Suomi-brändiä tekemässä

Tarja Halonen piti ulkosuomalaisparlamentin kokoontumisen aikana 24.5.2010 Helsingissä puheen.

Ulkosuomalaisparlamentin tähänastisista saavutuksista tärkeimmät ovat kaksoiskansalaisuus, ulkomaille maksettavien työeläkkeiden verotuksen kohtuullistaminen, ulkosuomalaispoliittisen ohjelman hyväksyminen ja ulkosuomalaisten hoivakotien harjoittelijaohjelma. Työtä tehdään aktiivisesti muun muassa kirjeäänestyksen mahdollistamiseksi ulkosuomalaisille, passin hankinnan helpottamiseksi sekä Suomi-koulujen tuen lisäämiseksi.

Ulkosuomalaisparlamentti on perustettu elokuussa 1997 Suomi-Seura ry:n aloitteesta. USP:n toimintaan osallistuu tällä hetkellä 496 ulkosuomalaisyhteisöä 37 maasta.

Itsekin olen ollut ja joka aika vahvalla osuudella Saksassa vaikuttamassa suomalaisten kielikoulujen toimintaan. Kirjoitin kahden opettajan kanssa mm. Saksan kielikouluille opetussuunnitelmat. Olen myös kaikissa suomalaisia koskevissa asioissa – kulttuuri, koulutus, talouselämä - ollut aina aktiivinen. Olin mm. vaikuttamassa Ulkosuomalaisparlamentissa oman yhteisöni valitsemana jäsenenä silloin, kun kaksoiskansalaisuus saatiin Suomeenkin (2003). Puhumattakaan siitä avusta, mitä suomalaiset sekä yksityishenkilöt että PK-yritykset ovat saaneet. Olen sitä mieltä, että minäkin olisin hyvinkin ansainnut toiminnastani ulkomailla Suomen hyväksi Suomen valtion kiitoksen.
(Asia on Suomessa usein mielletty päinvastaiseksi: "Et ymmärrä Suomesta mitään!" "Maanpetturi!" "Mene takaisin sinne mistä tulitkin!"...)

Olet aina oman maasi lähetti, kun menet maasi rajojen ulkopuolelle!

Kopioin puheen tähän kokonaisuudessaan, sillä se on hyvin lähellä sydäntäni.
http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=193063&nodeid=41417&contentlan=1&culture=fi-FI
………………………………………………………………
Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe ulkosuomalaisparlamentin kuudennessa varsinaisessa istunnossa 24.5.2010
(muutosvarauksin)

On mieluisaa havaita, että ulkosuomalaisten asiat keräävät näin suuren ja monipuolisen joukon asiasta innostuneita. Paikalla on lähes 250 edustajaa ja tarkkailijaa suomalaisyhteisöistä eri puolilta maailmaa. Te edustatte sekä suomalaisuutta että uutta kansainvälisyyttä.

Ulkosuomalaisparlamentin ensimmäinen varsinainen istunto pidettiin täällä Helsingissä marraskuussa 1998. Suomi eli silloin jo voimakkaan kansainvälistymisen aikaa ja tämä trendi on jatkunut. Euroopan unionikin on siirtynyt osaksi arkipäivää. Olemme kasvavasti mukana myös muiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa.
Talouselämämme on kansainvälistynyt kovalla vauhdilla. Suomalaiset yritykset ovat usein laajentaneet toimintaansa ulkomaille ja ulkomaiset yritykset ovat alkaneet tuoda toimintojaan Suomeen. Globalisaation myötä ovat sekä mahdollisuudet että riskit taloudessa kasvaneet.

Ihmisten omakin liikkuvuus lisääntyy. Tuntuu olevan pikemmin sääntö kuin poikkeus, että ainakin korkeakouluopiskelijat ovat jossain vaiheessa mukana kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa. Myös ulkomaiset opiskelijat ovat löytäneet tiensä Suomeen. Nuorille kansainvälisyys on luonteva asenne.

Työelämän aktiivisina vuosina tehtävät kutsuvat monia suomalaisia ulkomaille töihin joksikin aikaa tai pysyvästikin. Silloin myös perheet saattavat seurata mukana. Myös meille päin tullaan. Osa suomalaisista yrityksistä on jopa itse aktiivisesti hankkinut ulkomailta työvoimaa. Monikulttuuristuminen on tosiasia sekä meillä että muualla. Keskustelu kehityksen hyvistä ja huonoista puolista käy kaikkialla vilkkaasti, välillä aika kärjekkäästikin.

Moni teistä kuulijoista tietää omastakin kokemuksesta, että vaikka kielitaidon ja koulutuksen ansiosta muuttokynnys voi olla matala, ei sopeutuminen arkeen käy silti aina kivuttomasti. Monet Suomessa itsestään selviltä tuntuneet palvelut esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhuollon piirissä voivat aiheuttaa yllättäviäkin ongelmia muualla. Haasteet ovat erilaisia elämänkaaren eri vaiheissa.

Pari viikkoa sitten vierailin eräässä kansainvälisesti suuntautuneessa suomalaisyrityksessä. Yrityksen työkielenä oli englanti. Minulla oli tilaisuus tavata yrityksen ulkomaisia työntekijöitä. Heitä oli tullut Suomeen ympäri maailmaa. Nämä hyvin koulutetut ja kielitaitoiset nuoret ammattilaiset ovat yksi osa Suomeen muuttajien laajaa kirjoa. Mutta Suomen on oltava valmis vastaanottamaan myös sellaisia maahanmuuttajia, jotka tulevat vaatimattomista oloista, joskus lukutaidottominakin, usein poliittista tai muuta vainoa pakoon. Eikä koskaan saa olla kysymys ihmisen käsittelemisestä pelkästään työvoimana, vaan muistettava että he ovat ihmisiä, jotka sairastuvat, vanhenevat, menevät naimisiin ja eroavat. Heillä on oltava elämänsä kaikissa vaiheissa ihmisarvonsa. Näin on meitä kohdeltava, näin on meidän muita kohdeltava.

* * *

Ulkosuomalaisparlamentti on vakiinnuttanut asemansa foorumina, jossa ulkosuomalaisille tärkeitä asioita saatetaan Suomen valtion ja suomalaisviranomaisten tietoon. Usein ovat olleet esillä juuri sellaiset asiat, jotka auttavat siteiden säilyttämistä Suomeen, kuten Suomen kansalaisuutta tai Suomen vaaleissa äänestämistä koskevat säännökset. Me toivomme täällä koti-Suomessa, että ulkosuomalaiset kävisivät aktiivisemmin äänestämässä. Useinhan kotimaan asioita seurataan ja halua vaikuttamiseenkin olisi, mutta tosiasiallinen vaikuttaminen voi olla aika hankalaa. Ymmärrän hyvin, että mahdollinen kirjeäänestys kiinnostaa.

Kannattaa kiinnittää yleensäkin huomiota siihen, miten eri uudistukset tosiasiallisesti toteutuvat käytännössä. Kaksoiskansalaisuutta käsittelevät säännökset ovat todella tärkeitä. Ulkosuomalaiset, jotka olivat menettäneet Suomen kansalaisuuden ottaessaan uuden kotimaansa kansalaisuuden, hyötyivät merkittävästi uudistuksesta. Heille tuli mahdolliseksi saada ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuus takaisin. Yhteyksien säilymisen kannalta oli tärkeää, että kaksoiskansalaisuus säädettiin koskemaan myös lapsia.

Kaksoiskansalaisuusuudistuksen toteutumiseen vaikutti paljon juuri ulkosuomalaisyhteisöjen aktiivisuus. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö piti aktiivisesti yhteyttä eduskuntaan, ministereihin ja virkamiehiin. Hanke vakiinnutti Ulkosuomalaisparlamentin asemaa. Samalla se osoitti demokratian toimivuutta: päätöksentekoon voidaan vaikuttaa, mutta vaikuttaminen vaatii kovaa työtä.

Suomen kielen opetus ulkomailla on myös tärkeä aihe. Toimia lasten ja nuorten suomen kielen taidon säilyttämiseksi ulkomailla tarvitaan. Oman kielen säilyttäminen on ulkosuomalaislasten tärkeä oikeus. Suomen kieli on myös keskeinen perusta, jolla yhteys Suomeen säilyy. Ulkosuomalaislapset voivat aikanaan olla hyvinkin tärkeitä sillanrakentajia eri kulttuurien välillä.

Suomi-koulujen tehtävänä on auttaa ulkosuomalaisperheiden lapsia säilyttämään äidinkieli perheiden asuessa ulkomailla. Suomi-koulut toimivat merkittäviltä osin vapaaehtoistyön varassa ja ovat täysin riippuvaisia opetusministeriön pienestä määrärahasta. Tällä hetkellä koulujen tulevaisuus on monin paikoin taloudellisista syistä uhattuna. Tuki ei ole kuulemma noussut kustannusten myötä ja vaarana on, että monia Suomi-kouluja saatetaan joutua lopettamaan. Se olisi erittäin suuri vahinko.

* * *

Vaikka Suomi ja muu maailma kansainvälistyy, ovat kansalliset kulttuuripiirteet säilyneet vahvana. Suomalaiset ovat maailmalla Suomen ja suomalaisuuden malleja. Olette todellisia Suomi-brändin tekijöitä. Kokemuksenne myös erilaisten monikulttuurisuusmallien hyvistä ja huonoista puolista ovat hyödyllisiä.

Hyvät ulkosuomalaisten edustajat! Tervetuloa taas tänne koti-Suomeen. Toivotan sekä teille että kaikille teille tänne kokoontuneille mielenkiintoista ja tuloksellista istuntoa.