Rakentaminen Suomessa sekä huonolaatuista että kallista!

Noin vuoden päivät olen yrittänyt selvittää, miksi Suomessa rakentaminen on lähes kaksi kertaa kalliimpaa kuin Saksassa ja Itävallassa, ja samalla huonommalla tuloksella. Uudet rakentamisen EU-säädöksethän ovat samat, jotka ovat olleet voimassa Saksassa ja Itävallassa noin 15 vuotta.

Tavallinen vastaus on, että en tiedä rakentamisesta mitään. Yhtä tavallinen, että en tiedä Suomesta mitään.

Olen seurannut rakentamista siitä asti, kun Saksaan muutin (1974), sillä ex-aviomieheni on rakennusinsinööri. Tuntuu nyt, ettei työmaata olisi ollut, jossa en olisi ollut tilannetta seuraamassa. Nykyisin hän on Konstanzin teknisen korkeakoulun dekaani, aineinaan lujuuslaskenta ja ATK rakennusalalla. Itse olen rakentanut vain yhden talon ja peruskorjannut toisen, molemmat Saksassa ja molemmat itse toimien työnjohtajana; itse siis en sahaan tarttunut, mutta kylläkin muurauslastaan, pensseliin, poraan ja vasaraan. Itse asensin kaakelit ja laminaatinkin, ja tapetoin ja maalasin. (Sivumennen sanoen: laminaattilattiaa en tule enää ikinä huolimaan, sillä laminaatti on vihonviimeinen lattia: kylmä, kolea, ongelmajätettä, ja aina likainen!!!) Ex-aviomies ja hänen isänsä, joka oli puuseppä ensimmäiseltä ammatiltaan, ovat/olivat hyvin käteviä käsistään. Appi rakensi peräti neljä taloa. Täällä Suomessa olin vain rakennusliikkeen hallituksen puheenjohtaja, josta tehtävästä olen hiljan luopunut.

Seuraava vastaus on, että Suomessa on kylmempi ilma. Minusta Alpeilla ja muissa vuoristoissa, Schwarzwaldissa, Rhönissä jne. on aivan riittävän kylmä ja ilmasto on vertailukelpoinen. Saksassa on muutenkin talvella pakkasta. Sitä eivät näköjään suomalaiset tiedä tai halua ymmärtää.



Kuva Schwarzwaldista. Asuin sekä Karlsruhessa, Schwarzwaldin pohjoispäässä että Hilzingenissä, Schwarzwaldin eteläpäässä Sveitsin rajalla. Asuin myös Bodenjärvellä sekä Hampurissa sekä lisäksi Taunuksen juurella Frankfurtin lähellä. Karlsruhe on Reinin laaksossa ja siellä on leuto ilmasto. Muualla lunta oli joka talvi, miten paljon ja miten kauan riippui siitä miten korkealla oltiin.

Jaa että nyt on keskikesä, kuka lumesta haluaisi puhua? Varmaa on, että seuraava talvi tulee. Ja että nyt juuri on paras rakennusaika, ja järjen mukaan pitäisi tehdä pitkää työpäivää.

Sitten: Suomessa on korkeammat verot. Totta on, että Suomi on nyt se sosialistinen valtio, joka Neuvostoliitto oli kun se oli olemassa. Tämän näen päivittäisessä työssäni. Suomi on yhteiskunta, jossa kansalaiset odottavat valtion tekevän kaiken heidän puolestaan, sen sijaan että itse tarttuisivat asioihin. Virkamiehillä on helposti saatu valta.

Ikävä kyllä, tämäkään vastaus korkeista veroista tai korkeista palkkakuluista ei pidä, sillä sekä palkat että sosiaalikulut että verot ovat Saksassa ja Itävallassa ja toisaalta Suomessa samaa luokkaa.

Materiaalikulut? Mahdollisesti. Kuitenkaan nekään eivät millään saa aikaan yksinään melkein kaksinkertaista hintaa. Mikä maa kehuu olevansa maailman metsäisin ja tietävänsä kaiken puun sahaamisesta ja puun ominaisuuksista?

Suomessa on tavallista tilata valmiita elementtejä. Saksalaiset alan tekijät sanovat, että on varsin kyseenalaista, onko se kannattavaa. Saksalaiset keksivät valmistalot ja ne ovat nykyisin varsin laadukkaita. Suomalaiset veivät talopaketteja Saksaan edellisen laman aikana, varsinkin itäiseen Saksaan, tosin aika pieniä määriä. Nyt on päinvastoin: saksalaiset tuovat talopaketteja Suomeen. Minulla oli vajaa kymmenen vuotta sitten kaksi arkkitehtia, jotka molemmat olisivat halunneet tehdä yhteistyötä suomalaisen talotehtaan kanssa, mutta suomalaiset eivät pystyneet myymään Saksaan, kun eivät täyttäneet saksalaisia standardeja.

Rakennusmestarikoulutus poistettiin Suomessa kokonaan, ja sitten pari vuotta sitten aloitettiin kouluttaminen uudestaan. Kestänee kokonaisen sukupolven, ennen kuin työn valvonta on tarvittavalla tasolla. Kukin tekee mitä haluaa, urakoitsija hankkii aliurakoitsijan, tämä taas itselleen aliurakoitsijan ja niin edelleen, ja loppujen lopuksi kukaan ei tiedä mitä tehtiin, kukaan ei ole vastuussa, kun ei ole kunnollista työnjohtoa. Työmaalle tullaan Suomessa kymmeneltä ja lähdetään kahdelta, mutta tuntilistassa sanotaan seitsemästä neljään. Tämä itse nähtyä ja koettua. Sekö on suomalaista sisua, että tehdään niin vähän kuin mihin ikinä pystytään?

Minulla ei todellakaan ole tarkoitus sanoa, että palkkoja pitäisi alentaa tai jotain sellaista; ainakaan se ei ole nykyisen tietämykseni mukaan mitenkään tarpeellista. Halpatyövoiman voimme huoletta jättää kotimaihinsa ja palkata ihan tavallisen suomalaisen ammattimiehen ihan tavallisella ay-liikkeen sopimalla palkalla. Suomalaisia ammattimiehiä kuulemma on kuitenkin vaikea löytää – sen minulle on sanonut viimeisen vuoden kuluessa peräti neljän eri suomalaisen talotehtaan toimitusjohtaja!

Olen tullut siihen tulokseen, että syy löytyy suomalaisten löyhästä työmoraalista ja alihankintojen ketjuttamisesta. Tehdään asioita sinnepäin. Onkohan vain merkillinen sattuma, että lähituttavapiirissä on yhden vuoden sisään tehtävä peräti viidessä talossa putkiremontti suhteellisen uusissa rakennuksissa tai putkistoissa?

Olen kirjoitellut eri tahoille ja yrittänyt saada kysymyksiini vastauksia. Aalto-yliopistokin keksii – saksalaisten rakentajien mielestä – pyörää uudestaan. Juuri mikään taho Suomessa ei ole viitsinyt vastata kysymyksiini. Saksalaiset Suomeen rakentaneet ovat vastanneet ja kehottaneet minua saattamaan Suomen rakentamisen keskieurooppalaiselle tasolle, kun sitä ei näköjään kukaan tee.

Nyt siis tulevat voimaan uudet EU:n rakentamissäännöt. Suomalaiset haukkovat henkeään. Yhden talotehtaan edustaja toissaviikolla kertoi tiivistepaketista, jotta EU:n säännöt saadaan täytettyä. Kun kerroin tämän saksalaiselle yhdelle rakentajapartnerilleni, tämä nauroi asialle monta päivää.

Olen koko asiasta täysin ymmällä siksi, että minä kuvittelin, että rakentamisen taso olisi Suomessa korkeampi. Yllätys on minulle itselleni melkoinen, kun asia onkin juuri päinvastoin. Suomalaiset ovat jälkijunassa, kuten niin monessa muussakin asiassa. Näistä mainitsen energiatalouden, jätehuollon ja finanssitalouden.

Lisäksi minusta tarjouksen laskentatapa Suomessa on täysin älytön. Todetaan markkinahinta ja jaetaan se sopiviin osiin, 40% tarvikkeet, jotain prosentteja se ja se, jne. Saksassa tehdään kokonaissuunnitelma sen perusteella, mitä mikin osio maksaa, eli täysin päinvastoin. Nämä summataan, siihen kate ja asiakas saa tarkan tarjouksen. On siis täydellisen mahdotonta verrata näitä toimintatapoja toisiinsa, koska Suomessa ei oikeasti tunneta sitä ”oikeaa” hintaa.



Tämän matalaenergiatalon rakensi Alfred Rohne Borgholzhauseniin (Bielefeldin lähelle) vuonna 2002; se maksoi € 144.000, pohjaneliöitä 135, rakennusaika 12 viikkoa perustuksesta avaimet käteen. Hinta ei sisällä keittiötä, sillä se on sisustusasia.
http://www.blockhausmontage.de/docs/bilder_2.html
Alfred on rakentanut montakin taloa myös Suomeen. 




Nämä matalaenergiatalot rakensi Ulrich Schlüter Pohjois-Saksassa.
http://www.ppa-schlueter.de/www.ppa-schlueter.de/de/6984-Holzhaeuser.html
Uli on tehnyt läheistä yhteistyötä suomalaisten rakennusalan ammattilaisten kanssa ja tuntee Suomen.

Selvyyden vuoksi: kirjoitan tässä vain puurakenteisista taloista! Enkä ole mitenkään huomioinut tonttien hintoja, jotka vaihtelevat Saksassa yhtä suuresti kuin Suomessakin, Ivalosta Helsingin keskustaan.

On sitten varmaan niin, että en tiedä rakentamisesta enkä Suomesta mitään? Maassa maan tavalla tai maasta pois. Ikävä asia on, että korkeasta hinnasta ja huonosta laadusta kärsii en minä, vaan tavallinen suomalainen perhe, joka joutuu ottamaan suuremman pankkilainan kuin olisi tarpeellista.

Jotain on vialla, mutta kukaan Suomessa ei huomaa eikä välitä, vaan levittelee käsiä ja sanoo kuten oikeassa sosialismissa tapana on: ”Ei voi tehdä mitään.”