Virkamies ei tehnyt mitään ...

Virkamies ei tehnyt mitään 14 vuoteen

 

Wolfgang R. (65) hymyilee BILD:in kuvaajan kameraan. Hän on varma: „Olen varmasti puhunut monien työtoverien puolesta.“ 

Viime vuonna, huhtikuussa 2012, Mendenin kaupungissa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa kaupungin virkamies Wolfgang R. lähetti työnantajalleen, kaupungille, sähköpostia. Hän sanoo olleensa kyllä paikalla 14 vuoden ajan, mutta ei tehneensä mitään. Selvää on, että tuollainen kirje herätti suurta hämminkiä.Virkamies ei tehnyt mitään 14 vuoteen...   

Mies kirjoitti meilin viimeisenä työpäivänään ennen kuin jäi eläkkeelle. Hän lähetti viestin kaikille kollegoilleen. Viestissä hän kiitti siitä, että oli saanut 745.000 euroa tekemättä mitään. Häneltä oli otettu yksi toimi toisensa jälkeen pois, ja se oli tehty kiusalla. Kaupunkia hän syyttää siitä, että se järjesti samat toiminnat kahteen kertaan ja otti uusia työntekijöitä niitä toisia tekemään, eikä antanut hänen tehdä mitään. 

Henkilökunnan päällikön mukaan tuo on mahdotonta. Mies ei myöskään koskaan kääntynyt hänen puoleensa.  Bulevardilehti Bild kysyi mieheltä, mitä tämä sitten oli tehnyt. Hän vastasi: ”Mielekkäitä asioita. Muuta en sano.”  

………………………….

Palkka sinänsä kuulostaa normaalilta julkisen sektorin palkalta. Kuluja (verot ja muut pakolliset maksut) ehkä kolmannes noista tuloista. Työnantajan maksamana summa noin 1,7-kertainen. 

Tästä asiasta minulle herää kaksi kysymystä. 55.000 asukkaan Mendenin kaupungin täytyy olla varakas, jotta tuollainen toimettomuus olisi mahdollista. Jonkunhan tuon palkan on täytynyt maksaa.  

Saksassa kunnat eivät huolehdi terveydenhoidosta, joten sitä ainakaan ei vieritetä kuntien harteille.

Kuntien tehtäväkenttä on johtuen liittovaltiosysteemistä varsin monimutkainen ja myös jakautunut sen mukaan, missä kunta tai kaupunki sijaitsee. Kuntien tulot koostuvat monesta osasta: yritysverot 43%, valtion verojen osuus 34%, kiinteistö- ja maavero 17%, liikevaihtoveron osuus valtion verotuksesta 4,8%, lisäksi joitakin omia veroja kuten turisti- ja vapaa-ajanasuntovero, sekä tietenkin liikevoitot ja lahjoitukset.     

Pormestarit/kunnan- tai kaupunginjohtajat valitaan suorilla kansanvaaleilla kahdeksaksi vuodeksi kerrallaan.  



Kyllähän se vitsi kulki meilläkin työpaikallani aikoinaan Saksassa: -Millainen on virkamiestutkinnon koe? –Se pääsee virkamieheksi, joka jaksaa kauimmin tuijottaa ikkunasta tekemättä mitään. 

Toisekseen, koska Suomen virkakoneisto on suhteellisesti Saksaan verrattuna moninkertainen, niin miten monta tuollaista ”turhaa” virkamiestä on Suomessa? Ja toisaalla: täällä terveydenhuoltohenkilökunta kuolee työhön. Poliisilla maahanmuutajat odottavat EU-kansalaisten rekisteröintiä monta kuukautta – päällikön mukaan resurssipulan takia.    OECD on toistuvasti huomauttanut Suomen julkisen sektorin koon olevan liian suuri suhteessa maan veropohjaan ja väestöön. 

Suomessa on 700.000 töissä julkishallinnossa - se on 13% koko väestöstä, ja työikäisestä väestöstä 25%! 
Saksassa julkishallinnossa on  11% työikäisestä väestöstä eli alle puolet Suomen luvusta.  Pystyisimme siis huolehtimaan samalla virkamiesmäärällä 11-miljoonaisesta kansasta - vai miten tämä menee?

Toinen asia, mikä minulle pistää silmään, on että Suomessa on kyllä johtajina naisia, mutta heitä ei ole yrityselämässä kuin nimeksi, he ovat johtavissa asemissa julkishallinnossa. Mutta sielläkin, niin pitkälle kuin katson, johtajat ovat etupäässä  miehiä ja työntekijät naisia...  Jos julkishallintoa vähennettäisiin, miten naisjohtajille kävisi? 

Meidän paisuneet hallintomme johtuvat mielestäni pienpuoluejärjestelmästä. Koska enemmistöhallitukseen tarvitaan kaikki pienet puolueet, jokaiselle on järjestettävä ministerin salkku. Siten salkkuja on myös päällekkäisissä asioissa. Näin esimerkiksi Suomeen tulevan ulkomaalaisen on käytävä peräti neljässä virastossa ilmoittamassa kuhunkin samat asiat. Helpoin ratkaisu yksinkertaistamiseksi olisi kieltää lailla enemmistöhallitus!