He tulevat. Keskuslua maahanmuutosta. Osa 3. Töihin Saksaan

Vähäisen työttömyyden Saksassa työvoimasta on jo pula. Maahan tulevista noin 40 prosentilla on korkeakoulututkinto.

c. Vesa Noronen, Berliini; Kalajokilaakso, 7.5.2015

Vedran Krizic rentoutuu berliiniläisessä kahvilassa työpäivän jälkeen. Kaksi vuotta sitten työnantaja etsi IT-osaajia ulkomailta, löysi Krizicin Serbiasta ja sai hänet maahan sinisen kortin avulla.

Sininen kortti on järjestelmä, jonka avulla korkeakoulutettu työntekijä pääsee Saksaan EU:n ulkopuolelta ohituskaistaa pitkin, ilman henkilökohtaista tarveharkintaa.

26-vuotias Krizic on tyytyväinen työpaikkaansa. Parissa vuodessa hän on edennyt ohjelmistokehittäjän paikalta jos koko tiiminsä vetäjäksi. Myös saksan opinnot ovat edenneet. Työnantajakin vaikuttaa tyytyväiseltä.

-Esimies on kysynyt, tiedänkö Serbiasta muita ohjelmistokehittäjiä, jotka olisivat valmiit tulemaan tänne töihin Krizic kertoo.

Krizic on varsin tyypillinen siirtolainen tämän päivän Berliinissä. Saksaan nyt muuttavista ulkomaalaisista 40 prosentilla on yliopistotutkinto. Se on enemmän kuin akateemisia on kantasaksalaista.

Saksa on avannut ovensa siirtolaisille aivan eri malliin kuin Suomi. Rajan yli mennään lisäksi molempiin suuntiin. Vuonna 2013 Saksaan muutti 1,2 miljoonaa ihmistä. Maasta muutti pois 80.000.

Koulutettuja työntekijöitä tulee Saksaan ennen kaikkea Etelä-Euroopan EU-maista. Saksalaiset kuitenkin tietävät, että kun taloustilanne etelässä paranee, myös muuttovirta kuihtuu.

Työvoimaa etsivien katseet on jo käännetty EU:n ulkopuolisiin maihin. Krizicin kaltaiset ei-EU-kansalaiset saavat suoraan työluvan, jos taskussa on yliopistotutkinto ja joku on valmis palkkaamaan tulijan noin 3000 euron kuukausipalkalla.

Saksa tarvitsee kipeästi siirtolaisiansa. Työttömyys on hyvin alhainen, ja osaavasta työvoimasta on jo nyt pula. Uudet sukupolvet ovat jo pitkään olleet edellisiä pienempiä, ja ilman uusia siirtolaisia väestö pienenee nopeasti.

Uusi järjestelmä ei ole tuonut tarpeeksi uusia osaajia Saksaan: sininen kortti on tuonut parissa vuodessa vain 25.000 henkeä. Se ei riitä alkuunkaan.

Sosiaalidemokraattien parlamenttiryhmän johtaja Thomas Oppermann on ehdottanut vaihtoehdoksi Kanadan kaltaista siirtolaisten pisteytysjärjestelmää.

Tällä järjestelmällä Kanada saa joka vuosi 250.000 uuttaa koulutettua siirtolaista, Oppermann toteaa.

Oppermannin linjoilla on väkeä myös muista hallituspuolueista. Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Kristian Tauber vaatii aiempaa helpompaa maahanpääsyä.

Monet opposition vihreistä haluavat alempaa väljemmän siirtolaislain ja vasemmistopuolueessa keskustellaan, pitäisikö maahan ottaa enemmän väkeä suojelun vain työvoimatarpeen perusteella.

Laillisen siirtolaisuuden vähentämistä ei vaadi yksikään suuri puolue. Sen sijaan hiljaista vastarintaa siirtolaismäärän kasvattamista kohtaa esiintyy yli puoluerajojen.

Lisääntyvän maahanmuuton avoimimmat vastustajat ovat kristillisdemokraattien baijerilaisessa sisarpuolueessa CSU:ssa.

-Kun maahan muuttaa vuosittain miljoona ihmistä, emme tarvitse lakia, joka lisäisi entisestään maahanmuuttoa, sanoi Baijerin pääministeri Horst Seehofer puheessaan puolueväelle.

Jotain Saksassa on työvoimapulalle tehtävä, sn tietää myös liittokansleri Angela Merkel. Mutta mitä tulisi tehdä, sitä kansleri ei ole varovaiseen tapaansa vielä kertonut julkisesti.

………………………………………

Kommentti:

Kilpailu siirtolaisista

Vesa Noronen, palaute@lannenmedia.fi

Suomen hallitusneuvotteluissa puhutaan siitä, tulisiko tarveharkinnasta luopua, kun suomalainen yritys haluaa palkata työntekijän EU:n ulkopuolelta.

Moni pelkää, että korkean työttömyyden Suomeen tulee liikaa ulkomaalaisia töihin, jos säädöksiä lievennetään.

Tämän päivän todellisuus kansainvälisillä työmarkkinoilla on kuitenkin kova.

Koulutettu ja kokenut työntekijä saa töitä eri puolilta maailmaa, jos vain on valmis jättämään kotimaansa.

Työntekijöitä tarvitaan monessa maassa siksikin, että niin moni on jäämässä pian eläkkeelle. Saksassa yli viidennes insinööreistä on yli 55-vuotiaita.

Saksaan on siirtolaisen Suomea helpompi tulla, muuttorajoitukset helpompia, työpaikkoja tarjolla monipuolisesti ja usein löytää vielä omaa kansanryhmää.

Mutta Saksakaan ei vielä pärjää työvoimakilpailussa tarpeeksi hyvin.

Samalla kun Suomessa vastustetaan maahanmuuton helpottamista, Saksassa puhutaan tarpeesta järjestää ulkomailla mainoskampanjoita, jotta koulutetut köyhemmistä maista hakisivat Saksaan töihin.

Kansainvälisessä työvoimakilpailussa Suomen on hankala pärjätä, ellei se tee jotain menneestä poikkeavaa nopeasti.