EIKE
- Europäisches Institut für Klima und Energie (Eurooppalainen ilmasto- ja
energiainstituutti)
Ei ilmastomme ole vaarassa, vaan vapautemme!
Ympäristönsuojelulle "kyllä", ilmastonsuojelulle "ei"
Ympäristönsuojelulle "kyllä", ilmastonsuojelulle "ei"
Mikä on vaarallisinta? Ydinvoima, tuulivoima vai patoallas?
Miten vihreä propaganda vääristää havaintokykymme
kirjoittaja: Fred F. Mueller , 24.08.2014
Saksa kärsii
luonnontieteilijöille vaikeasti ymmärrettävästä fobiasta. Vihreä
anti-ydinvoima-kestopropaganda, jota median enemmistö kaikissa variaatioissaan jauhaa
kuin rukousmyllyä, on saanut jopa jotkut luonnontieteilijät hiiltymään pelkästään
mainittaessa tämä teema, sillä tuo fobia ei näytä mitenkään häviävän, esittipä
miten järkeviä argumentteja tahansa. Tunteet kuohuvat ja järki vaiennetaan.
Homo sapiensista tulee yllättäen villi otus, joka antaa vallan peruspeloilleen
ja antaa pelkojen vangita itsensä.
Esitetyt argumentit ovat
useimmiten hyvin heikkoja, eikä niille ole tieteellistä perustetta.
Tuulivoimalapaloja ei oikeastaan mitenkään voi sammuttaa.
Siitä, että meistä tuli ihmisiä, voimme kiittää syvällä
sisimmässämme olevien pelkojen voittamista. Vain siten esi-isämme pystyivät
käyttämään sellaista voimaa, johon muut elävät olennot eivät pysty: he
taltuttivat tulen voiman. Ei työkalujen eikä aseiden käyttö erota meitä muista
eläimistä, vaan tulen käyttö. Apinat ja merisaukotkin käyttävät työkaluja,
samoin kuin useat lintulajit, ja lisäksi ne osaavat myös itse valmistaa
työkaluja. Simpansseista esimerkiksi tiedetään, että ne käyttävät keppejä myös
aseina.
Tulen käyttö on sen sijaan ainutlaatuista. Maanisäkkäille tuli (kuva 1) on
perusvaara, jota ne pelkäävät, sillä tuli tarkoittaa kipuja ja kuolemaa. Ihminenkin
on voittanut tulen pelon vasta suhteellisen myöhään – luultavasti vasta 1,5 – 2
miljoonaa vuotta sitten ja oppinut käyttämään tulta hyväkseen. Se sai aikaan
parannuksia ruoanlaitossa sekä suojan pimeyttä, kylmyyttä ja villieläimiä
vastaan. Myöhemmin ihmiset oppivat tekemään tulen avulla keramiikkaa ja
työstämään metallia. Seuraavaan tärkeään askeleeseen ihmisen historiassa meni
sitten vuosituhansia. Vasta 300 vuotta sitten keksittiin, miten tulesta
saatavaa lämpöenergiaa voidaan käyttää höyrykoneissa. Höyry ja myöhemmin bensiini,
diesel sekä sähkö antavat meille mahdollisuuden ylittää oma ja vetojuhtien
lihasvoima.
Kuva 1: Tuli on kuolettava perusvoima. Tarvittiin
kauan ennen kuin ihminen pystyi ylittämään peruspelkonsa ja hyödyntämään tulen
voimaa.
Riski vai
hyöty?
Samalla ihmisen piti kuitenkin myös oppia arvioimaan tulen aiheuttamat
riskit ja selvitä niistä. Tuli tuo pakostakin mukanaan huomattavia riskejä. Arkeologit
ovat löytäneet vähänkin kauemmin asutuilta paikoilta tulen aiheuttamia
vaurioita, osin hyvinkin hirvittävien tulipalojen jälkiä, jotka todennäköisesti
ovat vieneet paljon ihmishenkiä. Tarkkoja lukuja ei kai koskaan voida
selvittää. Voidaan kuitenkin olettaa, että vuosisatojen aikana on ihmisiä
kuollut tulipalojen takia miljoonia.
Eikä ihminen ole sittenkään säikähtänyt, vaan oppinut arvioimaan riskit ja
hyödyt ja selviämään niistä. Edut ja haitat punnittiin ilman paniikkia ja
tultiin siihen tulokseen, että edut ovat niin paljon suurempia, että riskit
kannatti kantaa. Tulipalojen jälkeen rakennettiin asunnot uudelleen ja niihin
rakennettiin tulisijat, kamiinat ja uunit. Sananlaskujen sanojen ”koti” ja ”liesi”
ymmärrämme kuuluvan yhteen.
Ei edistystä ilman riskiä
Kaikki saavuttamamme edistys tuo sekä hyötyä että
riskejä. Tämä sivilisaation perusteellinen yhteys koskee kaikkia tekemisiämme,
olipa sitten kyse kaivoksista, lääketieteestä, merenkulusta, ilmailusta tai
vaikkapa autoista, jotka ovat vaatineet ja yhä vaativat miljoonia ihmishenkiä. (Kuva
2) Nykyihmisen on mahdollista ylittää tunteelle perustuvat pelkonsa tällaisten
teknologioiden kohdalla ja huomioida molemmat aspektit tieteellisen
maltillisesti. Se, joka ei niin tekisi, olisi vain kuin apina, joka juoksee tulta
pakoon.
Kuva 2.
Vuodesta 1950 tieliikenne on tuottanut yksin Saksassa yli 670000
kuolonuhria. Kuitenkin me edelleenkin ajamme autolla joka päivä.
Esimerkkinä patoallas
Nykyisen sivilisaation riskien hallintaan kuuluu se, että emme useimmiten
huomaa koko riskiä jokapäiväisessä elämässämme. Nousemme autoon tai
lentokoneeseen, ajamme pyörällä, matkustamme laivalla tai nousemme hissillä
emmekä edes ajattele, että se voisi olla vaarallista. Otamme ilman muuta sen
riskin, että työssä tai muuten elämässä voisi tapahtua jotain, emmekä
sittenkään reagoi juuri mitenkään, vaikka ajaisimme joka päivä auto-onnettomuuspaikan
ohi.
Yksi esimerkki tällaisista riskeistä, jota emme ollenkaan huomaa, on padot.
Saksassa ei niillä ole viime vuosina ollut onnettomuuksia. Ihmisen muistihan on
lyhyt. Tulivuoren purkauksen jälkeen ihmiset menevät katsomaan tapahtumapaikkaa
ja taas rakentavat samalle paikalle kuin ennenkin, aivan kuin mitään ei olisi
tapahtunut. Ihmiset kävelevät patoaltaiden reunoilla ja alapuolella olevilla
alueilla, eivätkä ajattele, miten hirvittävä energia padotulla vedellä aivan
heidän päidensä yläpuolella onkaan. (Kuva 3)
Kuva 3: Pato-onnettomuuksissa on kuollut ainakin
70.000 ihmistä
Pato-onnettomuuksissa kuolleita ainakin 70.000
Vanhin tunnettu pato-onnettomuus, Wikipedian mukaan [WIST],
tapahtui 4500 vuotta sitten Egyptissä. Sadd-el-Kafaran pato oli 113 m pitkä, 14
m korkea ja siihen mahtui vettä 465000 m³. Sen vei mennessään, vielä rakennusaikana, odottamaton tulva. Uhrien määrää
ei tiedetä, mutta katastrofi oli ollut niin huomattava, että 800 vuoteen ei kukaan
Egyptissä halunnut patoja rakentaa. Seuraava pato-onnettomuus, jonka
ihmisuhrien määrä mainitaan, tapahtui 3000 vuotta myöhemmin Kiinassa. Siellä
kuoli 10.000 ihmistä.
Jos lasketaan yllä mainitun Wikipedia-artikkelin tapahtumat ja kuolleiden
määrät, saadaan 70.000 – yli 100.000. Useimmat näistä onnettomuuksista
tapahtuivat 1900-luvulla, mutta sentään 23 onnettomuutta 2000-luvulla. Niitä
oli korkean teknologian maissa USA:ssa, EU:n alueella ja Japanissa kuusi. Padot ovat tänäänkin riskialttiita. Yleinen
mielipide ei tätä ajattele. Ei silloinkaan, vaikka esimerkiksi Itävallan
Zillertalin asukkaat asuvat kolmen padon alapuolella. Jos yhdessäkin padossa
muuri sortuisi – esimerkiksi terrorismin tai maanjäristyksen takia – kuolisi kymmeniä
tuhansia ihmisiä. Padot ovat sähköntuotannossa vieläkin vaarallisempia kuin
hiilivoimalat [TODE].
Myös tuulivoimalat ovat
surmanloukkuja
Erityisen tehokas tuntuu olevan se ideologinen harha, jonka
tuulivoimalobbarit lukuisten kannattajiensa avustamana ovat saaneet aikaan mediassa,
koskien todellisuudessa ei lainkaan vähäisiä tuulivoimaloiden vaaroja. Kuulemme
kyllä tulipaloista tai myllynsiipien putoamisista [FIR1, FIR2, FIR3, FTO1,
FTO2], mutta myös vakavia tapaturmia tai kuolemantapauksia pidetään niin
itsestään selvinä, että sellaisista kertovat vain paikallisuutiset. Julkisuudessa
on luulo, että tuulivoima on kaiken kaikkiaan erittäin ”ihmisystävällistä”.
Nopea surffailu netissä hakusanoilla ”tuuli onnettomuus” tuo esille vain
yksittäistapauksia, eikä kuolonuhreista sanota mitään. Saksalainen nettisivu,
joka näistä asioista kertoo [WIUN], on vain torso ilman suurempaa merkitystä,
koska sitä ei ole päivitetty. Wikipediastakaan ei löydy – eikä se olekaan ihme,
koska siellä vallitsee vihreä valta – muuta kuin hyvin epätäydellinen listaus,
eikä kuolonuhreja mainita [WIKI].
Englanninkielisessä verkossa sitten vasta löytyy realistisia tietoja. Tätä
aihetta käsittelee sivu [TOFI], kertoo „Daily Telegraph“ –lehden artikkelista
11.12.2011, jonka mukaan „RenewableUK“ on vahvistanut tiedon, että yksin
Britanniassa oli tapahtunut 1500 tuulivoimaonnettomuutta viimeisen viiden
vuoden aikana. Huomaa hyvin yksityiskohtainen dokumentointi [UNFA], jossa
luetellaan aikajaksolla 1975 – 30.9.2009 yhteensä 674 yksittäistapausta. Ne on
lajiteltu tarkasti tapahtuman sekä lähdetietojen mukaan. Valitettavasti tuo
sivusto on maksullinen eikä sitä ole päivitetty vuoden 2009 jälkeen. Mainittuna
aikana on kuitenkin lueteltu 60 tuulivoimaloista johtuvaa kuolemantapausta. Kun
tätä vertaa muihin lukuihin – esim. niihin 1500 onnettomuuteen viiden vuoden
aikana Britanniassa, näyttää olevan oikein, että vuoden 1975 jälkeen maailmanlaajuisesti
tapahtuneet kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrät on kerrottava
viidellä, jos ei peräti kymmenellä. Kiinasta esimerkiksi, maassa jossa on
maailmanlaajuisesti eniten tuulivoimaloita [WICI], ei ole annettu yhtään
onnettomuutta tai kuolemantapausta. Ei ole todennäköistä, että siellä niitä ei
olisi. Voidaan pikemminkin olettaa, että vuoden 1975 jälkeen vähintään 300 tai
jo yli 600 ihmistä on kuollut. Silloin tuulivoima-alan puhdas imago kaatuu ja
osoittautuu petokseksi.
Entä ydinvoiman riskit?
Poikkeuksena lähes kaikkiin ihmisten käyttämiin teknologioihin suurin osa
ihmisistä pitää ydinvoimaa lähes apokalyptisiin mittoihin vaarallisena. Pelätään
säteilyä, maaperän saastumista ja jätettä, joka uhkaa jälkeläisiämme vielä
miljoonien vuosien ajan. Samalla totuutta ei haluta kuulla, sillä
rauhanomaisessa tarkoituksessa käytetty ydinenergia on kaikkein turvallisin
nykyisin käytetty suurteknologia.
Kun puhutaan ydinvoimasta, pitää erottaa rauhanomainen ja sotateknologia.
Teknologian alkuaikoina sotateknologian laitoksissa ja ydinlaboratorioissa tapahtui
useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, osin suurien säteilyannosten
seurauksena. Sen sijaan rauhanomaisissa länsimaisen teknologian ydinvoimaloissa
(kuva 4) ei tähän päivään mennessä säteilyn ole kukaan kuollut [NIEM].
Kuva 4.
Länsimaisen teknologian ydinvoimaloissa ei ole tapahtunut yhtään säteilyn
takia kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Ydinvoiman käytössä on maailmanlaajuisesti tapahtunut kolme suurta
onnettomuutta, jotka kuuluvat sarjaan ”suurin mahdollinen onnettomuus”: Three
Mile Island (Harrisburg, USA) vuonna 1979, Tshernobyl (tuolloin Neuvostoliitto)
vuonna 1986 ja Fukushima (Japani) 2011. Säteilyn aiheuttamia kuolemia oli Tsernobylissä
noin 60 [NIEM]. Mediasta toki löytyy osin paljon suurempia lukuja, tavallisesti
teoreettisten laskelmien perusteella säteilyn vaikutuksista ympäristöön. Niitä pitää kuitenkin tulkita varoen. Sellaisiin analyyseihin käytetään paljon kiisteltyä
LNT-menetelmää (Linear No Threshhold), mutta ne eivät pidä paikkaansa [GEGN]. Jos
sen mukaan mentäisiin, pitäisi monet muut riskit kuten lentäminen,
kaliumsuolojen tai fosfaattilannoitteiden käyttö [APFE] samoin kuin nk.
radon-terveyskylpylöiden käyttäminen arvioida uudelleen. Tuon teorian mukaan
Saksassa kuolisi lentojen takia vuosittain 100 henkilöä syöpään [NIEM].
Viimeisten 40 vuoden aikana olisi siis 4000 ihmistä kuollut lentämällä
lentokoneilla. Sen sijaan ydinvoimaloissamme ei ole kuollut yhtäkään.
Satu
ikuisesta saastumisesta
Yksi tehokkaimmista uusiuvan energian lobbarien valheista on puhe ympäristön
saastumisesta miljoonien vuosien ajaksi, minkä jättäisimme jälkipolvillemme,
kun ydinvoimalat suljetaan. Samalla tehdään kaikki mahdollinen, ettei mitään
loppusijoitusta syntyisi, osoitetaan mieltä ja sekä politiikassa että valtion koneistoissa,
jonne vihreät ovat tunkeutuneet, estetään kaikki järkevä kehitys. Paniikin
levittäminen on tarpeellista siksi, että toimiva loppusijoitushan kaataisi koko
valherakennelman.
Erityisen mielenkiintoista on tässä yhteydessä, että Saksan media ei ole
kertonut suurelle yleisölle, että tällaiset loppusijoituskonseptit ovat jo
olemassa kahdessakin Euroopan maassa, nimittäin Ruotsissa (kuva 5) ja Suomessa [ENDL].
Vaikka sikäläiset ihan mielellään ja avoimesti kertoisivat niistä, eivät
Saksan televisioreportterit ole katsoneet tarpeelliseksi niihin tutustua. Tässä
kohdin media vaikenee.
Kuva 5. Yleiskuva Ruotsin Forsmarkiin suunnitellusta radioaktiivisten
jätteiden loppusijoituksesta. (Grafik: SKB)
Tämä jo vuosikymmeniä harjoitettu vihreä propaganda on
johtanut siihen, että jo sanan ”ydinenergia” kuullessaan saksalaiset menevät
paniikkiin. Saksa on valmis energiaitsemurhaan nimeltä ”energiakäänne”
pelätessään kuvitteellista säteilykuolemaa. Joskus tuntuu siltä, ja että Homo
sapiens on suljettu häkkiin, kun taas apinat saavat juosta vapaana. Olisi kiire
punnita edut ja haitat, niin kuin meidän sivilisaatiomme perusta oikeastaan on.
Fred F. Mueller
Lähteet
[FIR2] www.youtube.com/watch
[FTO1] www.epaw.org/multimedia.php
[FTO2] www.rtlnieuws.nl/nieuws/binnenland/monteur-overleden-bij-brand-windmolen-ooltgensplaat [GEGN] www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3526330/; 16.7.2013
[TOFI] http://turbinesonfire.org/
[WIKI] de.wikipedia.org/wiki/Liste_von_Unf%C3%A4llen_an_Windkraftanlagen_in_Deutschland_und_%C3%96sterreich
EIKE (Europäisches Institut für Klima und Energie e.V.) on kasvava
luonnontieteilijöiden, filosofien, taloustieteilijöiden, insinöörien,
journalistien ja poliitikkojen muodostama yhdistys, jonka jäsenet eivät katso ”ihmisen
tekemän ilmastonmuutoksen” olevan luonnontieteellisesti perusteltua ja jotka
pitävät sitä siksi ihmiskuntaa kohtaan kohdistettuna valheena. EIKE ei hyväksy
mitään ”ilmastopolitiikkaa” perusteeksi sille, että taloutta ja kansoja holhotaan
ja että kansan pitää siitä sen takia maksaa.
Alkuperäinen teksti: http://www.eike-klima-energie.eu/climategate-anzeige/was-ist-gefaehrlicher-kernkraft-windenergie-oder-stauseen-wie-gruene-propaganda-die-wahrnehmung-verzerrt/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti