Ikoni on kreikankielinen sana, joka tarkoittaa alunperin vain kuvaa. Kreikkalaiskatolisessa uskonnossa sanan merkitys on laajentunut käsittämään nimenomaan pyhää kuvaa, ja ikonimaalausta pidetään eräänlaisena jumalanpalveluksena. Se on siis hartauden harjoittamisen muoto.
On todellinen vahinko, että ikonien maalaus ja ikonitaide pyritään pitämään pienen sisäpiirin omana asiana.
Tunnen tapauksen, jossa koulutusyhtiö pyrki järjestämään ikonitaiteen peruskurssin. Vaikka kurssin tarkoitus oli tukea ortodoksista hanketta ja sen alullepanija on itsekin ikonostiikasta hyvin perillä oleva ortodoksi, ei kurssille löytynyt opettajaa. Opettajia kyllä oli, mutta jotenkin vain rivien välistä paistoi toteamus "väärä järjestäjä".
Voin olla väärässä, mutta siltä se tuntui. Kun kuulee yhden sanovan yhden asian, sen voi jättää sikseen. Kun kuulee saman asian yhä uudelleen, herää kysymys, missä vika. "Viikossa ei tule ikonimaalariksi", oli yhden opettajan lakooninen huomautus. Miten on, onko kukaan ikinä päässyt yhtään mihinkään ottamatta ensin ensimmäistä askelta?!
Jumalanpalvelus ei ole kilpailutilanne.
Suomen ikonimaalaireiden julkaisema opetussuunnitelma ei 1. ja 2. jaksossaan pidä erillään mitään sellaista, jota useimmat ortodoksit eivät hallitsisi. Tässä vaiheessa kyky opettaa on paljon tärkeämpää kuin ikonostiikan tuntemus.
....................................
Sille, joka lisätietoa hakee, suosittelen piispa Arsenin "Ikonikirjaa".
Ikoni 1500-luvulta Karjalasta, Petroskoin taidemuseo.
Vanerille vesivärein maalattu "kuva".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti