Tuulivoima Saksassa ja Euroopassa
Sähkön
perustuotannon nykyinen tilanne, mahdollisuudet ja haasteet
Osa 1:
Kehitys Saksassa vuodesa 2010
Windenergie in Deutschland
und Europa
Status quo, Potenziale und Herausforderungen in der
Grundversorgung mit Elektrizität
Teil 1: Entwicklungen in Deutschland seit dem Jahr 2010
Thomas Linnemann und Guido S. Vallana
VGB PowerTech - All rights reserved - Alle Rechte vorbehalten - © 2017
- - ote (käännös) -
…..
Tästä
esimerkistä näkyy, että energiakäänteen haasteet tuottaa uusiutuva energiaa
kuten toivotaan ovat todella valtavia, erityisesti talvikuukausina, jolloin
aurinkovoima ei tuota ollenkaan tai hyvin vähän (iltapäivisin).
Niissä
tapauksissa, jolloin tuulivoima ja aurinkovoima eivät kumpikaan tuota mitään
(nk. pimeätyyni aika) , muiden energiatuotantolaitosten on toimittava
varavoimana, tuotettava energiaa aina 100% asti.
Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät
Nykyisten
energiapoliittiset olosuhteet ovat syntyneet kansainvälisistä
ilmastonsuojeluvaatimuksista Saksalle ja johtaneet siihen, että luovutaan
vuosikymmenien ajan toimineista energiantuotantolaitoksista sekä pyritään
tuottamaan sähkö uusiutuvalla energialla. Näin tänne jäävät energiakäänteelle
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä
vain aurinkoenergia ja tuulienergia, joiden rakentamista voidaan edelleen lisätä.
Tutkimustulosten
arviointi ja analyysi Saksan tuulipuistojen kehityksessä ja
käyttöominaisuuksissa vuodesta vuosina 2010-2016 ovat osoittaneet, että
tuulivoiman asennettu nimellisteho on tuona aikana kaksinkertaistunut ja oli
nyt 50.000 MW. Vuosittainen tuulivoiman tuotanto kasvoi samalla 77 terawattituntiin
ja siis enemmän kuin kaksinkertaistui.
Huolimatta
koko Saksassa tapahtuneesta tuulivoiman lisärakentamisesta ja päinvastoin kuin
mitä luulisi, että kun rakennetaan laajalle alueelle hajautetusti, tuotanto
tasaantuisi, ei vuodesta 2010 alkaen ole tapahtunut minkäänlaista
vähimmäistuotantomäärien lisäystä (mitattu neljännestunneittain). Nämä vähimmäismäärät
olivat myös vuonna 2016 aivan samat eli alle 150 MW tai 1% kaikesta koko
Saksaan asennetusta tehosta.
Tuotantovarmuuden
kannalta Saksan tuulivoima on siis korvannut perinteisiä voimalaitoksia
korkeintaan 150 megawatin verran. Vertailun vuoksi: sähköverkon toimivuuden
takia korkeimman kulutuksen aikana, joka on yleensä iltapäivisin marraskuusta
helmikuuhun ja jota ei etukäteen voi tarkasti ennustaa, tarvitaan noin 77.000 –
82.000 megawattia.
Jatkuvasti
käytettävissä oleva (varma) sähköenergia Saksan tuulivoimaloista oli siis aina
selvästi alle 1% asennetusta tehosta, tai toisella tavalla sanottuna: jokaisena
vuonna oli vähintään yksi neljännestunti, jolloin 99% Saksaan asennetuista
voimaloista ei tuottanut mitään ja jolloin tarvittiin 100% varmaa tasaisesti
tuotettua energiaa. Tämä ei koske vain maalle, vaan myös merelle asennettuja
tuulivoimaloita.
Näille aina
yhtä alhaisille vähimmäisarvoille on olemassa teknisiä syitä. Tuulivoimalathan
on suunniteltu maksimituoton mukaisesti (uusiutuvan energian tuen takia). Sen
lisäksi tällaista aiheuttavat sääolosuhteet ja suuret ajalliset ja alueelliset erot
tuulen määrässä. Tuulivoiman tuotanto riippuu tavallisten useiden satojen
kilometrien säiden vastaavuuksien pituudesta. Siitä seuraa, että Saksassa
yhteistuotanto vaihtelee suuresti eikä ole jakautunut tasaisesti. Kyseessä
olevien tuulivoimatuotannon seitsemän ajanjakson 2010-2016
vastaavuuskertoimista, joiden kaikki arvot ovat lähes yksi ja jotka ovat
erittäin vaihtelevia, voidaan laskea
korkea todennäköisyys alhaisille kokonaistehoille.
Heikkotuulisten
aikojen yleisyyden 2010-2016 analysointi on antanut tulokseksi, että tuona
aikana oli yhteensä 160 viiden päivän jaksoa, jolloin tuulivoima tuotti
vähemmän kuin 5000 megawattia ja jokaisena vuonna oli yhtenäisiä 10-14 päivän
jaksoja, jolloin ei tuullut. Saksassa tarvitaan päivittäin keskimäärin 1,5
terawattituntia. Tätä varten pitäisi - ilman perinteisiä voimalaitoksia - olla varavoimaa, joka tuottaisi heti
valmiina olevaa energiaa kaksinumeroisen terawattituntimäärän.
Lüneburger Heide
***************************
Sivumennen sanoen: kyseisestä raportista käy ilmi myös, että tuulivoimaloiden itse tarvitsema sähkön määrä on viitisen prosenttia tuotannosta. Siirtohävikki puolestaan on Keski-Euroopassa kuuden prosentin luokkaa.