Höpöhöpö

Ulkomaisia oppilaitani ja asiakkaitani naurattaa, kun sanon heille ”höpöhöpö”.  Oppilaat esittivät sen minulle tyypillisenä sanomisenani viime syksyn juhlassakin.

Oletko lukenut? Roman Schatz ja Wolfram Eilenberger ovat kirjoittaneet kirjoja Suomesta.

http://yle.fi/uutiset/vokaalihaitarilla_ja_unikkofilosofialla_suomalaisten_salaisuuksiin/5544883

Wolfram Eilenbergerin ”Minun suomalainen vaimoni”, alkuperäisteoksena ”Finnen von Sinnen”: 

 "Koomista suomalaisissa on se, etteivät he ymmärrä miten koomisia he ovat."

Yle: "Eilenberger on löytänyt suomalaisista asiat oikeisiin puitteisiinsa asettavan höpöhöpö-ominaisuuden. Jos joku mielistelee, niin vastaukseksi tulee helposti höpöhöpö. Höpöhöpöllä palautetaan myös liioittelijat ja yleistäjät maan pinnalle."

Roman Schatzin ”Gebrauchsanweisung für Finnland” (Suomen käyttöohje): 

lyhyet, aina valoisat kesät, avantouinti, saappaan heitto, tasa-arvo, sauna, Nokia, Leningrad Cowboys, luonto, Pisa, pirtu, melankolia. 

Suomen kielessä 11 eri sanaa karhulle, mutta ei yhtään vastinetta sanalle ”bitte” – ole hyvä.

Stressiä?

Allaolevaa kuvaa on käytetty Düsseldorfin yliopistollisessa sairaalassa testaamaan stressin määrää. 

Katso tarkkaan näitä kahta delfiiniä, jotka hyppäävät vedestä. Ne ovat täysin identtiset.

Tutkijat ovat huomanneet, että sellaiset ihmiset, jotka kärsivät stressistä, näkevät delfiinit erilaisina. Mitä enemmän stressiä, sitä erilaisemmilta delfiinit näyttävät. 

Jos sinusta siis tuntuu, että kuvan delfiinit eivät ole samanlaisia, niin siivoa kirjoituspöytäsi ja mene lepäämään. 

 

Uskokoon kuka haluaa :-)

Lähde 

Kuinka perunasäkki uhkasi Venäjää

18 kiloa vaarallisia suomalaisia perunoita yritti ylittää rajan, mutta koko Venäjän valpas puolustusjärjestelmä ryntäsi yhtenä miehenä torjumaan tätä uhkaavaa vaaraa. Rikosta ei tehnyt mitättömäksi se, että rajavartijan terävän käskyn kuultuaan perunat perääntyivät hyvässä järjestyksessä takaisin Suomen puolelle, vaan tästä seurasi ennen näkemätön diplomaattinen selkkaus. 

Venäläis-suomalainen ystäväpariskunta lähti elokuun ensimmäisenä päivänä 2012 käymään Petroskoissa, omassa asunnossaan sekä sukulaisten luona, ja otti mukaansa omassa pellossa Suomessa kasvatettuja perunoita omaan tarpeeseensa. 

Rajavartija pysäytti heidät rajalla kysellen, mitä heillä on mukanaan. ”Perunoita”, he sanoivat. Takakontti avattiin. Siitä seurasi kolmen tunnin odottelu ja sen jälkeen kuulustelu rajalla ja käsky palauttaa perunat Suomeen - minkä he tekivätkin. 

Suomeen sitten palattuaan he saivat Sortavalasta kirjeen, jossa heidät käskettiin kuulusteluihin Sortavalaan. Koska he asuvat Lappeenrannassa, 300 kilometrin päässä Sortavalasta, he kirjoittivat venäjän kielellä Sortavalaan kirjeen, jossa pyysivät peruna-asian käsittelyä ilman että heidän itsensä oli tarpeellista tulla paikalle, - ja tähän suostuttiin. 

Kuulustelupäivänä mies sai puhelun suomen kielellä Sortavalasta, jossa tivattiin, miksi hän ei ollut paikalla kuulustelussa. Hän selitti tilanteen, ja että kirjeeseen olla tulematta oli suostuttu. Mutta Venäjän viranomainen ei suostunut kuuntelemaan, vaan käski heidät heti paikalle. Niinpä he lähtivät Sortavalaan. Perille tultuaan heiltä kysyttiin, miksi ihmeessä he olivat tulleet, olihan sovittu, että asia käsitellään ilman heitä! Siis he palasivat kotiin. Ja ajattelivat, että asia olisi loppuun käsitelty. 

Pian tämän jälkeen he saivat kuitenkin 1500 ruplan sakkomaksun, jonka hetimmiten maksoivat.

Nyt seurasi käsky heti, jouluaatoksi, kuulusteluihin Petroskoihin. Se oli pariskunnalle liikaa, liian kaukana, eivätkä he olleet kuulustelussa paikalla. Kun tätä kirjoitan, on joulukuun viimeinen päivä. Jää nähtäväksi, mitä seuraavaksi tapahtuu… 

Itse olin edellisenä vuonna omalla autolla menossa Petroskoihin ja mukanani oli samainen määrä perunoita, omaan tarpeeseen. Tullimies vain kohautti olkapäitään. 

Jokaisella venäläisellä tullimiehellä lienee perunasäkin käsittelyyn ikiomat määräykset?

P.S. 8.1.2014 -  Ei tapahtunut mitään. Kävijätietojen mukaan tätä blogiani luetaan ahkerasti Venäjällä.

………………………….

Tullimääräykset

Matkustajilla saa olla enintään 50 kg matkatavaraa. Tuoreiden elintarvikkeiden vienti on kielletty. Samoin kasvien (juurineen) ja siementen kuljettaminen Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen on kielletty. Matkaeväät voivat olla mukana ja voileipien väliin voi laittaa tuoreita elintarvikkeita, mutta makkara ja juustopaketteja ei voi kuljettaa suuria määriä rajan yli. 

http://www.culture-monasterytours.com/sivut/matkainfo/ven%C3%A4j%C3%A4/?PHPSESSID=4f2e736580bea35adce21fbe01b3d985

Venäjälle matkustettaessa tulee ottaa myös huomioon, että monien eläinperäisten tuotteiden tuonti maahan matkatavaroissa on kielletty. Elintarvikkeita, tuoretta lihaa ja kalaa lukuun ottamatta, voi rajan yli tuoda kohtuullisia määriä, ns. ”omiin tarpeisiin”.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=71188&nodeid=15735&contentlan=1&culture=fi-FI

Lunta

Kun, asuin Saksassa, sain jatkuvasti kuulla Suomesta, että ”eihän teillä ole lunta” tai ”ettehän te tarvitse lämpimiä asuntoja, kun ei teillä ole talveakaan”. En oikein tiedä missä pussissa suomalaiset elävät. Totta kai Saksassa sataa lunta ja talvella on pakkasta. Lunta ja pakkasta vain ei ole yhtä kauaa kuin Suomessa. 

Asuin Saksassa viidellä eri paikkakunnalla, kolmessa osavaltiossa, ensin keskellä, Karlsruhessa ja Frankfurtissa sitten ihan etelässä Allensbachissa ja myöhemmin Hilzingenissä (siellä tulivuoren rinteessä) Sveitsin rajalla, sitten Hampurin rajoilla pohjoisessa, yhteensä 34 vuotta, joten kuvittelen jotain asiasta tietäväni. Ja lisäksi kiertelin työni takia Saksaa ristiin rastiin, kuin myös muuta Keski-Eurooppaa.
 

Sääkartta: www.wetter.de

Alla olevat kuvat osastoa "nyt".

  

Silloin kuin hain (tai oikeammin toin) enemmän autoja Saksasta, jouduin usein talvella kahlailemaan milloin missäkin lumihangessa. Toimeksiantajani ei oikein uskonut, ettei Baijerista voi hakea asuntoautoa lumen takia. Piti oikein käydä ottamassa kuva tilanteesta. 

Todellakin: kun sitä lunta tulee, sitä tulee määriä kerrallaan. Suomessa lunta tulee kauan mutta vain vähän kerrallaan. Lumen määrä Keski-Euroopassa ei riipu siitä, ollaanko etelässä vai pohjoisessa, vaan maaston korkeudesta. Maasto ei ole tasaista kuten Suomessa. Ja lisäksi lunta tulee matalalla meren rannalla. 

Olipa aikoja, jolloin en suostunut lähtemään autollani yhtään mihinkään liukkaan kelin takia. Tätä on Suomessa näköjään vaikea ymmärtää…

Ja vielä: useimmiten siellä oli valkea joulu. 

Sitä paitsi: miten ihmeessä Saksasta tulisi olympialaisiin hiihtäjiä ja mäkihyppääjiä, jos ei olisi lunta? 

Jätteiden lajittelusta

"Suomessa puolet jätteistä päätyy kaatopaikalle - Saksassa ei yhtään

 

Suomi kierrättää vain neljäsosan jätteistään. Saksa uusiokäyttää kaksi kertaa enemmän.

Suomi kierrättää vain 24 prosenttia jätteistään. Määrä vastaa Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvoa. Kompostoitavaksi päätyy 12 prosenttia, mikä on EU:n keskiarvoa vähemmän.

Kaatopaikalle päätyy lähes puolet jätteistä – selvästi EU:n keskiarvoa enemmän. Luvut selviävät EU:n tilastoviranomaisen jätteenkäsittelyvertailusta. 

Saksa on suuren luokan kierrättäjä 

Saksa on kierrätyksen esimerkkimaa, missä jätteet eivät joudu kaatopaikoille. Lähes puolet kierrätetään, noin viidennes kompostoidaan ja loput, noin kolmannes, poltetaan.

Jätteitä ei juurikaan kuormata kaatopaikoille myöskään Ruotsissa, Itävallassa ja Alankomaissa (kussakin vain 1 prosentti). Tanskassakin vain neljä prosenttia jätteistä päätyy kaatopaikalle.

EU-maissa tuotettiin toissa vuonna 513 kilogrammaa jätettä henkeä kohti. Suomalaisille sitä kertyi jonkin verran vähemmän, 481 kiloa. Eniten jätettä syntyi Tanskassa (833 kiloa) ja vähiten Puolassa ja Tšekeissä (316 kiloa)."

Tekniikka ja talous, 9.3.2011

  

............................

  

Aivan ensimmäistä kertaa elämässäni asun nyt sellaisella paikalla, missä jätteitä ei lajitella! Minusta se oli aluksi aivan kummallista.

Allensbach siellä Bodenjärven rannalla oli aikoinaan lajittelun mallikunta ja pioneeri alallaan. Sen jälkeen – myöhemmin - ”keltainen säkki” eli kierrätettäville jätteille eri pussi tuli pakolliseksi. Ei sitä lajittelua  sen ihmeemmin sitten kummastele kun siitä tulee rutiinia.

Todellisuus on kuitenkin näköjään tarua ihmeellisempi. 

http://www.theeuropean.de/gunnar-sohn/8578-muellgebuehren-in-deutschland

Vain noin kolmannes muovista päätyy Saksassa jälleenkäsittelyyn, loput poltetaan. Polttaminen on halvempaa!
 

”Lainsäätäjäin tulisi toimia kuten toimi telekommunikaatiolakeja tehdessään: selvät määräykset jätehuollolle ja joku valtion elin valvomaan niitä. Ilman kuntien ja jätekonsernien itsekkäitä tavoitteita.“ 

Nyt kun kuuntelen taloustieteen luentoja, tulee varsin selväksi, että useimmat monopolit ja kartellit ovat pahasta ja vähentävät kansalaisten hyvinvointia.