lauantai 19. heinäkuuta 2014

Multi-kulti-kaupunkeja: Berliini ...


En ole koskaan asunut Berliinissä, vaikka Berliini minua kovasti kiehtookin. Sen sijaan olen kyllä asunut multi-kulti-kaupungeissa, Hampurissa kaksi vuotta ja Frankfurtissa kahdeksan vuotta. (Ja Pariisissakin puoli vuotta.) Toki olen käynyt Berliinissä lukemattomia kertoja, sekä "silloin ennen" eli muurin aikaan että monesti myös myöhemmin. (Hienoja kokemuksia ovat olleet kerran Berliinin senaatin tarjoama lounas, sekä Suomen suurlähettilään henkilökohtainen kutsu itsenäisyyspäivän vastaanotolle...)


”Multi-kulti” on saksalaisten lyhenne sanalle monikulttuurinen. Berliinissä on 3,5 miljoonaa asukasta. Ulkomaalaisten määrä on nousussa, kertoo lehdistö. Heitä on nyt noin 500.000, joka tekee ulkomaalaisväestön osuudeksi 14,5 %. He ovat tulleet 186 eri valtiosta. Jos mukaan otetaan ne ulkomaalaiset, jotka ovat saaneet Saksan kansalaisuuden, määrä nousee vajaaseen miljoonaan, eli ulkomaista alkuperää on Berliinin väestöstä on 27,4 %.

Suurin ulkomaalaisryhmä ovat turkkilaiset. Kuulee sanottavan, että Turkin suurin kaupunki on Berliini, mutta turkkilaista alkuperää on kuitenkin vain noin 200.000 eli 6 % Berliinin väestöstä, Isbanbulissa on 13 miljoonaa asukasta, eli jos Berliini olisi Turkissa, se olisi sijalla 18.

Ulkomaalaisista suurin osa on muualta Euroopasta, 73,7 %. Aasiasta 14,2 %, Amerikasta 5,6 %, Afrikasta 3,7 %. Luvut löytyvät Saksan tilastoista ja ovat vuodelta 2012. Eniten heitä on tullut viime vuosina Romaniasta, Espanjasta ja Bulgariasta.
 
Tämän lisäksi tietenkin tulevat turistit, jotka näkyvät katukuvassa ”ulkomaalaisina” kameroineen ja shortseineen. Berliinissä heitä käy vuosittain noin 10 miljoonaa. Koko Saksassa viime vuonna kävi 407,3 miljoonaa vierailijaa, joten ilmiselvästi Saksa on suosittu myös turistimaana. Eipä ihme: siellä on kaikkea, myös luontoa yllin kyllin.
 
Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Berliinissä on todellakin merkittävä. Samalla ei huomata lainkaan, että suhteellisesti enemmän heitä on esimerkiksi Hampurissa (28 %), Stuttgartissa (20 %) ja Zürichissä (30 %).
 
Frankfurtissa on noin 700.000 asukasta ja yhtä monta työpaikkaa. Noin neljännes heistä on ulkomaalaisia. Rein-Mainin alueella on kaikkiaan noin pari miljoonaa asukasta. Siellä asuessani en juurikaan mitään ulkomaalaisia ajatellut. Totesin vain, että siellä voi todellakin nähdä ”mitä hyvänsä”, ei tarvitse muuta kuin kadulla kävellä, mutta en tosin missään nimessä kylläkään suosittele lähtemään yksin yöllä keskustaan. Tänä kesänä kävelin poikani kanssa Frankfurtissa Mainin rannalla yöllä ja keskustassa päivällä ja kuvasin sitä ja tätä ja tykkäsin. Ihmisiä kaikki tyynni. Poika asuu Frankfurtin keskustassa.





Suomi ei voi keskustella koko asiasta, sillä ”oikeastaan” eli Keski-Euroopan maihin verrattuna Suomessa ei ole ulkomaalaisia lainkaan. Saksassa on huutava pula työvoimasta – juuri nyt, kun Suomessa samaan aikaan itketään Nokian ja metsäteollisuuden kuolemaa. Huutava pula työvoimasta suurista ulkomaalaismääristä huolimatta, tai ehkä juuri siksi?
 
Missä sitten näkee enemmän sitä nk. eksoottista kulttuuria? Olen kyllä matkustellut laajalti; Aasian monet maat ovat tuttuja, samoin kuin Afrikka. Olen sen verran nähnyt valmismatkoja ja nk. ”virallisia vierailuja”, joissa olen ollut tulkkina, että voin vain todeta, että sillä tavalla ei näe oikeastaan mitään. Sitten vasta näkee, kun itse tekee matkansa, ostaa lippunsa ja varaa majapaikkansa jostain muualta kuin turistihotellista, ja itse pääsee keskustelemaan paikallisten kanssa. Siihen toki tarvitaan kielitaitoa, johon ei enää riitä koulun kielten opetus, ja ennen muuta – rohkeutta. 

P.S. Berliinistä "silloin ennen" kerron täällä.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti