan nykyisestä energian tuotannosta, pyöristettynä ja
prosentteina? 20, 10 vai vain 5 prosenttia? Väärin. Nolla. Selväsanaisesti:
maailmalla ei ole tuulivoimatuotantoa.
Vaikka
tuulivoiman ja aurinkopaneelien tuotanto laskettaisiin yhteen, maailmalla
näillä katetaan vain 1% energian tarpeesta. Vuonna 2014 tuuli tuotti energiasta
– IAEA:n tilaston mukaan – 0,46%, ja aurinko ja vuorovesi yhteensä 0,35%. Tämä
siis kokonaisenergiasta, ei vain sähköstä, joka on vain viidennes tarvittavasta
energiasta. Se muu on kiinteää, kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta, jota
tarvitaan nostamaan raskaita lasteja, kuljettamaan tavaroita ja pyörittämään
teollisuutta.
Tämä ei ole
salatiedettä eikä näitä lukuja ole vaikeaa löytää, mutta nehän eivät sovi
tuuli- ja aurinkolobbareiden antamaan kuvaan. Ne piilottavat nämä tiedot
kertomalla, että lähes 14% maailman energiasta on uusiutuvaa, ja että se on
tuuli- ja aurinkovoimaa. Tosiasia on, että uusiutuva on etupäässä biomassaa,
puuta, ja suurin osa siitä on ”perinteistä biomassaa” eli risuja ja tukkipuuta
sekä lantaa, jota köyhät polttavat kodeissaan valmistaakseen ruokaa. He
tarvitsevat energiaa ja maksavat suuren hinnan siitä, että saavat savun
hengittämisestä terveysongelmia.
Vaikka rikkaissa
maissa pelataan tukemalla tuuli- ja aurinkovoimaa, niin heidänkin uusiutuva
energiansa tulee puusta ja vedestä, varmoista uusiutuvan energian lähteistä.
Viimeiset 40 vuotta energian tarve maailmassa on kasvanut 2 prosenttia
vuodessa. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 esimerkiksi se kasvoi noin 2000
terawattituntia.
Jos tuulivoiman
pitäisi tuottaa kaikki tuo lisä eikä muuta, miten monta tuulimyllyä pitäisi
rakentaa joka vuosi? Vastaus: lähes
350.000 kappaletta, sillä 2-MW-turbiini tuottaa vuodessa noin 0,005
terawattituntia. Se on 1,5 kertaa se määrä, mikä on rakennettu sen jälkeen, kun
valtiot alkoivat käyttää verorahoja tähän nk. teollisuuteen 2000-luvun
alkupuolella.
Tuulivoima
tarvitsee megawattia kohden noin 50 aaria. Täten tuo tuulivoimalamäärä
tarvitsisi suuremman alueen kuin Brittein saaret ja Irlanti yhteensä, joka
vuosi. Jos näin tehtäisiin 50 vuoden ajan, olisimme täyttäneet jokaisen Venäjän
kokoisen maan neliökilometrin tuulipuistoilla. Se siis kattaisi vain jokaisen
vuoden lisäenergian tarpeen. Ei jo olemassa olevaa tarvetta. Fossiiliset
energianlähteet kattavat nykyisin noin 80% maailman energian tarpeesta.
Älä usko siihen,
että tuulivoimaloista tulisi koskaan tehokkaampia. On olemassa fysikaalinen
raja sille, miten paljon energiaa saadaan liikkuvasta aineesta, se on nk.
Betzin raja ja tuulivoimalat ovat sen melkein saavuttaneet. Niiden tehokkuus (kuormituskerroin)
riippuu tuulen määrästä, ja se vaihtelee heikosta vahvaan, joka päivä, vuodesta
toiseen.
Nykyiset voimalat
ovat jo hyviä. Ongelma on tuuli, emmekä voi sitä muuttaa. Se on vaihtuva
matalataajuisen energian virta. Ihmiskunta lopetti sen käytön tärkeisiin
toimintoihin kuten kuljetukseen tai mekaanisiin laitteisiin aikoja sitten,
järkevistä syistä. Tuuli vaan ei ole erityisen hyvä energian lähde.
Mitä tulee tarvittaviin
luonnonvaroihin ja ympäristöön, tuuliturbiinien vaikutukset – lintujen tappaminen,
betoniperustusten luontoon laskeminen, infraäänien aiheuttamat terveyshaitat -
on jo sinänsä paha asia. Kokonaan näkymättömissä on Sisä-Mongoliassa tapahtuva
harvinaisten metallien louhinta ja puhdistaminen turbiinien magneetteja varten.
Se aiheuttaa valtavia ongelmia, koska kaivostoiminnassa syntyy radioaktiivista
jätettä. Jokaisen tuulivoimaa hehkuttavan pitäisi hävetä silmät päästään joka
kerran, kun mainitsee tuulivoiman.
Ja vieläkin
pahempaa. Tuulivoimalat tehdään etupäässä teräksestä, paitsi lasikuitusiivet,
ja rakennetaan betonikakun päälle. Niihin tarvitaan noin 200 kertaa enemmän
materiaalia yksikköä kohden kuin kaasuturbiinilla. Teräs tehdään käyttämällä
hiiltä, ei pelkästään kuumentamista varten sulatusmalmin tuottamiseksi, vaan
hiilen saamiseksi seokseen. Myös sementti tehdään useimmiten käyttämällä
hiiltä. ”Puhtaan” uusiutuvan tuottamiseen siis tarvitaan fossiilista energiaa –
enimmäkseen hiiltä.
2-MW-tuulivoimala
painaa noin 250 tonnia. Siihen kuluvat torni, konehuone, roottori ja siivet.
Yhden terästonnin tuottamiseen tarvitaan noin puoli tonnia hiiltä. Tarvittavan
betonin tuottamiseen tarvitaan lisäksi noin 25 tonnia hiiltä. Yhteensä noin 150
tonnia hiiltä yhtä tuulivoimalaa kohden. Jos nyt sitten rakennettaisiin 350.000
tuulivoimalaa joka vuosi (tai vähemmän mutta suurempia) kasvavaan energian
tarpeeseen, tarvittaisiin 50 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Se on noin
puolet koko EU:n hiilituotannosta.
Jos siis
kannatatkin hiilivoimaa, sinulla on lisäintressi kannattaa ”puhdasta”, vihreää
tuulivoimaa…
Kun olet lukenut
kaiken edellisen, huomaat, ettei ole mitään järkeä edes ajatella, että
tuulivoima olisi mikään vaihtoehto maailman energiantarpeeseen saati
hiilidioksidipäästöjen alentamiseen ilman, että maapallomme kärsii. Kuten
edesmennyt matemaatikko David MacKay vuosia sitten sanoi, matematiikka on
sattumasähköä vastaan.
Jos siis halutaan
vähemmän hiilidioksidia, olisi parasta keskittyä esimerkiksi kaasuun, taloudellisesti
kannattavaan hankintaan, tiedetäänkin jo, että uusien menetelmien takia sitä
onkin paljon enemmän kuin mitä luultiin. Kaasu on lisäksi fossiilisista vähiten
ilmaan saastuttava.
Lisäksi
kannattaisi käyttää maailman kasvava hyvinvointi ydinvoiman – fission ja
fuusiovoiman – käyttöön, joka voisi korvata kaasun tämän vuosisadan toisella
puoliskolla. Kaikki muu olisi vain vastakkaista sille, mihin pyrimme. Pahinta
kaikesta: nykyinen ilmastopolitiikka tekee vain köyhistä entistä köyhempiä ja
rikkaista entistä rikkaampia.
Ylläoleva teksti
perustuu etupäässä Matt Ridleyn 13.5.2017 ”The Spectator”-lehdessä julkaisuun
artikkeliin.
https://www.spectator.co.uk/2017/05/wind-turbines-are-neither-clean-nor-green-and-they-provide-zero-global-energy/
