Uusiutuvan
energian ympäristörikokset
Tuuli
on raikkaan ilman, vapaan hengityksen ja terveellisen ympäristön symboli. Totta
kai näitä argumentteja käyttävät tuulienergian puoltajat niin paljon kuin ikinä
mahdollista, ja saavat siten aikaan mielikuvan, että vain he tuottavat puhdasta
energiaa, kun taas hiilivoimalat pilaavat ilman ja ydinvoima nyt joka
tapauksessa on heidän mielestään sama kuin ydinpommi. Se tosiasia, että nämä
jälkimmäiset eivät aiheuta mitään terveyshaittoja, vaietaan ja ”unohdetaan”,
etenkin Fukushiman maanjäristyksen jälkeen, ja kaivoksista tehdään varsinaisia
maiseman pilaajia. Sitä ei kerrota, että
nimenomaan tuulivoima kuuluu saman määritelmän mukaan todella suuriin
ympäristön pilaajiin.
Ilmastonmuutos, ilmastokatastrofi – jatkuvasti ja kaikilla
kanavilla toitotetaan, että ihminen on energiankulutuksellaan pilaamassa ilmaston kokonaan. Erityisen näkyvästi esillä on muka meidän energiankulutuksemme
takia nälkää näkevät jääkarhut, joilta jää on kokonaan sulanut. Jos kuitenkin
maksamme ”aneen” – eli päästömaksun jokaista kilowattituntia kohden – voimme
ostaa itsemme vapaiksi tästä synnistä ja nukkua yömme rauhassa – näin ainakin
vihreiden mukaan.
Sillä me maksamme valtavat jopa 200 metriä korkeat
roottorihirviöt, joiden kerrotaan tuottavan puhdasta, ympäristöystävällistä
sähköä ja jotka pelastavat meidät hiili- ja ydinvoimaloiden vallasta. Sillä
aikaa, kun tavalliset kansalaiset kantavat yhä suuremman taakan kasvavina
sähkölaskuina ja menetettyinä työpaikkoina teollisuuden siirtyessä ulkomaille,
tienaavat ovelat keinottelijat omaisuuden noilla myllyillään.
Tuulivoimalan tappama kurki
Tuo liike, joka meitä näin pettää ja rahamme vie, on laaja
kokoelma vihervasemmistoaatteita, osin sosialistisia, osin koneuskovaisia.
Usein tekijät ovat kaupunkilaista älymystöä, jotka eivät hyväksy teknistä
kehitystä ja haluaisivat mieluiten palata kivikaudelle. Erityisen suosittua on kaivosteollisuuden
demonisointi ja raaka-aineiden hyväksikäyttö siitä johtuvien ympäristöongelmien
takia. Menneisyyden virheet ja niiden kehitysmaiden jälkeenjääneisyys, jotka
eivät vielä ole saavuttaneet meidän teknisiä valmiuksiamme, eivät aiheutakaan
toivomusta asioiden parantamisesta, vaan yleisen kaikkien kaivostoimien
demonisoinnin. Kun sitten nämä samat ihmiset asentavat kadmiumsaastutetut
aurinkopaneelit katolleen tai investoivat rahansa tuulipuistoihin, he eivät
käytäkään enää omaa argumentointiaan eivätkä huomaa, miten ”puhdasta”
esimerkiksi se niin kehuttu tuulivoima on.
Harvinaisten
mineraalien likainen puoli
Tärkeä esimerkki on harvinaisten mineraalien kuten neodymin
käyttö. Tuulivoimalat ovat tuon aineen suurimmat käyttäjät, sillä se soveltuu
erinomaisesti kestomagneettien valmistamiseen. Joidenkin tuulivoimalatyyppien
sähkögeneraattoreissa on jopa tonnin verran tuota ainetta. Harvinaiset
mineraalit ovat erityisiä aineita, joita käytetään erityisten ominaisuuksiensa
takia useissa teollisissa laitteistoissa, etupäässä elektroniikassa, mutta myös
metallurgiassa sekä monissa ”vihreissä” tuotteissa kuten sähköautoissa ja
energiansäästölampuissa. Näitä aineita on maaperässä hyvin pieninä pitoisuuksina
ja siksi niitä voidaan saada käyttöön vain monimutkaisten kemiallisten
prosessien kautta. Siitä syntyy myrkyllisiä jätteitä. Menneinä vuosina ei
juurikaan otettu huomioon ympäristöä eikä työsuojelua.
Myrkyllistä lietettä harvinaisten metallien
tuotannosta Bayan Obossa
(Kuva: Chinhs News, Creative Commons)
Ympäristörikokset
kaivoksilla
Yli 90 % harvinaisista metalleista kaivetaan
Kiinassa. Riskeistä kertoo Freiburgin ympäristölaitos näin: ”Harvinaisten
metallien kaivaminen aiheuttaa suuria määriä jätettä, joka sisältää myrkyllisiä
aineita. Ne jätetään maavallin ympäröimiin altaisiin.” [OEKO] Jos valli
sattuisi vahingoittumaan, se aiheuttaisi valtavia ympäristöongelmia, joista
vapautuisi thoriumia, uraania, raskasmetalleja, happoja ja fluoridia.
Voimakkaita sanoja löytyy mm. eräästä
saksankielisestä blogista: ”Rystöjät ovat lähes kokonaan valloittaneet Kiinan
harvinaisten mineraalien pääkaupungin.” Pohjavesi on pilaantunut, pellot
autioituneet, eläimet kuolleet. Bao Steel Groupin altaan lähistöllä, joka
sijaitsee 10 kilometrin etäisyydellä Keltaisesta Joesta, radioaktiivinen
säteily lisääntyy päivittäin. 300 metrin vuosinopeudella saastunut vesi imeytyy
maaperään Keltaisen Joen suuntaan. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että
maanjäristys tai rankkasade voisivat murtaa altaan vallin ja niin saastunut
vesi virtaisi Keltaiseen Jokeen. Se olisi sellainen ympäristökatastrofi, joka
jättäisi varjoon vuonna 2005 tapahtuneen Songhua-joen likaantumisen.
Toinen vakava seuraus kaivostoiminnasta on mongolialaisten arojen
muuttuminen erämaaksi sekä hiekkamyrskyjen lisääntyminen. [STCH].
Radioaktiiviset
jätteet
Erityistä huomiota vaativat tietenkin radioaktiiviset
jätteet. Se kiviaines, josta harvinaisia mineraaleja saadaan, sisältää usein
radioaktiivisia aineita kuten uraania tai thoriumia. Niiden hyödyntäminen ei
kuitenkaan tavallisesti taloudellisesti kannata, ja siksi nekin joutuvat
jätealtaisiin. Siitä johtuvia ympäristöongelmia on pohdittu erityisesti Bayan
Ohossa Kiinassa, mutta myös Bukit Merahissa Malesiassa. Kiinasta kerrotaan, että
thorium joutuu jätealtaaseen ja on aiheuttanut paljon syöpäkuolemia läheisen
kylän asukkaissa. [STCH].
Malesiassa tehtiin jo 1985 omissa ja 10.000 asukkaan Bukit Merahin
asukkaiden sekä Malesian Perak-kuntien nimissä valitus Asia Rare Earth –yhtiötä
[ARE] vastaan. Valittajat vaativat Ipohi kylän lähellä sijaitsevan kaivoksen
sulkemista, sillä radioaktiivisuuden määrä seudulla on hengenvaarallista. Kun
japanilaisen Mitsubishin ja malesialaisen osakkaan yhteinen yhtiö aloitti
toimintansa vuonna 1982, asukkaat valittivat haisevaa savua ja lemua, josta
ihmiset saivat silmäkipuja.
Mutta ei tässä vielä kaikki. Yhä enemmän esiintyy erilaisia
tauteja, ei vain yskää ja hengitysteiden sairauksia, vaan huomattavan paljon
leukemiaa, lapsikuolleisuutta, epämuodostumia vastasyntyneillä ja
lyijymyrkytyksiä. Ensimmäistä kertaa Malesian historiassa valitti kokonainen
kunta ympäristörikoksista, suojellakseen terveyttään ja ympäristöään
radioaktiivisuudelta. [MIAT]. Pitkien
valituskierrosten jälkeen laitos suljettiin.
Miten omatunto puhdistetaan
Tietenkään tuollaiset asiat eivät ole mieluisia tuulivoiman
kannattajille, nehän likaavat imagoa. Syytöksiä vastaan käytetäänkin sitten
paksuja lompakoita sekä kokonaista armeijaa kaupallisia organisaatioita, jotka
ansaitsevat hyvät rahat ”uusiutuvan energian” buumin myötä. Näin esimerkiksi Bonnissa
sijaitseva yritys Murphy&Spitz [M&S], eräänlainen erikoistunut
reittausagentuuri, joka analysoi ja arvioi kestävän kehityksen alueelle
tehtäviä investointeja. Se keskittyy yritysten rahoitus- ja taloustietoihin
sekä eettis-ekologiseen suuntaukseen. Siellä ei haluta antaa niille
yrityksille, jotka käyttävät neodym-magneetteja, puhtaita papereita niin kauan,
ennen kuin on olemassa ”kestävästi tuotettua ja puhdistettua neodymiä tai
tuulivoimalarakentajien osoittamaa vahvaa tutkimusta”. [MUSP] Se koskee kuitenkin
M&S:n mukaan vain kuudennesta kaikista asennetuista tuulivoimaloista.
Tuollainen lausunto sellaiselta agentuurista, joka elää siitä,
että se antaa ”ekologisille” yrityksille toivotut sertifikaatit, ei yllätä.
Niinpä voidaankin kyseenalaistaa asiaa koskevat tutkimukset.
Tuulivoimaloissa on generaattorien lisäksi nimittäin muitakin
osia, jotka saattavat sisältää neodym-magneetteja ja muita harvinaisia
mineraaleja, esimerkiksi monet apumoottorit siipiä ohjaamaan ja napakoteloa
tasapainottamaan, lisäksi lisäaineita monissa virtakeskuksissa ja tehoelektroniikassa
sekä sähkövirran ohjauslaitteistoissa. Koska kuitenkin harvinaisten mineraalien
käyttökielto asetettiin vain päägeneraattorille, nämä kaikki on siten ovelasti
ohitettu. Tyylikkäästi tehty!
”Unohdettu
alumiini”
Kolontar (Unkari) – Kuva: Kormányzati
Kommunikációért Felelős Államtitkárság
Vielä yksi näkökulma, jonka vihervasemmisto
mielellään tuo esille mutta samalla itse jättää huomiotta, on alumiinin käyttö.
Sellaiset yritykset kuten Enercon saattaisivat nimittäin joutua vaikeuksiin,
vaikka olivatkin tarpeeksi juonia niin että eivät käytä neodymia, koska
käyttävät generaattoreissa sähkömagneetteja eivätkä kestomagneetteja. Enercon
esimerkiksi käyttää alumiinia pienempien laitosten roottorisiipiin ja myös konehuoneisiin
sekä jättiläismäisten 7,6 MW-E126-voimaloiden siipien kärkiin. Jo kauan on
tiedetty, millaisia ympäristöriskejä alumiinin valmistamiseen liittyy [WIKI].
Muistamme nämä riskit, kun Unkarin Kolontarissa murtui nk. ”punalietteen"
pato vuonna 2010, jossa kuoli 10 ihmistä ja 150 loukkaantui.
Radioaktiivisia aineita punalietteessä Unkarissa (Grafiikka: Lamiot, Creative Commons)
Punalietteestä johtuvia vaaroja kuvataan
Wikipediassa näin: ”Punalietteen lyhytkestoinen vaarallisuus perustuu
ensisijaisesti syövyttävään lipeäkiveen. Pitkäkestoinen vaarallisuus johtuu
myrkyllisistä raskasmetalleista, joka puolestaan riippuu bauksiitin alkuperästä
ja koostumuksesta. Raskasmetallioksidit ja raskasmetallihydroksidit ovat emäksisessä
ympäristössä erittäin huonosti liukenevia. Kaatopaikalle viety punaliete
sisältää noin 1 % liukenevia raskasmetallihydroksideja. Anioineina olevat
myrkylliset ainekset kuten fluoridi, arsenaatti, kromi ja vanadaatti voivat
kuitenkin huuhtoutua pois lietteestä emäksisessä ympäristössä. Kun punalietteen
natriumhydroksidi neutralisoituu vahvan laimennuksen tai happojen
vaikutuksesta, voi syntyä muiden raskasmetallien liukenevia yhdistelmiä ja
siten ympäristövahinkoja.” [ROTS]
Vähemmän tunnettua on, että alumiinia
tuotettaessa syntyy myös radioaktiivista jätettä. Niinpä Unkarin alumiinimalmit
sisältävät radioaktiivisia aineita actinium 228A, proactinium 234Pa, bismut
214Bi sekä kalium 40K. Eroteltaessa
bauksiitista ne jäävät punalietteeseen ja jopa rikastuvat. [WIRA].
Tuulivoima tuhlaa raaka-aineita
Koska tuulella on vain vähän energiamassaa, energian
tuotantoon tarvitaan isoja voimaloita. Siihen taas tarvitaan hyvin suuria resursseja,
kuten hiljan julkistettu tutkimus kertoo, jossa vertailtiin Enercon E126-tyypin
tuulivoimaloita 1300 MW:n hiilivoimalaan [TRIT]. Yksin tuon 200 metriä korkean
jättiläisen torni ja masto sisältävät 6300 tonnia teräsbetonia, konehuone
painaa 340 tonnia ja napa ja roottorisiivet 320 tonnia. Vuodessa sillä
tuotetaan 15.000 megawattituntia sähköä. Yksi 1300 megawattitunnin hiilivoimala
tuottaa korkeamman n. 90% käyttöasteensa kautta samassa ajassa 10.250.000
megawattituntia, siis 680 kertaa enemmän. Jotta saataisiin sama määrä sähköä
tuulivoimaloilla kuin hiilivoimalalla, tarvitaan tuulivoimaloita 680
kappaletta. Kun muistetaan, että hiilivoimalalla on kaksi kertaa pitempi
käyttöikä kuin tuulivoimalalla, niin resurssilaskelma näyttäisi tältä:
Materiaali:
|
tonnia
|
teräsbetoni
|
8.570.000
|
teräs
|
492.000
|
konehuone materiaaleja
|
164.000
|
generaattori (terästä, kuparia)
|
300.000
|
Roottori (GRP-muoveja, terästä, alumiinia)
|
438.000
|
yhteensä:
|
9.964.000
|
Siis kaikkiaan 10 miljoonaa tonnia terästä, metalleja, sementtiä
ja muovia. Se on 20 kertaa enemmän kuin mitä hiilivoimalan valmistamiseen
tarvitaan.
Tuo kaikki on lähes kokonaan saatava kaivoksista. Hyvä esimerkki
siitä, miten järjettömästi ja tuhlailevasti juuri ne, jotka koko ajan syyttävät
teollisuutta resurssien tuhlaamisesta, toimivat omien intressiensä
turvaamisessa luonnonvarojen suhteen.
Puhumattakaan sitten energiasta, jota tarvitaan esimerkiksi sementin
valmistamiseen, joka on erittäin paljon energiaa vaativa prosessi.
Myös
aurinkokennot ovat kaikkea muuta kuin ”puhtaita”
Samat asiat koskevat myös aurinkovoimaa. Arviolta noin 100.000
Saksan aurinkokattoa, joilla on nk. kevytkerrospaneelit, sisältävät myrkyllistä
kadmiumtelluridia, mikä tekee näistä katoista ongelmajätettä.
Arviolta 10 % kaikista Saksan
energiapaneeleista sisältää erittäin myrkyllistä kadmiumtelluridia
Aurinkoteknologian huippukausina luvatut
jätehuoltolupaukset tulevat lähiaikoina saamaan aikaan koko aurinkoteknologian
loppumisen. Moni talonomistaja joutuu sitten toteamaan, että talo on vaikea
myydä, koska mahdolliset ostajat eivät halua itselleen vaikeasti arvioitavia
jäteongelmia. Mahdollista siksi on, että laittomasti metsään vietyjä
aurinkopaneeleja tulee olemaan tulevina vuosina paljon.
Jo nämä esimerkit osoittavat, että vihreän
liikkeen moittima kaivosteollisuus ja raaka-aineiden käyttö kaatuu heidän omaan
niskaansa, kun käytetään heidän omaa vihreää suuresti ihannoitua
teknologiaansa. Valitettavasti ei vielä ole luultavaa, että saisimme
lähiaikoina ”Pohjois-Saksa-30” -liikkeen, joka etenisi samalla tavalla kuin ”Arctic
30” –liike kiipeämällä modernien tuulivoimahirviöiden mastoihin. Siihen asti on
vain uskottava, että kansan silmät joku päivä avautuvat…
Fred F. Mueller
Lähteet:
[MUSP] Position zu Neodym und Windkraftanlagen, Stand Juni 2011,
Murphy&Spitz Research, murphyandspitz.de
[MIAT] http://www.mineralienatlas.de/lexikon/index.php/Mineralienportrait/Seltene%20Erden/Seltene%20Erden%20-%20Fluch%20oder%20Segen
[OEKO] Seltene Erden – Daten & Fakten Hintergrundpapier, Stand: Januar 2011
Öko-Institut e.V., Büro Berlin
[STCH] http://www.stimmen-aus-china.de/2011/04/26/selten-unnachhaltig-seltene-erden-und-umweltverschmutzung-in-china/
[TRIT] http://www.eike-klima-energie.eu/news-cache/nachhaltigkeit-was-ist-das/
[ROTS] http://de.wikipedia.org/wiki/Rotschlamm
[WIRA] http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Red_mud?uselang=de
Kaivosalueita Kiinassa