”Suomen kansaa ei ole: Olemme sattumalta samassa maassa asuva kokoelma itämerensuomalaisia kieliä puhuvia heimoja
Suomen kansa on historialtaan hyvin sekalainen seurakunta. Keskinäinen geneettinen etäisyytemme on suurinta koko Euroopassa. Länsisuomalaisten ja itäsuomalaisten geenit ovat jopa enemmän eri maata kuin englantilaisten ja saksalaisten. Sama pätee kieleen. 1800-luvulla raumalaisilla ja iisalmelaisilla ei ollut kunnon yhteistä kieltä, sillä menneessä Suomessa läntinen ja itäinen puheenparsi poikkesivat toisistaan lähes yhtä paljon kuin ranska ja italia. Nykyinen yleiskieli on tekemällä tehty poliittinen luomus – kuten Suomen kansakin.”
https://www.lapinkansa.fi/suomen-kansaa-ei-ole-olemme-sattumalta-samassa-maa/70729
Tuohon Lapin kansan johtopäätökseen tulee vääjäämättä, kun kiertää Suomea tai on asunut eri puolilla Suomea.
Yksi kieli?
Mitä on rieska, millainen on tuima?
Sitatteja eri julkaisuista:
”Opiskeluaikoina kemiläinen tyttö ei
ymmärtänyt näitä Keski-Suomessa käyttämiäni sanoja, ennenkuin
selventämisen jälkeen:
neulominen, esim. villasukan tekeminen (Lapissa kutominen)
kutominen, kankaan tekeminen kangaspuilla (Lapissa kankaan paneminen)
ompeleminen, vaatekappaleiden liittäminen yhteen ompelukoneella (Lapissa
tikkaaminen)´”
”Ainakin Oulussa "käsketään" kylään.”
”Konstikas - hauska, lystikäs vai outo, erikoinen? Vai monimutkainen, hankala, vaikea?”
”Täällä oli puhetta kehtaamisesta. Meillä päin (olen Oulun seudulta) kehtaaminen ja viittiminen menee toisin päin kuin yleiskielessä. Jos minua ujostuttaa, en viiti, ja jos minua laiskottaa, en kehtaa.”
Yksi kulttuuri?
Kyllä, se on varsin yhtenäinen. Tasa-arvo,
vapaus, yksilön oikeuksien kunnioittaminen. Luonnon kunnioittaminen. Siis
Ruotsin mallin mukainen kulttuuri.
Rehellisyys. Periaatteessa kyllä, tosin tämä asian minä kyseenalaistan sekä yritys-,
kunta- että valtion tasolla. Suomessa on liian vähän asukkaita, jotta päättäjät
ja edunsaajat voisi erottaa täydellisesti toisistaan.
Onko Suomi maailman onnellisin maa? Ei kai, koska itsemurhatilasto on korkea? Ehkä siis ei onnellisin, vaan tyytyväisin.
Täällä
on kaksi tärkeää tekijää tyytyväisyyden takaajiksi.
- Luonto. Kaikki kasvavat luonnossa, se on ympärillämme joka päivä ja joka puolella. Jokaisenoikeudet on itsestään
selvä asia.
- Toiseksi luottamus viranomaisiin. Kun Suomessa sanotaan, että koronan takia
olisi hyvä ottaa rokote ja käyttää maskia, niin lähes kaikki tekevät niin aivan
ilman määräystä. Nekin, jotka eivät tee, eivät mene huutelemaan toisille, mitä heidän
mielestään pitäisi tehdä, vaan pitävät asiat omana tietonaan. Ei valitella
armeijaan menemisestä kuten Saksassa, vaan Suomessa se koetaan etuoikeutena. Nekin,
jotka eivät ole samaa mieltä, eivät turhia huutele, vaan valitsevat
siviilipalvelun.
Yhtenäinen Suomi?
Vuonna 1323 Ruotsi ja Venäjä tekivät sopimuksen, nk. Pähkinäsaaren rauhan pitkien sotien lopettamiseksi ja kaupankäynnin turvaamiseksi. Läntinen osa ja itäinen osa erotettiin toisistaan. Läntisestä Suomesta tuli katolinen ja osa Ruotsia. Näin erosivat toisistaan kieli eli murteet, kulttuuri ja uskonto.
Yhtenäinen Suomi syntyi vasta saksalaisen Herderin keksittyä 1800-luvulla, että on olemassa erilaisia kansakuntia. Niinpä ruotsinkieliset Suomessa asuvat ruotsinkieliset kulttuuriväet ryhtyivät ajamaan suomalaisuutta. Ja onneksi Venäjän vallan alla mutta autonomisena alueena siihen oli oiva mahdollisuus, Ruotsin allahan sitä ei olisi ollut. Me säilytimme ruotsalaisen kulttuurin, mutta saimme oman parlamentin ja oman valuutan, ja Venäjän vallankumouksen pyörteissä myös itsenäisyyden.
Kiertelin vuosia sitten maanmittaaja-runoilija kalajokisen Sulevi Juholan kanssa paikallisissa metsissä katselemassa rajalinjasta jääneitä maanmerkkejä.
Raja on edelleen olemassa. Geneettisesti syntyi kaksi eri suomalaisuutta. Itä- ja länsisuomalaisten väliset geneettiset erot ovat huomattavasti suuremmat kuin monien Euroopan kansojen väliset erot, ja tarkka geneettinen analyysi pystyy erottelemaan suomalaiset lähes maakunnan tarkkuudella. Tämä kahtiajako johtuu maan asutushistoriasta, pienistä väkimääristä ja eristyneisyydestä.
Itäsuomalaiset ovat edelleenkin länsisuomalaisia jäljessä esimerkiksi varallisuudessa ja terveydessä. Sydäntaudit ovat yleisempiä Itä- kuin Länsi-Suomessa. Länsi-Suomen kunnat ja alueet ovat monilla mittareilla tarkasteltuna taloudellisesti vakaampia, ja väestökeskittymät kasvavat siellä voimakkaammin. Itä-Suomi kärsii voimakkaammin väestön vähenemisestä, nuorten muuttoliikkeestä isoihin kaupunkeihin ja nopeammasta väestön ikääntymisestä. Ruokakulttuuri, rakentaminen ja sanasto eroavat selkeästi toisistaan.
Mielenkiintoista, eikö totta!
Aiheesta lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/aurora/kohtaamiset-muovaavat-meita
Sitaatti yo. julkaisusta: ” ”Jos Mikael Agricola ei olisi uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla luonut Suomeen kirjakieltä, me puhuisimme varmaankin eri kieliä idässä ja lännessä", toteaa kielellisen ja biologisen ympäristöevolutiikan dosentti, kollegiumtutkija Outi Vesakoski.”
Ja vielä: ”– Meillä on ollut maahanmuuttajia ja monenlaisia ihmisten välisiä kohtaamisia läpi Suomen historian. On turha ajatella, ettei meitä niin sanottuja kantasuomalaisia kohta olisi ollenkaan, jos tänne muuttaa ihmisiä muualta. Ihmiset ovat aina tulleet ja menneet. Kulttuurimme, kielemme ja geenimme ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan, Lummaa toteaa.”
Kummallisuuksia:
Ja lisää kummallisuuksia. Miksi vaalituloskartat noudattavat edelleen karkeasti vuonna 1323 karttaan piirrettyä kahden imperiumin etupiirit määrittävää rajaa? kysyy X-viestipalvelussa Mikko Tuomi.
yle.fi/a/74-20069982
Kyllä, tunnustan, että olen itäsuomalainen. Aito eteläkarjalainen. Mutta tajusin sen vasta muutettuani Kalajoelle.
Asiasta kolmanteen: Tiesitkö, että Kari Tapion laulama upea "Olen suomalainen" on italialainen kappale? Laulettiin kerran jossain tapahtumassa italialaisen opiskelijani kanssa kahden kahdella kielellä. Ja kyllä tuntui hassulta kuulla se Roomassa torilla haitarilla soitettuna, haitarikin kun mielletään niiiiin suomalaiseksi, mitä se ei ollenkaan ole.
