LESKEN ROPO
Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.
Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.
Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.
Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä." Mark.12:41-44
Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.
Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.
Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.
Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä." Mark.12:41-44
”Liikemies rakensi ortodoksikirkon vaimolleen” uutisoi Helsingin Sanomat 14.8.2013. Rakennuttaja on Pekka Viljakainen, joka myi yrityksensä Tieto Enatorille vuonna 1998 ja joka työskentelee nykyään venäläisen teknologiahankkeen neuvonantajana. Kirkon kustannuksista hän ei suostu puhumaan, sillä rakennus on myös lahja ortodoksivaimolle. "Puolentoista vuoden aikana tätä on ollut tekemässä 53 ihmistä. Venäläisiä, suomalaisia ja virolaisia", Viljakainen kertoo.
Olisipa meillä Kajoellakin tuollainen miljonääri!
Tsasouna olisi ollut valmis jo vuosi sitten. Tämä tsasouna rakennetaan lesken
rovolla eli aivan tavallisen ihmisen – vieläpä pitkään työttömänä olleen - varoin,
ja talkoovoimin. ELY-keskus on pitkän vai vaikean anelun ja moninkertaisten
Oulun matkojen tuloksena hyväksynyt odotetuista rakennuskustannuksista
maksettavaksi puolet. Väliaikaista lainaa on jouduttu ottamaan yksityisellä
takauksella, jota paikallinen Osuuspankki ei halunnut antaa. Onneksi on Nordea!
Kannatusyhdistyksen jäsenmaksu 10 euroa ei riitä kokonaisen rakennuksen kustannuksiin,
mutta jäsenet osoittavat sitoutumisensa jäsenmaksullaan ja antavat siten rakentajille
voimaa ja tarmoa jaksaa.
Kalajoen sanotaan olevan matkailupaikkakunta.
Kaikilla matkailuseuduilla on yhtenä matkailuvalttina hengellinen
hiljentymispaikka. Kalajoen kaupungin päättäjät ymmärsivät tämän heti, ja kaupunki
on ollut suosiollinen antamalla tontin keskeltä matkailukeskusta, varsin kohtuullista
vuokraa vastaan. Luterilainen seurakunta on myös ymmärtänyt tämän ja lahjoitti
ison osan rakennukseen tarvittavista tukeista. Matkailuyritykset sen sijaan
eivät hankkeesta näytä välittävän.
Yhtenä tavoitteena on karjalaisen kulttuurin
vaaliminen. Siirtokarjalaisethan olivat suurelta osalta ortodokseja. Paikallisten
slaaviortodoksien enemmistö taas ei ollenkaan tunnu hyväksyvän tsasounan
rakentamista paikkakunnalle. He joko avoimesti hyökkäävät hanketta vastaan, tai
ovat sille täysin penseitä. Käytöksellään he osoittavat, että eivät ole
kotoutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
Hankkeeseen mukaan tulleet ovat selvästi
erikoista väkeä. Korkeammin koulutettua tai enemmän sydämen sivistystä omaavaa
talkooväkeä saa koko Suomesta etsiä. Vastaava mestari, hänen varamiehensä,
rakennussuunnittelija ja toteuttaja ovat kaikki valtakunnallisesti tunnettuja
tekijöitä, ja ovat tehneet työn veloituksetta.
Katonteko –ja päätylautamaalaustalkoiden
tekijät yllättivät. Talkoisiin osallistui kolmen päivän kuluessa eri pituisia aikoja kolme
luterilaista, yksi vapaakirkkolainen, yksi helluntailainen, yksi mihinkään
uskontoon kuulumaton maahanmuuttaja – Kiinasta! – ja kolme ortodoksia. Kalajoen
asukkaista 0,06%. Yksi talkoolaisista ei edes asu Kalajoella...
Mutta: "Se pyörii sittenkin." Luojamme kunniaksi. Ensimmäisen palveluksen piti piispa Arseni 9.5.2014.
Mutta: "Se pyörii sittenkin." Luojamme kunniaksi. Ensimmäisen palveluksen piti piispa Arseni 9.5.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti