Ensinnäkin: Angela Merkel on koulutukseltaan fyysikko. Hänen väitöskirjansa otsikko on ” Der Einfluß der räumlichen Korrelation auf die Reaktionsgeschwindigkeit bei bimolekularen Elementarreaktionen in dichten Medien“. Googlen käännös: „Vaikutusvalta paikkatietojen korrelaatio on reaktio korko alkeis bimolecular reaktioita tiheässä media”. Siis jotenkin näin: ”Moniulotteisen korrelaation vaikutus reaktionopeuteen bimolekulaarisissa alkeisreaktioissa tiheissä aineissa.” Tätähän tarvitaan valtion politiikassa?
Kuva: Zeit.de
Ainakin tietoa on siis tältä alalta. Ei, en todellakaan aliarvioi suoritusta, toteanpahan vain, että useimmat ihmiset tekevät työkseen aivan muuta kuin mitä ovat opiskelleet. Suomessakin on myös presidentillä tutkinto. Tarja Halonen on oikeustieteen kandidaatti. Se tuntuu jotenkin maanläheisemmältä… :-)
Meidän valtiossamme asiat ovat näin: Pääministeri on yhteiskuntatieteiden maisteri, valtiovarainministeri kansakoulun opettaja, ulkoministeri valtiotieteen tohtori, kevään vaalit voittaneeiden Perussuomalaisten puheenjohtaja on valtiotieteiden maisteri.
Saksa on liittovaltio. Liittovaltion parlamentti on nimeltään Saksan liittopäivät. Liittoneuvosto taas on sellainen perustuslaillinen elin, jonka kautta Saksan osavaltiot perustuslain pykälän 50 mukaisesti osallistuvat valtion lainsäädäntöön ja hallintoon. Osavaltioissa on omat parlamenttinsa (osavaltiopäivät). Tämän lisäksi kansalla ei ole valtaa pelkästään valitsemiensa kansanedustajien kautta, vaan myös kansanäänestysten kautta.
Saksan liittovaltion parlamentissa on 622 jäsentä. Siis noin yksi edustaja per 131.833 kansalaista. Suomessa yksi edustaja per 26.000 kansalaista. Tämän saman laskuopin mukaan Suomessa riittäisi 40 kansanedustajaa, tai käänteisesti Saksassa pitäisi olla 3.154 kansanedustajaa.
Kuva: Wikipedia
Saksan parlamentin jäsenistä kaksi ilmoittaa olevansa kotiäitiä tai –isiä. Verotus- ja vakuutussysteemit ja ennen kaikkea lähes täydellinen järjestetyn pikkulastenhoidon puuttuminen, sekä puolipäiväkoulu ja kouluruokailun puuttuminen aiheuttavat sen, että kun perheessä on lapsia, äiti jää yleensä kotiäidiksi. Suhde väestöön ei siis ole oikea.
Muuta mielenkiintoista tietoa. Saksan parlamentin jäsenistä edelleen yksi ilmoittaa olevansa maanviljelijä. Vuonna 2007 maataloudesta sai elantonsa 530.000 henkilöä (mikä koostuu 1,2 miljoonasta osa-aikaisesta työpaikasta); se on väestöstä 0,64 prosenttia. Tavallista on, että jos perheessä on lapsia, naiset tekevät osa-aikatyötä. Saksassa kodin ulkopuolella työskentelevistä osa-aikatyötä tekeviä miehiä vuonna 2007 oli 8,5% ja naisia 45,3, Suomessa vastaavat luvut ovat 8,3% ja 18,8%.
Nyt kun Suomen hallitusta tehtiin tekemällä ja siitä jäi ulos vaalien ainoa voittajapuolue, tulee katsottua myös Saksan median suhtautumista tähän asiaan. Tilannetta seurataan jännityksellä. Kaatuuko hallitus heti, eikö kaadu?
Saksan media on sitä mieltä, että perussuomalaiset on oikeistopopulistinen puolue. Samanlaista väestön tyytymättömyyttä maassa vallitsevaan oikeistopolitiikkaan kuvaa Saksassa vihreän liikkeen valtaisa nousu.
Jos populismin määrite on se, että populisti ottaa huomioon kansan tahdon, niin kaiken järjen mukaan jokaisen puolueen pitäisi olla sellainen!
Hienosti ymmärretty populismin käsite! Ja se kuinka valtamedia välittää sitkeästi väärää tietoa. Nyt 2014 voidaan havaita, että hallitus ei kaatunut, mutta se tosin ei saanut juuri mitään aikaiseksi.
VastaaPoista