Saksa Suomen ykkösvientikohde

Näin kirjoittaa Yrittäjäsanomat 2/2015. "Saksa on paitsi Euroopan suurin talous, nyt myös Suomen suurin vientikohde. Perässä seuraa Ruotsi. ... Venäjän osuus on voimakkaassa laskussa."

Missä ovat suomalaiset, jotka puhuvat saksaa? Missä koulut, joissa opetetaan PUHUMAAN saksaa? Saksalaiset eivät puhu ruotsia vaan saksaa. 

 Lähde: Yrittäjäsanomat 2/2015

Saksassa on noin 15 kertaa enemmän väkeä kuin Suomessa. Väestöstä noin 10% on ulkomaalaisia. Tutkittua tietoa on, että maahanmuuttajat kasvattavat vaurautta. Maata on hieman enemmän kuin Suomesssa, talvi lyhyempi.  Luonnonvaroja on vähemmän kuin Suomessa. Työttömyys 6,6%, Suomessa 8.9% (marraskuu 2014). Olisikohan meidän poliitikoilla jotain opittavaa? Esimerkiksi siten, että päättäviin asemiin pääsisivät vain kunkin alan asiantuntijat. Siis ei missit eivätkä urheilijat tai konsultit saati ammattipoliitikot.

Kirkko järvessä. Reschensee

Suomessa tehdään vesivoimaloiden vedensääntyleä varten suuria tekojärviä patoamalla jokia, ja näinhän tehdään muuallakin. Schwarzwaldissa ja siellä seuduin on monta tekojärveä, joiden rannoille on aikojen mittaan syntynyt turistipalveluja. Mekin kävimme retkeilemässä ja järvillä soutelemassa.

Etelä-Tirolissa, siis Pohjois-Italiassa on järvi nimeltä Reschensee. Padottuja järvieä on seudulla monta, mutta tuon järven tekee erikoiseksi ja itse asiassa aika kaamean näköiseksi keskellä järveä töröttävä kirkontorni. 

 

 

Järvi sijaitsee 1498 metrin korkeudella merenpinnasta ja se on tehty vuonna 1949/50. Pituutta on kuusi kilomeriä ja leveyttä yksi kilometri. Ennen patojärveä paikalla oli kolme pientä järveä. Patoamisen jälkeen veden alle jäi Graunin kylä ja suurin osa Reschenin kylää. 163 taloa ja 523 hehtaaria maanviljelysmaata tuhoutui. Jo vuonna 1939 Italian tuolloinen hallitus päätti nostaa tuolloisten järvien pintaa viidestä 22 metriin. Asukkaat pakotettiin muuttamaan pois ”kansallisen teollisuutta hyödyntävän edun takia”. Mitään korvausoikeuksia ei ollut. Kesällä 1959 kaikki muut rakennukset paitsi kirkontorni räjäytettiin ja kuudesta kylästä syntyi 677 hehtaarin kokoinen järvi. 

 

Vuonna 1973 tehtiin isohkoja korjauksia ja noin 35 hehtaaria maata pelastettiin järven pohjasta.

Torni kuului vuonna 1347 rakennettuun pyhän Katariinan kirkkoon. Kun torni oli yksikseen seisonut vedessä 60 vuotta, se oli pakko restauroida. 

 

Järvi on nykyisin hyvin kalaisa; siellä on taimenia, ahvenia, kirjolohia, haukia ja siikaa ja siksi onkijat suosivat sitä. Tietenkin järven ympäri kiertää patikkareitti, ja vuoren länsirinteessä on laskettelukeskus. Monenlainen talviurheilu järvellä on myös hyvin suosittua. Järvellä pidetään vuosittaiset lumiliitokilpailut, sillä seutu on tuulinen ja sen sijainti kolmen alppimaan kulmassa suotuisa.

Me emme käyneet urheilemassa, vaan ihmettelimme vedessä seisovaa tornia. Pakkohan sitä oli pysähtyä kuvaamaan.

Ensimmäistä kertaa Italiassa käyneelle nuoremmalle pojalleni piti tietenkin tarjota ravintolassa aitoa italialaista pitsaa. Etelä-Tiroli on kokonaan saksankielistä seutua, ei ollut kieliongelmia. Muutenhan eivät Alpit Saksassa, Sveitsissä eikä Italiassa olleet mitään uutta ja outoa, siellähän me rajamailla asustelimme.

Vuorilla ja laaksoissa ajellessa asettaa väkisinkin kyseenalaiseksi sen setäni lausuman, että Punkaharju on maailman kaunein paikka…

Elben tunnelit Hampurissa

Minusta Hampurin erikoisin nähtävyys on Elben ali menevä vanha tunneli. 

 

 

Landungsbrücken on se paikka, mistä mennään Elben alle ja tunnelin kautta vastarannalle. Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsevät maksutta, autoilija maksaa pienen kulkumaksun. Viikonvaihteessa sekä pyhäpäivinä suljettu autoliikenteeltä. 

Tunneli avattiin liikenteelle vuonna 1911. Se oli aikansa tekninen innovaatio ja suursuoritus, nykyisin enää vain turistikohde. Tunneli on ollut vuodesta 2003 suojelukohde. Hissillä mennään alas tunneliin. Autoille on omat hissinsä. Tunneli on 426 metriä pitkä ja kapea, autoilijan on pidettävä tarkasti huolta siitä, että pysyy ajoradalla. Samalla tavalla sitten kuin on laskeuduttu, noustaan toisella puolella ylös. Hyvin suosittu on myös vastarannan eli Steinwerderin näköalapaikka. 

 

Landungsbrücken sijaitsee muutenkin hyvässä paikassa: suomalaiselle lähes vieressä on merimieskirkko, sen takana Mikaelin kirkko torneineen, toisessa suunnassa Reeperbahn ja vielä toisessa Hafencity eli vanha makasiinikortteli.

Uudesta tunnelista ajaa seiskabaanaa pitkin yleensä hurauttaen läpi – autolla. Paitsi ruuhka-aikaan. Niinpä me myöhästyimme pojan kanssa säännöllisesti suomalaisesta kielikoulusta, ja kielikoulu piti siksi jättää. Tunneli on 3325 metriä pitkä. Sieltä taas kannattaa turistin kääntyä konttisatamaan, ylös sillalle, mutta se on jo toinen tarina. Toiseen suuntaan eli pohjoiseen mennessä käännytään ensimmäisestä risteyksestä oikealle, ja siellä hetikohta asuu ystäväni… 

Ja vielä eri tarina on Elben lautta Glückstadtista Wischhafeniin.

Hampurilaiset haluavat olympialaiset Hampuriin

NDR eli Pohjois-Saksan radio/televisio teki nyt helmikuussa 2015 kyselyn, ja tuloksena oli, että 68 prosenttia hampurilaisista haluaa vuoden 2014 olympialaiset Hampuriin.

Tosin sillä ei vielä päätetty mitään. Seuraava kysely tehdään sekä Hampurissa että Berliinissä, ja kummassa kaupungissa on enemmän innostusta, se voittaa. Ja se sitten hakee olympialaisia.

Varmuuden vuoksi juhlittiin jo nyt: eilen perjantaina pienemmän Alsterin rannalle elli ydinkeskustaan kerääntyi parikymmentätuhatta hampurilaisia lyhtyineen, kynttilöineen ja soihtuineen kulkueeksi lähikatujen ympäristöön. 

 Kuvat: http://www.hamburg.de/spiele-fuer-hamburg/4451544/alsterfeuer/

Alemmassa kuvassa taustalla valkoinen rakennus on kuuluisa, osin surullisenkuuluisa Altantic-hotelli. Siellä ovat yöpyneet kaikki silmäätekevät ja nimekkäät, kuten Henry Ford, Intian maharadjat, keisari Hirohito, ja Egyptin kuningas, Dalai Lama, Rolling Stones, Neil Armstrom, Michael Gorbatsov...  - aina Hitleriä sekä sodan voittaneita brittijohtajia myöten. Roger Moore kirjoitti vieraskirjaan vuonna 1993: "Minne ovat kaikki vuodet menneetkään!" Hotelli on rakennettu vuonna 1909.

Etualalla rannalla laatikonmuotoinen rakennus Alsterpavillon eli Alsterin paviljonki on kahvila-ravintola. Nykyinen rakennus on vuosilta 1952-53, pystytetty sodassa tuhoutuneen rakennuksen kivijalalle, ja restauroitu nykyiseen muotoonsa vuosina 1992-94. 

Kuva: „Hamburg Alsteranleger 01 KMJ“

Kesällä Alsterin rannalla on ilotulitus joka viikko. Käykääpä katsomassa! Ah, Hampuri on minun lempikaupunkini. Ikävä, että sain olla siellä vain kaksi vuotta.