Kaikenlaista Saksasta ja Saksan vuosiltani 1974-2008, lisäksi kokemuksia ja ajatuksia muualtakin: etupäässä Keski-Euroopasta, mutta myös vähäsen Venäjältä, maailmalta, vähän Suomestakin
perjantai 12. marraskuuta 2010
Voiko säätä tilata?
Ei tietenkään. Ei tietenkään?
Vuosia sitten kertoi yksi esoteerisista piireissä vaikuttava saksalainen tuttavani, että hänellä on Hampurissa tuttava, joka pystyy tilaamaan sään. En uskonut. En sittenkään, vaikka tämä asian kertonut tuttavani onkin menestynyt liikemies.
Kerroin tämän tyttärelleni. Päätettiin yhdessä kokeilla, onko jutussa perää. Olimme molemmat eri puolilla Saksaa ja ”tilasimme” Allensbachiin, missä toimistoni sijaitsi, toinen sadetta, toinen auringonpaistetta tietylle päivälle tiettyyn kellonaikaan.
Soitin sitten sihteerilleni tuohon sovittuun aikaan, että millainen sää heillä siellä on. Hän sanoi, että hänestä aika kummallinen… kun ei oikein tiedä sataako vai paistaako. :-)
Sen jälkeen olen lukemattomia kertoja saanut todeta, että kyllä säätä voi tilata. Kun ajoin usein pitkiä automatkoja ympäri Saksaa, ei ollut järin mukavaa, jos satoi. ”Tilasin” siis kuivan tien tai poudan. Ja sain todeta, että kun muistin asian, sateet lakkasivat, tai tuli tauko – mutta vain siksi aikaa kunnes keskityin muihin asioihin tai unohdin koko asian. Myönnän että useimmiten en muistanut. Jos muistin lähtiessäni tilata parkkipaikan oven edestä sieltä minne olin menossa, sen parkkipaikan myös sain, mutta muistini, ah se ei aina tehnyt mikä olisi minulle hyväksi ollut.
Rakas sukulaiseni taas Hampurissa asuessaan ja paljon polkupyörällä liikkuessaan ei juurikaan pitänyt kastumisesta. Niinpä hän alkoi ”tilaamaan” että ei kastuisi. Tässä kohdin pitää tietää, että merenrantaseuduilla, jos sataa, sataa tuulen takia aina vaakasuoraan, eikä ole mitään vaatetusta, joka estäisi kastumisen. Mistään varjoista tai sadetakeista ei ole mitään hyötyä. Aluksi tuntui kummalliselta, että sellainenkin toive että ei kastu voi toteutua. Ja tuli sellainen pelko, että muut ihmiset pitävät höynähtäneenä, jos siitä jollekin kertoo. Kun hän sitten kuitenkin asiasta kertoi, niin sama jatkui: ei hän kastunut, sillä sade aina sopivasti hellitti.
En suinkaan ole sitä mieltä, että auringon pitäisi aina paistaa. Miten kasvit ilman vettä kasvaisivat? Ja muutenkin olen sitä mieltä, että jos ei ikinä sataisi, ei ikinä muistaisi nauttia auringosta…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti