©Jussi Tuormaa, Ajassa 4/2014
Vanhan suomalaisen sanonnan mukaisesti yrittänyttä ei ole syytä moittia, vaan kannustaa, koska se kannattaa aina. Kenties vielä osuvammin lausahdus sopisi saksalaisten suuhun, sillä maan yrittäjät nauttivat vankkumatonta arvostusta.
Yrittäjä ja yrittäminen nauttivat eri maisssa erilaista arvostusta. Saksaa pidetään tällä saralla jopa esikuvallisena maana, ja sillä onkin pitkät ja kunnioitettavat yrittäjyysperinteet. Vaikka haasteet ja riskit koskevat yhtä lailla Saksan pienyrittäjiä, hyvistä esikuvista ei saksalaisilla ole pulaa.
Erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä - niin kutsuttua Mittelstandia - pidetään koko maan talouden selkärankana. Nämä yritykset työllistävät lähes 70 prosenttia kaikista sosiaalivakuutetuista työntekijöistä. Yritysten joukossa on myös lukuisia kansainvälisiä huippumenetyjiä, joita kutsutaan Mittelstandin salaisiksi voittajiksi ("Hidden Champions"). Ne ovat omilla aloillaan maailmanmarkkinajohtajia tai kuuluvat kolmen parhaankärkeen. Suomalasille tuttuja nimiä ovat esimerkiksi vedensuotattimia valmistava Brita, lukkkojärjestelmä valmistava Abus sekä perukoneiden ja pölynimureiden valmistaja Miele, joka on myös lääketeteellisten irstrumenttien puhdistus- ja desinfiointiautomaattien markinajohtaja.
Termin "Hiden Champions" toi julkisuuteen vuonna 1990 professori ja arvostettu liike-elämän asiantuntija Hermann Simon tutkiessaan Saksan vientimenestytä ja huomatessaan, ketkä siitä vastavat. Salaiset voittajat ovat Simonin määritelmän mukaan keskimäärin 2000 työnteijän yrityksiä. Osa niistä siis ylittää kokonsa puolesta keskisuurten yritysten maksimikoon, joka on niin Suomessa kuin Saksassa rajattu korkeintaan 500 työnteikijään.
Salaiset voittajat toimivat useimmiten konepajateollisuudessa, mutta ovat löytäneet myös muilta sektoreilta erikoistumisen alueensa. Ne eivät tavoittele kilpailukykyä niinkään kustannuseduilla vaan huippulaadulla, jota voi myydä bulkkitavaraa kalliimmalla hinnalla. Valttikortteina ovat laadun lisäksi toimitusvarmus, palvelu ja neuvonta sekä läheiset asiakassuhteet. Muita nopeampi kasvu ja sen omavarainen rahoittamien on tyypoliistä näille menestyjille. Ne karttavat pörssiin menoa säilyttääkseen itsenäisyytensä ja voidakseen ohjata voittonsa suurimmaksi osaksi tuotantoon, tutkimukseen ja kehitykseen.
Näitä pienten ja keskisuuren sektorin tähtiyrityksiä on Saksassa tällä hetkellä noin 1300 eli enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä. Mielenkiintoista on, että salaiset voittajat eivät koskaan löytäisi tarpeeksi asiakkaita kotimarkkinoillaan - vasta vienti mahdollistaa niille kannattavat volyymit. Vahva vientivetoisuus merkitsee sitä, että nämä yrtykset tuotteineen tunnentaan usein paremmin maailmalla kuin kotimaassa.
Nämä yritykset tuottavat 40,8% kaikista Saksan veronalaisista tuloista
Kaikista työpaikoista 70,2% on näissä yrityksissä
Nämä yritykset tarjoavat 81,9% kaikista oppisopimuspaikoista.
? prosenttia näiden osavaltioiden tuotteista/palveluista menee vientiin.
Oma kokemukseni vientiasianaisena Saksassa sanoo, että saksalaiset pärjäävät juuri laadulla, toimitusvarmuudella, neuvonnalla ja palvelulla. Tässä olisi mielestäni suomalaisille mallin otamisen paikka. Ja yrittäjät Saksassa todellakin nauttivat arvostusta, ja maa tekee kaikkensa auttaakseen yrittäjyyttä. Palkkojen sivukulut ovat kutakuinkin samaa luokkaa kuin Suomessa, paitsi palkat keskimäärin jonkin verran parempia. Yrittäjien toimeentuloa eivät leikkaa ammattiyhdistykset kuten Suomessa. Saksan työttömyysprosentti tätä kirjoittaessa (11.12.2014) keskimäärin 4,9.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti