Käytiin Lappiakin, uteliaita kun oltiin. Lähinnä patikoitiin.
Lapin kärpästä en siltikään saanut! Totta kai käytiin myös Hammerfestissä.
Hammerfest on maailman pohjoisin kaupunki. Siellä on noin 10.000 asukasta. Oli ekokuu; muistan kaupungin kylmänä ja tuulisena ja jotakuinkin harmaana. Se ei kuitenkaan yhtään haitannut norjalaisia polttarin juhlijoita, jotka hyppäsivät hyiseen keskustan suihkulähteen veteen ihan nakusillaan.
Hammerfestin Jääkarhuklubi (www.isbjornklubben.no) on museo, joka esittelee Hammerfestin historiaa, metsästystä ja kalastusta. Museon näyttelytiloista löytyy mm. täytettyjä jääkarhuja, hylkeitä, ilveksiä, susia.
Käydessäsi museossa voi hankkia Hammerfestin Jääkarhuklubin jäsenyyden, johon kuuluvat diplomi, jäsenkortti, tarroja, ja kuuluisa hopeinen ja emalinen jääkarhu-rintamerkki. Klubin jäsenyyden ehtoja ovat paitsi jäsenmaksu – kertamaksu, jonka muistan olleen 40 Norjan kruunua vuonna 1992 – myös henkilökohtainen paikalla olo. Jaa-a, nykyisin maksu näkyy olevan 180 Norjan kruunua. Niinpä ilmoitimme nuorimpaisemme klubin jäseneksi. (Aivan kuin toisen pojan Markku-liiton jäseneksi. Nimipäiväyhdistyksiä kun on maailmassa niitäkin vain yksi.)
Vuosikokous on aina 1. tammikuuta. Silloinhan paikalla olevien jäsenten määrän voidaan odottaa olevan ylitsevuotavaisen runsas… ?
Lentokentälle mentäessä olo oli suurinpiirtein tällainen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti