Kuka keksi joulukortin?

Arvatkaapas mitä! Se ei ollutkaan saksalainen keksintö! Vaan amerikkalainen. 

Ilman joulunvieton historiaa on vaikea ymmärtää, miksi joulukortteja lähetetään ja miksi lahjoja annetaan. 

Vuonna 354 j.Kr. paavi Gregorius päätti, että Jeesuksen syntymäpäivä on 25. joulukuuta , ja näin tuosta päivästi tuli virallinen pyhäpäivä. Hän laittoi tämän kristillisen juhlan yhteen pakanallisen vuodenvaihteen, roomalaisen saturnaalin ja skandinaavisen jule-juhlan kanssa. Ne olivat aina olleet suuria ilojuhlia kutsuineen, juhla-aterioineen ja lahjoineen. 

 

Vasta keskiajalla mukaan tulivat seimi ja erityisten joululaulujen laulaminen. 

Joulu, kuten me sen nyt tunnemme, kehittyi tällaiseksi 1800-luvlla. Harper’s Magazine USA:ssa julkaisi vuonna 1868 Thomas Nastin tekemän piirroksen, jossa oli joulupukki (Santa Claus) . Se puolestaan perustui hollantilaisten maahanmuuttajien mukanaan tuomaan Sinterklaasiin. 

Sinterklaas taas perustuu kristittyjen pappien kertomaan Myran piispa Nikolauksen (304 – 345) legendaan. Pyhä Nikolaus oli mm. venäläisten ja lasten suojeluspyhimys; varmaa tietoa hänestä kuitenkin on hyvin vähän. 

Nimipäivänään, 6. joulukuuta lapset monissa maissa laittavat oven eteen saappaan, ja odottavat valkopartaiselta ja punatakkiselta mieheltä makeisia tai lahjoja. 

Porojen vetämä reki on sekin amerikkalainen keksintö. Joulupukki monissa muodoissaan on yhä edelleenkin koko maailmassa joulukorttien suosituin motiivi. 

Joulukuussa 1843 nuorella brittivaltion virkamiehellä Henry Colella oli niukalti aikaa - tai ehkä häntä vain ei huvittanut tuleva joulujuhla, ja että kaikille ystäville ja sukulaisille olisi pitänyt kirjoittaa pitkiä kirjeitä. 

Hän pyysi kuvittaja ja maalari John Callcot Horskeytä piirtämään itselleen joulukortin, jossa lukisi ”Teille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta” .

Horsleytä miellytti alttaritaulun muoto, ja hän piirsi kuvan perhejuhlasta, kokoa 57 x 33 tuumaa, ja sen ympärille oksia ja viiniköynnöksiä, joiden piti näyttääkuvan katsojalle iloisuutta ja hyvää tahtoa. 

Henry Cole, jolla oli oma litografilaitos, painatti tätä motiivia 1.000 kappaletta, väritti kortit käsin ja myi ne tuohon aikaan hirvittävään hintaan 1 shillinki per kappale. 

Näin kaiketi syntyi joulukortti, Colen antamasta tehtävästä Horsleylle, ja siitä syntyi tapa, joka yhä, nyt 150 vuotta myöhemmin on koko maailmassa käytössä. 

Myöhemmi Henry Colesta tuli Lontoon Victoria ja Albert -museon johtaja.Tämä huomattava asema antoi hänelle mahdollisuuden edistää lempiharrastustaan Pennypostia, ja sillä tavoin hän auttoi joulukorttien lähettämisen tulemista tavaksi. 

Britannian posti antaa joka vuosi alkaen vuodesta 1900 parhaan joulukortin piirtäjälle palkinnon. Pokaalipalkinnon nimi on tietenkin Henry, muistona Henry Colesta.