Saksalaisia työvoimapoliittisessa työharjoittelussa Suomessa

Otin vastaan tehtävän huolehtia muutama saksalainen työvoimakoulutuksessa oleva aikuinen harjoitteluun Suomeen. Tämä tapahtui silloin, kun asuin vielä Saksassa. ”Mikäs siinä”, ajattelin, olinhan järjestellyt lukuisia työ- ja harjoittelupaikkoja sekä asuntoja suomalaisille Saksaan ja Ranskassa. Se ei ollut lainkaan vaikeaa: soitin muutamiin yrityksiin ja muutamille vuokranantajille, ja aina avautuivat ovet jossain.

Vaan Suomessa asiat olivatkin täysin toisin. Joka puolella vastassa oli epäluuloa ja kielteisyyttä ulkomaalaisia kohtaan. Jouduin siksi haravoimaan kaikki sukulaiseni ja tuttavani päästäkseni ylipäänsä yhtään eteenpäin.

Kahdestatoista kuudelle kuitenkin löytyi työharjoittelupaikka. Lopputulos oli, että työnantajat olivat hyvin tyytyväisiä työn tulokseen. Kielitaito ei oikeasti aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia paikan päällä. Mutta ennen kuin siihen päästiin, oli tie pitkä ja mutkikas.

Yksi tekstiilialan harjoittelija lähti takaisin Saksaan siksi, että hänen uskontonsa – islam – ei hyväksynyt suomalaisia perinteitä. Hämmästys oli minulle melkoinen, sillä ensinnäkään islam ei aseta tällaisia rajoitteita ja yritys ei tee mitään "uskonnonvastaista" vaan valmistaa huippulaatuista suomalaista designia. Poislähtemisen syy oli siis selvä tekosyy. Tämä nainen kylläkin valittelli kovin, että "Suomessa on kaikki niin kamalan kallista"... mikä on kylläkin totta. Toinen harjoittelija teki isojen teollisuushankkeiden aliurakoitsijana toimivalle yritykselle kartoitusta tulevasta työn määrästä, eli valmisti siihen tarvittavan tietokoneohjelman. Kolmas harjoittelija toimi apulaisena koulutusyritykselle ja pääsi kiertelemään ympäri Suomen. Neljäs oli työssä sosiaalisen järjestön kirpputorin tavaroiden lajittelussa, mutta vaikka oli hyvinkin tyytyväinen työtovereihinsa, ei ollut kauankaan työhön tyytyväinen, joten vaihtoikin toiseen, täysin toisenlaiseen koulutusyritykseen toimistoapulaiseksi. Yksi poislähtenyt oli saksalainen kokki. Hänen kohdallaan tilanne olikin surkein: sovittu ravintoloitsija ilmoitti ykskantaan harjoittelijan jo Suomeen tultua, että ei hän harjoittelijaa haluakaan, enkä heti löytänyt uutta paikkaa. 

Yksi harjoitteljoista jäi Suomeen kokonaiseksi vuodeksi töihin. Myöhemmin, palattuaan Saksaan, hän yhä tekee töitä hänet tuolloin palkanneelle yritykselle, jolla vienti vetää. 

Ensimmäiseksi yöksi järjestin tuttavani kautta saksalaisille mökin ja saunan Nurmijärveltä, ja totta kai he ihastelivat Suomen luontoa ja maisemaa ja kävivät saunassa ja uimassa. Sattui lisäksi olemaan kaunis kirkas elokuinen päivä.

Kaksi helsinkiläistä ystävääni järjestivät heille asunnot Helsingistä. Ostimme toiseen, kalustamattomaan asuntoon yhdessä kirpputorilta ja haimme ystäväni kotoa kaiken tarvittavan. Saksalaiset valittivat ihan kaikesta asunnoissaan. Toinen ystävistäni sitten halusi selvittää asiat heidän kanssaan henkilökohtaisesti ennen harjoittelujakson päättymistä, koska ei ollut saanut sovittua vuokraa. Yllätys oli melkoinen, kun asunto olikin tyhjä! Eikä siinä kaikki: monta tavaraa oli rikottu, pyykit ja vuodevaatteet löytyivät roskiksesta ja muutenkin asunnossa vallitsi melkoinen siivo. Ja jättivät sovitun vuokran maksamatta. Niinpä niin. Aivan samoin kuin monet suomalaiset Lothar-myrskyn jälkeen Ranskassa.

Mitä tästä opimme? Pitää varmaan sanoa, että saksalaiset ovat sikoja? Nämä ainakaan eivät kansansa mainetta kasvattaneet. Ei, vaan että kiittämättömyys näkyy olevan maailman palkka. 

..................................

Onnistuuko uudelleenkoulutus? Alla saksalaisten piirtäjien ajatuksia tästä asiasta.

"Tämä on työkkärin järjestämää uudelleenkoulutusta..."

"Olette viimeisen 12 vuoden aikana tehnyt työtä tasan 12 päivää. Oletteko ajatelleet kouluttautua uudelleen?" "Mutta ne olivat pitkiä päiviä... hyvin pitkiä..."

 Synnyytyssairaala. "Mitä te täältä haluatte?" "Haluaisin ammatillista muutosta."

"Ennen uudelleen kouluttautumistaan hän oli nyrkkeillijä."

"Idiootti! Sydänhän on tuolla!"
Työtön kengittäjä epäonnistui kouluttautumisessaan sydänkirurgiksi.

Itsetutkistelua. Tunnistatko itsesi suomalaiseksi?

Nyt paljastui, mitä norsu suomalaisista ajattelee

Kauppalehti 7.7.2013

  

Vitsin mukaan suomalainen miettii norsun nähdessään, mitä se minusta ajattelee. Goscandinavia kertoo erään näkemyksen.

Goscandinavia-verkkosivusto neuvoo, millaisia asioita Suomessa kannattaa ulkomaalaisen varoa. Osa on liian tuttuja, jotta me suomalaiset edes huomasimme niitä.

Sivusto kuvaa suomalaisia kansaksi, joka saattaa näyttää lähes vihamieliseltä, mutta tämä kuva on väärä. Näennäisesti vakavat suomalaiset esimerkiksi harrastavat kuivaa, mutta terävää ja sarkastista huumoria.

Meitä kehutaan myös kansaksi, joka seuraa tarkkaan kansainvälisiä uutisia. Siksi meillä on vahvoja mielipiteitä tapahtumista, joten myös syvällinen keskustelu niistä on mahdollista. 

Turpa tukkoon

Ensimmäinen varsinainen neuvo kehottaa olemaan keskeyttämättä keskustelua. Puhujan on saatava sanoa sanottavansa loppuun. Keskeyttäminen on töykeää, eikä sitä hyväksytä Suomessa. Suomalaista keskustelukulttuuria Goscandinavia kutsuu ”sarjalliseksi”. Se arvostaa kuuntelemista.

”Itse asiassa suomalaiset eivät yleensä luota ihmisiin, jotka puhuvat liikaa, mutta sanovat liian vähän. He arvostavat hiljaisuutta.  Suomalaiset eivät puhu small talkia”, sivusto kirjoittaa.

Suomea ja suomalaisia ei pidä myöskään verrata julkisesti muihin maihin ja kansoihin. Näin on varsinkin Ruotsin kohdalla. Suomessa ei kannata aloittaa keskustelua kysymällä Suomen kommunistisesta menneisyydestä.

”Se on kuin vertaisi katolisia protestantteihin.”

Tällainen avaus lopettaa keskustelun ja seuraukset voivat olla jopa vakavammat. Matkailijan kannattaa muistaa, että Suomi on ylpeä itsestään ja historiastaan, joten sitä ei kannata niputtaa yhteen Itä- tai Pohjois-Euroopan kanssa.

”Et halua myöskään, että ihmiset kommentoivat virheellisesti oman maasi historiaa.” 

Pientä ja hiljaista

Älä leveile, kuuluu kolmas sääntö. Se tosin pätee muuallakin, sillä oikeastaan kukaan ei tykkää itseriittoisista kehuista, mutta suomalaisilla on erityisen alhainen suvaitsevaisuus. Suomaiset ovat  vaatimattomia ja vähättelevät saavutuksiaan. He tuskin nostavat meteliä mistään.

”Nöyryydellä pääsee pitkälle, sillä he pitävät vaatimattomuutta suurena hyveenä.”

Matkailujuttua Suomesta ei voi kirjoittaa ilman saunaa. Viides sääntö koskeekin saunomista. Yleisiin saunoihin ei ole asiaa uima-asuissa tai muissa vaatteissa.

”Tämä asia voi tuntua  useimmista oudolta, varsinkin kun muistetaan, kuinka paljon suomalaiset arvostavat yksityisyyttään.”

”Miehet ja naiset eivät sauno perheitä lukuun ottamatta onneksi yhdessä. Jos ehdottomasti kieltäydyt istumasta aatamin tai eevan asussasi, voit käyttää vaikkapa pyyhettä.” 

Ei puhu, ei pussaa

Kovin tunteelliseksikaan Suomessa ei saa heittäytyä. Tämä on kuudes ohje: rajoittaa julkisia hellyydenosoituksia.

”Rakkaasi kanssa käsi kädessä kuljeskelu on hyväksyttävää ja jopa romanttista kaikkialla maailmassa, mutta nyt on puhe Helsingistä, ei Italiasta”, Goscandinavian muistuttaa.

Kaikki muu tämän yli menevä pitää jättää yksityisiin tiloihin.

Muutenkin suomalaiset arastelevat kosketusta  ja välttävät julkista tunteiden näyttämistä hinnalla millä hyvänsä. Suomalaiset arvostavat henkilökohtaista tilaa, joten heihin ei kannata koskea muuten kuin tervehtiessä. 

Pois turha spontaanisuus

Seitsemäs käsky kuuluu: Älä tule paikalle ilmoittamatta.

”Kun vierailet paikallisen asukkaan luona, voit tehdä niin vain kutsusta. Tai ainakin se on järjestettävä etukäteen. Jos pomppaat paikalle ennalta ilmoittamatta, saattaa vastassa olla suljettu ovi.”

Sivusto myös muistuttaa täsmällisyydestä.  Paikalla on oltava ajoissa. Eikä turhia lupauksia kannata tehdä. Niistä on pidettävä kiinni.

”Suomalaiset ovat täsmällisiä ja luotettavia. On kohteliasta tehdä samoin.”

Sivusto muistuttaa myös kengistä. Kahdeksannen ohjeen mukaan ne pitää riisua kodeissa.

”Useimmat suomalaiset  riisuvat kenkänsä ovelle ja kävelevät sisällä sukissa tai tossuissa. Tämä ei kuitenkaan ole tapana jokaisessa kotitaloudessa, joten jos olet epävarma, kysy. On hyvä vihje, jos näet kenkäpinot ulko-oven luona.” 

Älä hurraa hurreille

Yhdeksänneksi tärkein  neuvo kehottaa olemaan kommentoimatta Suomen jääkiekkojoukkueen menestystä. Näin pitää tehdä, vaikka joukkue olisi niittänyt mainetta, kunniaa ja voittoja. Tässäkin pitää varoa erityisesti vertaamasta Ruotsiin, sillä se voi johtaa nokkapokkaan. Kaikki tämä johtuu Suomen ja Ruotsin pitkästä yhteisestä historiasta, joka ei ole sujunut aina sovinnollisissa merkeissä.

Viimeinen sääntö kieltää tuijottamasta sauvakävelijöitä. Heidän liikkumistaan sivusto kuvaa ”liioitelluksi”.

”Älä ajattele, että maailma on tullut hulluksi. Maraton ja sauvakävely ovat uusia kuntoiluvillityksiä. Sauvakävely jäljittelee hiihtoa ilman suksia. Se voi näyttää hauskalta ja kömpelöltä ensisilmäyksellä, mutta se on tehokasta harjoitusta. Jopa hiihtäjät harjoittelevat liikkeitään sillä tavalla talvien välissä. Kannattaa napata pari kävelysauvoja läheisestä vuokraamosta ja liittyä joukkoon.”

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nyt-paljastui--mita-norsu-suomalaisista-ajattelee/rD4Ccu7P
7.7.2013

Kävin Lidlissä

Kävin Lidlissä Ylivieskassa, jossa olen käynyt nimenomaan ostamassa voisarvia ja appelsiinihilloa, mutta jotka on jostain syystä hiljan poistettu tuotevalikoimasta. 

Tosiasiaksi jää kuitenkin se, että hinnat ovat Lidlissä halvempia kuin K- tai S-marketissa. Ja edelleen halvempia Lidlissä Saksassa kuin Suomessa. Katselin netistä ostamieni tuotteiden hintoja Saksassa, Saksan hinnat löytyvät netistä. Vertailu (samat tuotteet tai samat määrät ja laadut) tuotti tämän:

tuote	Lidlin hinta Suomessa	Lidlin hinta Saksassa
Pakastevihannekset	2,45	1,79
Maito 3,5%	0,93	0,59
Margariini 250 g	1,29	0,65
Kirsikkahillo	2,09	0,95
Maitosuklaa	1,89	1,09
Pähkinäsuklaa	1,79	0,65
Kissan kuivaruoka	3,69	1,59
Paloiteltu paistiliha	3,39 (tarjous)	2,22

.........................................................

Fakta:

Saksalainen Lidl-ketju aloitti Suomessa vuonna 2002. Nyt sillä on 142 kauppaa.

Lidlin oman ilmoituksen mukaan sen myymälöissä asioi viikoittain 1,5 miljoonaa suomalaista.

Lidl on yrittänyt saada kauppojensa yhteyteen Alkoja, koska ne kasvattavat myyntiä vähintään 15 prosenttia. Nyt sillä on Suomessa neljä Alkoa.

 

Vuosittain kaupan alalla tehtävä Asiakkuusindeksi paljasti, että Lidlin brändi on tehnyt kuluttajien silmissä huiman nousut sijalta 19 sijalle 10. S-ryhmä on sijalla 8.

Yle vertaili toukokuussa 2014 kaupparyhmien omia merkkejä. Nelihenkisen perheen ruokakori maksoi Lidlissä 901 euroa, S-ryhmän kaupoissa 1 028 euroa ja K-ryhmän kaupoissa 1 093 euroa

Eurostatin hintavertailu Suomi-Saksa

Tällainen on elintarvikkeiden hintaero Suomen ja Saksan välillä Eurostatin hintatasoindeksin mukaan:

Nämä tuotteet ovat näin monta prosenttia kalliimpia Suomessa kuin Saksassa:

Ruoka- ja alkoholittomat juomat 13,7 %

Leipätuotteet 26,8 %

Kala 5 %

Muna- ja maitotuotteet 26,9 %

Ruokaöljyt- ja rasvat 5,3 %

Hedelmät, vihannekset ja perunat 14,8 %

Alkoholittomat juomat 17,9 %

Alkoholi 113,5 eli Suomen hinnat ovat kaksinkertaiset %

Tupakka 2,8 %

Nämä ovat kalliimpia Saksassa kuin Suomessa:

Liha 5 %

Lidlillä on Saksassa kovia kilpailijoita

Saksalaisten halpakauppaketjujen kilpailu on äärimmäisen kovaa. Niiden myymälät sijaitsevat taajama-alueiden ulkopuolella usein lähietäisyydellä toisistaan, joskus jopa vierekkäin. Erikoistarjoukset voivat muuttaa nopeasti asiakasvirtaa ja herkkää kilpailutilannetta. Lidl seuraa muiden ketjujen tavoin äärimmäisen tarkasti etenkin markkinajohtaja Aldin hinnoittelua ja tekee välittömästi omia vastatarjouksiaan.

 

Samoista asiakkaista kilpailevat Lidlin kanssa Aldi, Netto, Plus ja Penny -ketjut. Yhteensä ne kattavat 85 prosenttia Saksan päivittäistavarakaupasta.

Maailman suurimmalla yksityisellä halparuokaketjulla Aldilla on Saksassa 4 200 myymälää. Muualla Euroopassa sillä on niitä 8 000. Yhdysvalloissa sekä Australiassa myymälöitä on 1 500. Noin 700 artikkelin tuotevalikoima on valittu keskivertokuluttajien mieltymysten mukaan. Aldin liikevaihto oli viime vuonna 61,1 miljardia euroa, josta noin kolmannes kertyi Saksasta.

Toiseksi suurin kilpailija on osuuskauppa Edekalle kuuluva Netto- ja Plus -halpamyyntiketju, jolla on yhteensä yli 4 000 myymälää. Netto -ketjun liikevaihdoksi ilmoitettiin viime vuonna 14,2 miljardia euroa. Koko Edekan liikevaihto oli yli 50 miljardin euroa. Ketju mainostaa itseään noin 3 500 artikkelilla. Myytävänä on Aldin tapaan myös matkoja.

 

Lidlin kolmanneksi suurin kilpailija on Rewe -yhtymälle kuuluva Penny -supermarketketju. Sen tuotevalikoimaan kuuluu 1 400 artikkelia. Ketjulla on myymälöitä Saksan lisäksi Italiassa, Unkarissa, Bulgariassa, Tshekin tasavallassa, Itävallassa ja Ranskassa. Liikevaihto oli viime vuonna 12,1 miljardia euroa.

Pertti Rönkkö, Berliini

Lähde: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194932777373/artikkeli/lidlin+hinnat+ovat+saksassa+paljon+halvemmat.html