Maahanmuutosta ja maahanmuuttajanaisten asemasta Oulun eteläisen alueella

Ketä he ovat?

Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin puolet on naisia. Naisten osuus eri maista tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa kuitenkin vaihtelee huomattavasti. Maahanmuuttajanaiset ovat keskimäärin suomalaisia naisia nuorempia, mikä näkyy muun muassa korkeampana hedelmällisyytenä. 

 

Käsitteistä

Maahanmuuttotutkimukseen liittyy joukko käsitteitä.

Maahanmuuttajaväestöstä puhuttaessa käytetään yleisesti tilastollisia ja lainsäädännöllisiä käsitteitä ulkomaan kansalainen, ulkomailla syntynyt ja vieraskielinen. 

-    Ulkomaan kansalaisella ei yleensä ole Suomen passia, mutta hän on voinut syntyä Suomessa. 

-    Kaksois- tai monikansalaiset ovat useamman kuin yhden valtion kansalaisia ja heitä on Suomessa kasvava määrä, sillä vuoden 2003 uudessa kansalaisuuslaissa kaksoiskansalaisuuden saantia on helpotettu ja laajennettu.

-    Lisäksi monet ulkomailla syntyneet ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden, joten he ovat tässä mielessä suomalaisia. 

-    Ulkomailla syntynyt taas voi olla etniseltä taustaltaan suomalainen tai jokin muu. 

-    Nykyään on yhä tavanomaisempaa, että monet perheet viettävät muutaman vuoden ulkomailla töissä tai opiskellen, ja myös saavat siellä lapsia. 

-    Vieraskielinen puolestaan viittaa siihen, että henkilön äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, jotka tilastoissa lasketaan kotimaisiksi kieliksi. Monet vieraskielisistä ovat tänä päivänä ulkomailla syntyneitä, mutta Suomessa syntyneiden vieraskielisten määrä on koko ajan kasvussa.

Kansalaisuus viittaa esimerkiksi Suomen valtion jäsenyyteen oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Kansallisuus puolestaan viittaa kansalliseen identiteettiin tai etnisyyteen kuten ”suomalaisuuteen” tai ”venäläisyyteen”. 

Integraatiolla

tarkoitetaan sitä prosessia, jonka aikana maahanmuuttaja asettuu ja tulee osalliseksi uuteen elinympäristöönsä muun muassa sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Suomalaisessa viranomaispuheessa kuten myös tutkimuksessa tällöin puhutaan usein kotoutumisesta, jolla yleensä tarkoitetaan samanaikaista osallistumista uuteen yhteiskuntaan sekä oman kulttuurin ja kielen säilyttämistä. Tätä pidetään yleensä parhaimpana kotoutumismallina. 

Muita mahdollisuuksia ovat mm.

-assimilaatio eli sulautuminen,

-segregaatio eli eristäytyminen ja

-marginalisaatio eli syrjäytyminen 

Miksi he tulevat?

Muuttoa maasta toiseen edeltää yleensä pidempi tai lyhyempi pohdinta siitä 

- minne lähdetään,

- miten lähdetään,

- koska lähdetään ja ennen kaikkea

- kuka tai ketkä lähtevät. 

Jo tätä vaihetta ohjaavat erilaiset sukupuolittuneet normit, odotukset ja tavoitteet. Naisiin kohdistuu usein miehiä enemmän paineita kulttuurisen yhteisön ylläpitämiseen, ja onkin tavanomaista, että pioneerimuuttajia ovat nuoret miehet. 

Miehet ovat tyypillisesti ensimmäisiä lähtijöitä myös silloin, kun odotettavissa on pitkä ja vaarallinen matka. Naiset ja lapset seuraavat ehkä aikanaan perässä. 

Toisaalta esimerkiksi kysyntä tiettyjen alojen ammattilaisista saattaa ohjata muuttovirtoja sukupuolittuneesti. Sairaan- ja lastenhoitajat ovat monin paikoin naisia, ja heitä rekrytoidaan työvoimapulan vallitessa aktiivisesti yli rajojen. 

Muuttopäätökseen vaikuttavat siis sekä lähtömaan ja -yhteisön tilanne että vastaanottavan maan politiikka.

Pääasialliset syyt Suomeen muutossa 1990- ja 2000-luvuilla ovat olleet 

- perhesiteet (n. 60–65 %),

- pakolaisuus (n. 15 %),

- paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta (n. 10 %),

- työ (n. 5–10 %) ja

-  muut syyt (n. 5–10 %), kuten opiskelu

Monet myös palaavat takaisin!

Maahanmuuttajan oleskeluluvan luonne vaikuttaa keskeisellä tavalla hänen asemaansa, mahdollisuuksiinsa, oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa uudessa asuinmaassa.

Suomalaisten asenne maahanmuuttajia kohtaan

Suomalaiset suhtautuvat eri maahanmuuttajaryhmiin eri tavalla:

”Loiset”, ”vievät meidän rahat”, ”huoria” - tai kuten minulle, Suomessa syntyneelle Suomen kansalaisuuden omaavalle paluumuuttajalle, sanottiin: "Mene takaisin sinne mistä tulitkin."

 
Venäläiset naiset kokevat suomalaisten suhtautumisen itseensä usein varsin ambivalenttina ja ahdistavana, sillä heihin lyödään helposti prostituoidun tai onnenonkijan leima.

Muualta tulleet kokevat suomalaisen usein etäiseksi ja epäkohteliaaksi.
Minulle ovat Suomessa asuvat ulkomaalaiset usein sanoneet: ”Et ole tavallinen suomalainen.” Kantasuomalaiset taas: ”Et tiedä Suomesta mitään.”

Suomalaisten ja ulkomaalaisten avioliitto: Näistä suomalaisten, venäläisten ja virolaisten avioliitot ovat yleisimpien liittojen joukossa.Erilaisuus kuitenkin koetaan yleensä rikastuttavaksi. Kielitaidon puute haittaa pahasti, mutta estää samalla riitoja. 

Jos lähtömaassa ja Suomessa on suuria kulttuurieroja, sopeutuminen uuteen maahan vaikeaa.

Sukupolvien kuilu: lapset oppivat uuden kulttuurin nopeammin kuin äidit. Lapset jäävät kahden kulttuurin loukkuun: noudattaako vanhan maan perinteitä vai sen maan tapoja, jossa asuu?

Mutta myös maahanmuuttajat itse aiheuttavat kantaväestössä närää. Huono kielitaito tai haluttomuus oppia suomea riittävästi kostautuu heti. Valtion avustuksilla eläjiä karsastetaan. Omaisuuden näytille asettamista Suomessa pidetään pahana. Tiukasti omista tavoista kiinni pitäminen ja valtakulttuurin tapojen väheksyminen ovat itse tehtyjä ongelmia. 

 

 Lähde. Homma-forum 

Työllisyydestä

Vastaanottavan maan kielen hallinta on rahanarvoista työmarkkinoilla. Kielitaidon hankkiminen vie aikaa ja aiheuttaa kustannuksia sekä maahanmuuttajille että vastaanottavan maan koulutusjärjestelmälle. Hallitsevan ryhmän kielen sujuva taito merkitsee kielellistä pääomaa, joka voi muuttua paitsi taloudelliseksi myös kulttuuriseksi ja sosiaaliseksi pääomaksi.

Pohjoismainen malli perustuu perheellisten(kin) naisten palkkatyöhön, mutta monissa maissa kulttuuriset arvostukset suosivat naisten kotityötä ja omien lasten hoitoa kotona.

Suomen järjestelmä ei ole tasa-arvoinen, vaan jakaa sukupuolet, miehet ovat teknisillä aloilla, naiset hoiva-alalla. ”Hoivaamiseksi” lasken kaikki sosiaalisen toiminnan alat, kuten opetuksen, sairaanhoidon, oikeusturvan. 

Venäläiset korkeasti teknisiin koulutetut naiset törmäävät ennakkoluuloihin Suomessa ja ehkä siksi haluavat vaihtaa hoiva-alalle. Muutokset ovat kuitenkin hitaita (koulutus-/pätevöitymisaika ja asenteet), työllistyminen vaikeutuu.

Koulutus ei takaa työpaikkaa. Lapsimäärä vaikuttaa työllistymiseen myös Suomessa.

Naiset työllistyvät heikoimmin kuin miehet. Naisille tärkeää saada tietoa työllistymisestä, Ylivieskan ammattiopiston pikku-koto-hanke oli tähän oiva alku.  

Venäläiset ja muistakin entisistä sosialistimaista tulleet korkeasti koulutetut teknisten alojen naiset hakeutuvat hoiva-alalle. Suomessa vaaditaan muodollinen pätevyys – paperi joka asiasta, osaapa sitten jotain tai ei. Tästä seuraa, että kokemuksen arvostus on laskenut. 

Ulkomaalaisilla usein perheyritys. Monet suomalaiset eivät suostu tekemään ympärivuorokautisia työpäiviä, mutta ulkomaalaiset menestyvät ahkeruudellaan ja vaatimattomuudellaan.

Pohdittavaksi jää: kun naisille annetaan tietoa heidän mahdollisuuksistaan Suomessa, niin mitä tapahtuu: Kumpi on parempi: perheen sisäinen rauha vai naisen aseman parantaminen?

Väkivalta

Suomalaisia naisia on pidetty tasa-arvoisimpina koko maailmassa Olemassa olevien tilastojen valossa naisten tasa-arvoinen asema ei kuitenkaan olekaan niin hyvä kuin yleisesti luullaan. Suomi on muihin maihin verrattuna erityisen parisuhdeväkivaltainen maa!

Vain murto-osa naisiin kohdistuneista väkivaltatapauksista tulee viranomaisten tietoon. Naisiin kohdistuva väkivalta on kaikissa kulttuureissa ilmenevä ongelma. Ilmiönä se on paitsi rikos ja vakava ihmisoikeusloukkaus, myös este tasa-arvoiselle yhteiskunnalle.

Kansainvälistyvässä maailmassa tämä globaali ongelma saa vielä erityisemmän merkityksen: maahanmuuttajataustaiset naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa väkivaltaa kohdatessaan, sillä tietämys väkivallan vääryydestä, ilmoitusmahdollisuudesta sekä mahdollisista avunhankintakanavista on usein puutteellinen. Väkivallalla on myös paljon kulttuurisidonnaisia merkityksiä ja ilmenemismuotoja, jotka voivat eri kulttuurioloissa jäädä pimentoon; kulttuuriset erot voidaan harhauttavasti nähdä jopa väkivallan oikeutuksena. 

Suomessa asuvat maahanmuuttajanaiset ovat usein heikommassa asemassa suhteessa väkivallan kokemiseen ja avun hankkimiseen kuin kantaväestön naiset. Mainittujen kulttuurierojen ja puutteellisten tietojen ja taitojen lisäksi avun hankintaa vaikeuttaa se, että naiset ovat usein taloudellisesti ja sosiaalisesti täysin riippuvaisia puolisosta. 

Maahanmuuttoon ja kulttuurista toiseen siirtymiseen liittyy usein myös henkisen hyvinvoinnin laskua, jota voidaan pitää erityisenä väkivallan riskitekijänä. 

Vanhan kotimaan jättäminen, uuden kulttuurin omaksuminen, eristäytyneisyys, mahdollinen jyrkkäkin sosio-ekonomisen aseman lasku, kieliongelmat ja niin edelleen ovat merkittävä uhka maahan muuttavien mielenterveydelle.

Suomen hallitus on pyrkinyt puuttumaan tähän laatimalla erilaisia tasa-arvo-ohjelmia ja lainsäädäntöä.

Äitiys

Äidin rooli on erilainen eri kulttuureissa.

Yhteisökulttuureissa perheellä ja suvulla on keskeinen rooli. 

Oulaisten synnytyslaitokselta kerrottiin, että siellä on avuttomia kielitaidottomia äitejä. Henkilökunta ei tiedä, mitä tehdä. 

Suomalainen vapaa kasvatus saattaa olla ulkomaalaiselle täydellinen shokki! Sujuvakäytöksinen, kohtelias ja ulospäinsuuntautunut ulkomailta tullut nuori sen sijaan saattaa joutua suomalaisten syrjinnän kohteeksi. Näin kävi omalle pojalleni.

Sosiaaliset verkostot

Tärkeää:

-         -vertaisryhmät

-         -suomalaiset ystävät

Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja saada olla oma itsensä. Olen saanut tässä työssäni kuulla muutaman kerran: ”Ihanaa että saan puhua sinulle!” Vaikka en ole sosiaalityössä, ymmärrän tämän asian merkityksen. Kenellepä kertoa esimerkiksi perheriidoista?

Yleisesti ottaen naiset kyllä pärjäävät, sillä ”naiset tietysti aina löytävät jotakin tekemistä ja omaa piiriä”.

Kielitaito

Hyvinkin suomea osaava hakija voi kompastua siihen, että hakemukset tulee tehdä kirjallisena ja että virastojen käyttämä hallinnollinen kieli on erilaista kuin puhuttu kieli, joka yleensä opitaan vieraasta kielestä ensin.

Useat haastateltavat myös kokivat, että viranomaiset eivät kerro tarpeeksi tarkkaan mitä etuuden tai palvelun käyttäminen tarkoittaa tai sitä millaisia rajoituksia niihin sisältyy. Tämän vuoksi hakija voi tietämättään syyllistyä väärinkäytöksiin, etenkin rahallisten etuuksien ollessa kyseessä. Kyseessä on tällöin institutionaalisen kompetenssin puute. Kyse on siitä miten hyvin asiakas tuntee instituution käytännöt, kuten hakuprosessit, lomakkeiden täyttötavat ja vaadittavat liitteet. Institutionaalinen kompetenssi voi kompensoida kielitaidon puutteita hakuprosessissa.

Ongelmana voivat olla myös hakematta jääneet etuudet. Esimerkiksi ei osata hakea lapsilisää tai yksinhuoltajan elatustukea. Hakematta jää myös toimeentulotuki siinä vaiheessa, kun on työtön eikä työttömyyskorvauksen maksatus ollut vielä alkanut. Kiinalaisilla haastateltavilla oli tämäntyyppisiin ongelmiin omat ratkaisutapansa: puskaradio, toisten kiinalaisten kokemukset.Myös minä olen todennut puskaradion toimivaksi menetelmäksi.

Eli taas korostuu vertaistuen merkitys!

-Mitähän tässä sanotaan?

Miten kasvattaa lapsista kaksikielisiä

Tarvitaan tietoa! Kokemuksesta sanon, että monikielinen lapsi on yleensä matemaattisesti lahjakkaampi kuin yksikielinen! Tämän todistavat monet tutkimukset. 

Kaksikieliseksi kasvamisen edellytykset:

1    -jokainen puhuu vain ja ainoastaan omaa äidinkieltään. Ei ole olemassa vähempiarvoisia kieliä.

2    -perheessä puhuttujen kielien on oltava samanarvoisia. Ympäristön, päiväkodin ja koulun tuki ja hyväksyvä asenne oleellinen. 

Monikulttuurinen Pohjanmaa ry  (MoPo)

Perustimme helmikuussa uuden yhdistyksen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueille. Toiminta ei ole vielä mitenkään vakautunut; kerromme myöhemmin lisää.

 

Yhdistyksen tarkoituksena on

•maahanmuuttajien ja valtaväestön vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä kulttuurien välisen molemminpuolisen tuntemuksen edistäminen.

•maahanmuuttajanaisten voimauttaminen

•maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen.

•Toimintamuotona on kurssien, koulutuksien ja tapahtumien järjestäminen sekä verkottuminen.

Yhteenveto:

Kotouttamislaki (1386/2010) on hyvä ja tarpeellinen.

•Tarkoitus: (Kotouttamislaki 1§)
1. tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.
2. edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. 

Kenelle? (Kotouttamislaki 2§)
1. Henkilö, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa.
2. Henkilö, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti
3. sekä eräissä muissa tapauksissa. 

Kotoutumisen tärkeimmät edellytykset niin miehille kuin naisillekin ovat:

1   -kielitaito

2   -ammattitaito, pätevöityminen

3   -sosiaaliset verkostot

4  - tietoa, tietoa, tietoa!

     Nyt kysyt: mitä minä voin tehdä?

  

     Paljon! 

Puhu.
Keskustele.
 Tarvittaessa auta.
 Kutsu kotiin!

Lähteitä:

- - työministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriö

- - http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/faa9d36de97ba7390e909b4069435870/1366626309/application/pdf/386433/Maahanmuuttajanaiset_e.pdf

- - Monika-naiset

- - Ellit: Ulkomaalaisia Suomessa

- - Monikulttuuriyhdistys Famlia Clug ry: Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä

- - http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493 ja
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2011/Opekun%20ohjelma%20kuntamarkkinoilla/Peter%20Kariuki.pdf

- - http://www.rengas.de/fileadmin/user_upload/kielikoulut/Opetussuunnitelma_2000.pdf

- - J. Cummins: julkaisut, esimerkiksi http://www.fiplv.org/Issues/CumminsENG.pdf;
http://www.multilingual-matters.com/display.asp?K=9781847690012
(omia julkisia esitelmiä kaksikielisyydestä ja Suomen koulujärjestelmästä vuodesta 1986;
myöhemmin mm. http://pipa01.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html)

..........................................................................................

     Pidin tämän esitelmän pikku-koto-hankkeen loppuseminaarissa Ylivieskassa 23.4.2013. Tekstin kirjoitin itseäni varten, ja siksi siinä on paljon suoria lainauksia sieltä täältä lähdemateriaalistani. 

     Monet sanovat tietävänsä jostain maasta kaiken, kun ovat kerran siellä turistina käyneet. Sellainen on mahdotonta! Maahanmuutosta käsityksen voi saada vasta sitten, kun on asunut pitempään jossain muualla kuin kotimaassaan. Eikä kukaan voi koskaan tietää kaikkea kaikesta. Ihminen peilaa aina tapahtumia omaan kokemukseensa. Antenneja muiden ymmärtämiseen voi saada vain kuuntelemalla ja haluamalla oppia uutta. Sillä mitä enemmän tietää, sitä enemmän huomaa, miten vähän tietää...