Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallisia vallankäyttäjiä ovat kansalaiset. Ihanteena kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tällaisia päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia, sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden, sekä tuomareiden valitseminen kansalaisten toimesta. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.
Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous.
Yllläoleva teksti on lainattu suoraan Wikipediasta. Sveitsin suoraa demokratiaa koskien voi sieltä lukea lisää.
Hieno ajatus, jos yksiköt ovat pieniä, eli tendenssi juuri päinvastainen kuin nykyinen hallituksemme haluaisi. Jossakin radiokeskustelussa heitetty ehdotus noin tuhannesta kunnasta, joissa maksimi väkimäärä saisi olla 100.000 asukasta, olisi sopiva tuollaiseen. Kaikki kyläläiset kylätalolle äänestämään kylälle tärkeistä asioista, kuten vaikkapa kouluverkosta tai sosiaalipalveluista.
En oikein näe miten tällainen voisi Suomessa toimia. Sveitsin järjestelmä on historiallista perua ja nimenomaan syntynyt siten, että kylät olivat eristettyjä toisista kylistä vuorien takia ja varsinaista valtion yhtenäisyyttä ei ollut. Sveitsihän syntyi kolmen piirin valaliittona 1291 Habsburgien suvun valtaa vastustaakseen. Myöhemmin liittoon liittyivät muut piirit eli kanttoonit.
Tunnetuksi järjestelmän teki saksalaisen Friedrich Schillerin näytelmä ”Wilhelm Tell” – jossa Wilhelm ampuu nuolen Wilhelmin pojan pään päällä olevaan omenaan. Tellin patsas seisoo Altdorfissa, Urin kanttoonissa. Sen teki Richard Kißling 1882-1895. Tellillä oli tavoitteena säilyttää itsenäisyy, ja siksi hän kapinoi Habsburgien kuvernöörin pakkkovaltaa vastaan.
Jokainen kanttooni päättää yhä tänäänkin itse omista asioistaan, mistä syystä mm. Sveitsin veroparatiisikanttoonit ovat syntyneet. Milläpä firmalla ei olisi kotipaikkaansa Zugissa?!
Sveitsin naiset saivat äänioikeuden vuonna 1971 ja miehen ja naisen välinen tasa-arvolaki tuli voimaan 1981. Pitäisiköhän tästäkin ottaa mallia? Tuntemani sveitsiläiset naiset eivät kuitenkaan tunnu olevan yhtään onnettomia, aivan päinvastoin. 1992 sveitsiläiset äänestivät liittymisestä Euroopan Unioniin ja tulos oli ”ei liitytä”.
Työaika on Sveitsissä pitempi kuin muualla Euroopassa, mutta samalla palkat korkeammat. Työpäivän pituus on 40-42 tuntia, ja vuosilomaa neljä viikkoa. Siitäkin huolimatta kaikki haluavat Sveitsiin töihin. Sveitsissä on 8 miljoonaa asukasta, heistä 23% ulkomaalaisia. Sveitsissä ei ole työttömiä käytännössä lainkaan, alle 3%.
Sveitsissä jokaisen aikuisen miehen ja naisen on osallistuttava palokunnan toimintaan. Aivan selvästi se lisää yhteisöllisyyttä – sanovat sveitsiläiset.
Sveitsiläiset ovat minusta oikein mukavaa väkeä. Paljon olenkin ollut heidän kanssaan tekemisissä, asuinhan suoraan Sveitsin rajalla peräti 14 vuotta, ja nuorin poikani on syntynyt Sveitsissä. Kieliongelmia ei saksantaitoisella Pohjois-Sveitsissä ole, jos ymmärtää alemannien murretta. Tavallinen saksalainen ei ymmärrä sveitsinsaksaa. Useimmat sveitsiläiset puhuvat sveitsinsaksaa, joka tosiaankin on yksi alemannin murteista, ja lisäksi paikalliset murre-erot voivat olla huomattavia. Heti kun sveitsiläinen huomasi, että en ole paikallinen, hän käänsi puheensa riikinsaksaksi, joka on kouluissa opittu kieli. Sveitsissä on lisäksi kaksi muutakin virallista kieltä, italia ja ranska. Sen lisäksi vielä retoromaani, jolla on vähemmistökielen asema ja jonka puhuvat ovat yhtä pirstoutuneita kuin meillä saamea puhuvat.
Kun muutimme Allensbachiin, poikani ystävystyi heti naapurin pojan kanssa. Kerran naapurin poika tuli meille ruoka-aikaan ja innoissaan kertoi meille juuri kuulemansa vitsin. Me katselimme toisiamme emmekä ymmärtäneet sanaakaan. Kyllä sitä sitten myöhemmin naurettiin, kun tämä poika käsitti, että me emme olleet tottuneet alemannien murteeseen. Vitsi vain oli siinä, että juuri se juttu oli perustunut alemannien murteeseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti