Prof. Dr. Horst-Joachim Lüdecke
4.8.2015
- käännös saksan kielestä -
- käännös saksan kielestä -
Yhä
selvemmäksi käy, että energiakäännettä ei voida toteuttaa. Poliittinen
unelmointi ei voi muuttaa fysiikan lakeja eikä tekniikkaa. Energiakäänne on
kuin diktatuurien suunnittelutalous. Tulokset johtavat katastrofiin.
Tuulimyllyt
ja aurinkopaneelit eivät voi korvata fossiilisia polttoaineita hiiltä ja kaasua
eikä uraania. Syyt tähän ovat heikko hyötysuhde (ARPU), sattumanvarainen sähkön
tuotto ja se, että on periaatteessa mahdotonta varastoida sähkö missään
järkevissä mittasuhteissa. Erityisesti tuulimyllyt vaativat suuria maa-aloja,
tuhoavat maisemia ja metsiä, tappavat suuria määriä lentäviä eläimiä ja niiden
tuottamat infraäänet vahingoittavat lähistöllä asuvien terveyttä. Sähköverkkomme
kestävyys joutuu kovalle koetukselle tuulen ja auringon tuottaman sattumasähkön
takia. Koska tuo sähkö on kuitenkin pakko syöttää verkkoon, voidaan odottaa
vakavia verkkohäiriöitä aina täydelliseen pimenemiseen asti.
1. kysymys:
Miten tärkeitä ovat hiili, öljy, kaasu, uraani, tuuli, aurinko, energiakasvit…
meidän energian saannillemme?
Fossiilit polttoaineet, etupäässä hiili, kaasu, öljy ja uraani tuottavat
nyt (2014) lähes 90% kaikesta Saksassa käytetystä kokonaisenergiasta, nk. uusiutuvat
tuottavat noin 10%. Tuuli ja aurinkopaneelit tuottavat siitä noin 3%, loput
tulevat vesivoimasta, puusta, jätekaasuista, biodieselistä ja niin edelleen.
Tämä ei tule energiakäänteestä huolimatta tulevaisuudessa juurikaan muuttumaan.
(Luvut löytyvät ministeriön tiedotteesta: [BWMI]).
Fossiiliset polttoaineet: noin 55% niistä tuottavat lämpöä rakennuksille ja
teollisuudelle. Noin 33% kuluu liikenteessä (öljy) ja 9% tuottaa sähköä, jota
käyttävät lähes kaikki nykyiset laitteet, koneet sekä rautatiet. Tärkeimmät
”fossiiliset” hiili ja öljy ovat
olleet ja tulevat edelleen olemaan välttämättömiä
teollisuudelle ja infrastruktuurille (sähkö, vesilaitos, lääketiede,
liikenne, sähköinen viestintä, järjestyksenvalvonta, radio, televisio, puhelin,
elintarvikkeiden kuljetus jne.) ”Uusiutuvat” voivat tuottaa vain hyvin pienen
osan (katso kysymys 2) ja kaasu on kallista. Nykyaikainen teollisuusyhteiskunta
ei voi toimia ilman hiiltä ja öljyä.
Vain nykyaikaiset hyötöreaktorit voivat korvata fossiilienergian, sitä
eivät voi korvata tuulimyllyt eivätkä aurinkopaneelit. Näillä ydinvoimaloilla
tuotettu sähkö syntetisoi myös hiilivedyn (polttoaineen), joka korvaa öljyn.
Nykyaikaisia hyötyreaktoreita [BRU] on jo
kauan ollut olemassa, sellainen on esimerkiksi BN-800-reaktori venäläisessä
Belojarskin ydinvoimalassa Jekaterinenburgin lähellä. Ne käyttävät
polttoaineensa uraanin 100%, käytännössä ei tule jätettä lainkaan ja ne voidaan
rakentaa sisäisesti turvallisiksi. Nyt meillä olevat reaktorit käyttävät
polttoaineesta vain noin prosentin. On absurdia lopettaa hyötöreaktoreiden
kehitys ja tutkimus Saksassa – mitä ihmettä kukaan voisi miltään
energiantuotannolta enempää vaatia?
Sähkö: Huolimatta vähäisestä energiaosuudestaan on sähkö modernin
yhteiskunnan tärkein energiamuoto. Sähkö kattaa noin 20% kaikesta
energiankäytöstä Saksassa. 70% siitä tuotetaan hiilillä, kaasulla, uraanilla,
ja vain 15% tuulella ja auringolla. Parhaiten säilyvä uraani kielletään
Saksassa, hölmöä kyllä, vaikka rajojemme läheisyydessä toimii noin 100
ydinvoimalaa [KKW].
2. kysymys:
mitä tarkoittaa „energiakäänne“?
Energiakäänteen tavoitteet löytyvät Saksan ministeriön asiakirjoista [BMBU]. Suunnitelma pyrkii vuoteen 2050 mennessä,
verrattuna vuoteen 2012, seuraavaan:
- Tuulen, auringon ja energiakasvien osuuden lisääminen 80%:iin
Saksan sähköntuotannosta
- CO2-päästöjen alentaminen 85-95%:lla
- 6 miljoonaa sähköautoa Saksan kaduille
- 20% sähkön kulutuksen lasku
Sitoutumattomat energia-alan asiantuntijat pitävät tätä suunnitelmaa
järjettömänä ja taloudelle kohtalokkaana [SINN]. Tästä vain kaksi esimerkkiä, jotka vahvistavat
heidän arvionsa, kun pitäydytään tosiasioihin: Jos CO2-päästöjä alennetaan 90%,
ei teollinen tuotanto ole enää mahdollista ja Saksasta tulisi kolmannen
maailman maatalousmaa. Entäpä 25% vähemmän sähkön kulutusta ja samalla 6
miljoonaa sähköautoa?
Saksan energiakäänne keskittyy sähköön ja siis 20% Saksan
kokonaisenergiasta. Siksi se on ennen kaikkea ”sähkökäänne”. Meidän on elääksemme ihan pakko ylläpitää vakaata
sähköntuotantoa. Ilman lämmitystä ja polttoainetta voi elää, mutta ei ilman
sähköä. Jos ei ole sähköä, ei ole vettä, radiota, televisiota, puhelinta, eli
koko sekä virallinen että yksityinen kommunikaatio ja pian sen jälkeen
elintarvikehuoltomme kaatuu, ja poliisivoimamme tulevat ”kuuroiksi ja
sokeiksi”. Siitähän onkin jo kokemuksia, kun sähköä ei ole. Ensimmäisenä
varastetaan tavaroita kaupoista ja marketeista… Yksityiskohtaisesti siitä voi
lukea lisää täältä: [DRU] mutta se ei ole heikkohermoisten luettavaa.
Pääasialliset energiakäänteen vaatimat muutokset Saksan
energiajärjestelmässä ovat erittäin kriittisiä ja vaarallisia. Olisi ollut
hyvä, jos olisi ensin tehty tarkka tutkimus niiden vaikutuksista. Sen lisäksi
olisi ollut hyvä aloittaa pienin askelin. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Koko
energiakäänne on hyppy kylmään veteen, aloitteentekijöinä poliitikot, jotka
silmää räpäyttämättä rikkoivat virkalupauksensa, joka pakottaa heidät
käyttämästä valtaansa kansan vahingoksi.
Riskit ja ongelmat tosin jotkut päättävät poliitikot näkivät – niitä
kutsutaan nyt kaunistelevalla nimellä ”haasteet”. Niinpä ilmastokansleri A.
Merkel puhui tässä yhteydessä ”avoimen sydämen leikkauksesta” ja entinen
ympäristöministeri Altmeyer ”Saksan laskeutumisesta kuuhun”. Se ei kuitenkaan
estä heitä pelkästään hyväksymään vääjäämättä seuraavat tuhoisat tekniset
häiriöt, tuulimyllyjen ja energiakasvien aiheuttamat ympäristövahingot eikä
vähiten energiakäänteen mielettömiksi kasvaneet kulut, vaan yhä vain
kasvattamaan ja vahvistamaan näitä tuhoja uusin säädöksin ja laein.
3. kysymys:
Mitä uusiutuvan energian laki (EEG) tarkoittaa, mitä se on tuottanut?
EEG tarkoittaa sähkön pakollista syöttämistä verkkoon ja tuulella,
auringolla ja energiakasveilla tuotetun sähkön tukemista. Se on
suunnitelmataloudellinen laki parhaiden diktatuurien kuten aiemman DDR:n
mallien mukaisesti [EEG]. Yksityiskohtien nimeäminen tässä ei ole tilasyistä
mahdollista, tunnetuin lienee aurinkosähkön tuki, joka on järkyttävästi
suurempi kuin tunnustettu hiili- ja uraanisähkön hinta. Yksin tähän asti
tapahtunut EEG-lain tulos on tuhoisa (ei vain niille, jotka siitä hyötyvät) –
aivan kuten poikkeuksetta kaikkien
suunnitelmataloudellisten toimenpiteiden kohdalla tapahtuu. Esimerkkinä
historiasta olisi Kiinan ”suuri askel” Mao Tsetungin aikana 1958 – 1961, joka
johti täystuhoon ja miljoonia kuoli nälkään. Tärkein EEG-lain aikaansaama
vahinko on ensinnäkin (vain) jättiläismäinen sähkön hinnan nousu sekä tuulimyllyjen ja energiakasvien
aiheuttamat ympäristövahingot. Kerrassaan hullunkuriselta sen sijaan tuntuu,
että EEG:n poliittiseksi tavoitteeksi on asetettu sähkön hinnan ALENEMINEN!
Fysiikka ja tekniikan säännöt korvattiin EEG-laissa poliitisella tahdolla. Poliitikot
uskoivat sokeasti kiinnostuneiden ekoideologien ja taloudellisesti hyötyvien
tahojen asiattomiin lausuntoihin. Sitoutumattomia asiantuntijoita ei kuunneltu.
EEG-laki sotki täydellisesti vapaat markkinat ja sai aikaan jarruttamattoman kustannusvyöryn.
Pitkälle aikajaksolle sovitut pakolliset maksut tuuli- ja aurinkoenergialle
saivat aikaan epäterveen vihreän kuplan ja houkuttelivat ulkomaalaisia
tuottajia, esimerkiksi kiinalaisia aurinkopaneelifirmoja. Saksan
aurinkopaneeli- ja tuulivoimalateollisuudelle aiheutuneet vahingot tunnetaan.
Miljardein tuettu aurinkopaneelituotanto on Saksassa kuivunut kokoon, sama on
odotettavissa tuulivoimalateollisuuden kohdalla.
Kuitenkin nyt on – joskin yleensä huonosti sopivina aikoina - niin paljon
tuuli- ja aurinkosähköä, että se on osoittautunut tuhoisaksi. Aiemmin hyvin
toimineet sähkömarkkinat ovat nyt tuottamattomia ja melkein kaatuneet.
Kuitenkin vaihtoenergian osuus vain minimaalinen! Mitä tulee luvattuun ja
odotettuun CO2-päästöjen vähenemiseen, ei mitään ole saavutettu. Vaikka saatiin
aikaan suuri vahinko hinnalle ja ympäristölle, olivat CO2-päästöt, verrattuna
vuoteen 2000, vähentyneet vain naurettavat 2%.
4. kysymys:
Millaisia vaikutuksia ympäristölle on hiilellä, kaasulla, uraanilla, tuulella,
auringolla ja energiakasveilla tuotetulla sähköllä?
Hiilellä oli aiemmin hyvin vahingollinen vaikutus ympäristöön. Nämä ajat
ovat nyt historiaa, johtuen nykyaikaisista suodattimista. Hiilivoimaloista
tulee nykyisin vain vesihöyryä jäähdytystorneista ja näkymätöntä luonnonkaasua
CO2:ta. CO2 on kaasu, jota kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja lisää
elintarvikkeiksi kasvatettujen kasvien satoa. Ihmisen aikaansaamaa CO2-kaasun
vahingollisuutta ei ole voitu mitata, mutta poliittiset ja ideologiset
ryhmittymät väittävät sitä vahingolliseksi. Ruskohiilen nosto aiheuttaa
kuitenkin maan hyötykäytön vähenemistä. Itä-Saksassa syntyneet kuopat ovat
täyttyneet vedellä ja ovat nyt suosittuja virkistysalueita, niin että
vahingoista ei oikeastaan voida puhua lainkaan.
Tuulivoimaloista, aurinkopaneeleista ja energiakasveista vain
aurinkopaneelit eivät aiheuta ympäristölle vahinkoa, paitsi tietenkään näin ei
ollenkaan ole, jos otetaan huomioon niihin tarvittavat raaka-aineet.
Tuulimyllyt sen sijaan tuhoavat kokonaisia maisemia ja tappavat lintuja ja
lepakkoja suuria määriä (katso kuva). Tuulimyllyjen infraääni leviää
kilometrien päähän, aiheuttaa lähellä asuville terveyshaittoja ja koululaisille
keskittymishäiriöitä [IFS] sekä tunkeutuu taajamien putkistoihin
ääniresonansseina. Kasvavat kansalaisprotestit isoja myllyjä vastaan ovat jo
sinänsä todiste myllyjen vahingollisuudesta tiheään asutussa maassa, jossa on
vain vähän koskematonta luontoa.
Energiakasvien pitkäkestoisesta vahingollisuudesta on tietoisuutta vähän.
Energiakasvien levinneisyys on aiheuttanut laajoja monokulttuurialueita ja
tappanut aiemmin terveitä biotooppeja. Energiakasvipelloilla on eläinten sijaan
vain hautausmaita. Energiakasvit vievät tilaa ruokakasveilta, nostavat niiden
hintaa ja näin kasvattavat köyhien maiden nälkää. Energiakasvit ovat siksi
ihmisarvon vastaisia ja epäeettisiä.
5. kysymys:
Mitkä ovat tuulimyllyjen, aurinkopanneelien ja energiakasvien tekniset haitat?
5.1
„Uusiutuvien“ energiantuotantomuotojen teho on liian
alhainen
Muuttumattomien teknisten/luonnontieteellisten lakien mukaisesti
sähköntuotannon menetelmän teho kasvaa käyttöaineen (lämpö, auringonpaiste,
tuuli) hyötysuhteella ρ = L / A [W/m2]. L on
tässä paremman vertailun vuoksi tuotettu sähköteho watteina [W], A on pinta-ala
neliömetreissä [m2]. Aurinkokennoilla A on niiden pinta, tuulimyllyillä A on
siiven pyörimän ala, hiilellä A on polttotilan rajaseinän pinta-ala. Joitakin
esimerkkejä ρ:lle Saksassa, vuositasolla: aurinkopaneelit ~10 W/m2, tuulimyllyt
(Hessenin osavaltiossa) ~40 W/m2, hiilivoimala ~150.000 W/m2.
Jos hyötysuhde ρ on pieni, täytyy yhtälön L = ρ · A mukaisesti pinnan A olla suuri,
jotta tulisi riittävästi tehoa L. Tästä näkyy, miksi tuulimyllyjen on oltava
jättiläismäisiä ja miksi ne rakennetaan aina ryhmiksi, joita sitten
kaunistellen ”puistoiksi” kutsutaan.
Tuulimyllyjen hyötysuhde on aina liian pieni,
jotta siitä saataisiin taloudellisesti kannattava tulos, paitsi joissain
erikoistapauksissa. Sen tiesivät jo esi-isämme ja luopuivat ilolla
purjeveneistä myöhempien höyry- ja dieselmoottoreiden tultua. Suuret pinnat A
vaativat paljon materiaalia, maksavat paljon ja aiheuttavat suuria
ympäristövahinkoja. Tyypillinen E126-tyypin tuulimylly tarvitsee kokonaista 1500 m3 betonia,
180 t terästä, tuottaa vuodessa (Saksan keskiarvo) von 1,3 MW ja kestää 20
vuotta. Se tarvitsee sähköjohtoja ja varavoimaloita, koska toimii miten sattuu
(katso 5.2), ja sitä varten pitää kaataa valtavasti puuta teitä varten. Energialuvuista
(katso myös kysymys 1,) muuten näkee myös, että vain noin 8% öljyn säästö
liikenteessä korvaisi Saksan kaikkien tuulivoimaloiden tuoton. Ajoneuvojen
polttoainesäästöt ja kaikkien Saksan tuulimyllyjen romuttaminen olisi siis
ainoa järkevä ”energiakäänne”.
Miten suuri on ”uusiutuvien” maankäyttö, jotta kaikki Saksan sähkö
voitaisiin tuottaa ”uusiutuvilla”? Summittainen laskelma vuodelle 2014:
Saksassa tuotetaan noin 600 TWh, tarvitaan 25.600 tuullimyllyä, tuulisähkön
osuus 9,7%, maan tarve myllyä kohti noin 0,35 km2 FRAUN].
Tulos:
· Tuulimyllyjä Baijerin osavaltion kokoinen alue (70 552 km²),
· Aurinkopaneeleita kolme kertaa Saarlandin osavaltion pinta-ala
(7704 km²),
· Energiakasveja koko Saksan alue (357 376 km²).
Tässä laskelmassa ei ole huomioitu sitä tosiasiaa, että tuuli- ja
aurinkovoiman tuotanto vaihtelevat suuresti ja että sitä ei siksi oikeastaan voida
edes käyttää (katso alla 5.2).
”Uusiutuvien” heikko hyötysuhde ja siitä pakostakin johtuen, suuri
materiaalien tarve ja suuret kustannukset aiheuttavat sen, että on
LÄHTÖKOHTAISESTI mahdotonta tuottaa sähköä ”uusiutuvilla” kustannustehokkaasti.
Kaikkien asiasta kiinnostuneiden tahojen mantranomaisesti toistamat julistukset
”vihreästä energiasta” ovat tahallista tosiasioiden vääristelyä paremman tiedon
puutteessa tai toiveajattelua pelkästä tyhmyydestä tai siitä, että ei tunneta
luonnon lakeja.
5.2
Tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuottavat
käyttökelvotonta sattumasähköä
Jokaisessa sähköverkossa on jokaisella hetkellä oltava tarvittava sähkö
tasaisella taajuudella, muuten sähköverkko kaatuu. Tätä perustarvetta eivät
tuuli- ja aurinkosähkö epävakaan tuotantonsa takia (sattumasähkö) voi täyttää.
Koska ei ole olemassa mitään taloudellisesti järkevää sähkön varastointimenetelmää
suurelle määrälle sähköä eikä sitä edes fysiikan lakien mukaan koskaan voikaan
olla, niin fossiiliset varavoimalat huolehtivat samassa määrin energian
tuotannosta kuin ”uusiutuvat”. Näin meillä on kaksinkertainen
voimalajärjestelmä – paljon suuremmilla kuin kaksinkertaisilla kuluilla, sillä
koska varavoimalat on nopeasti saatava toimimaan, niitä käytetään kaasulla.
Koko järjestelmä on teknisesti ja taloudellisesti järjetön. Järki kysyy: Miksi
kaksinkertainen voimalajärjestelmä, miksi ei heti vain fossiilivoimalat ilman
tarpeettomia tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita? Järki ei kuitenkaan pääse
voitolle eko- ja ilmastohulluutta vastaan.
6. kysymys:
Mitkä ovat tuulimyllyjen, aurinkopaneelien ja energiakasvien edut?
On vain yksi etu: sattumaenergialla ei polttoainekuluja. Sen sijaan on
kylläkin suuremmat huolto- ja investointikustannukset. Pohjanmeren tuulisähkö
maksaa ~19 Ct/kWh (EEG-lain mukainen tuki). Se ei sisällä
varavoimalakustannuksia eikä sähkönsiirtokustannuksia. Sähkönsiirto maksaa
paljon enemmän kuin muuten maksaisi, koska verkko on käytössä vain ~20%
kokonaisajasta. Tarkkoja kuluja ei ole olemassa. Hiilivoimaan verrattuna
tuulivoiman viisinkertaiset kulut ovat realistisia.
Vähäinen fossiilisten polttoaineiden säästö ei voita ”uusiutuvien”
järkyttävän suuria haittoja. Aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen rakentaminen ja
ylläpito vie jo paljon sitä energiaa, jota sitten tuotetaan koko tuulimyllyn
elinkaaren ajan.
Luku. joka havainnollistaa tätä suhdetta, on tulossuhde EF = ES / KEA; ES on
koko voimalan aikana tuotettu sähkön määrä ja KEA kaikki energiamäärä, mitä
tarvitaan rakentamiseen, ylläpitoon ja polttoaineeseen. Esimerkkejä EF:stä [EFA]: aurinkopaneeli
1,7, tuulimylly 4,5, hiilivoimala 30, ydinvoimala 75.
7. kysymys:
Miten suuret ovat energiakäänteen kustannukset, synnyttääkö energiakäänne uusia
työpaikkoja?
Tunnettu politiikkatieteilijä ja tilastotieteilijä Björn Lomborg kirjoitti
Frankfurter Allgemeine Zeitungissa 8.5.2015:
„Makroekonomiset mallit osoittavat lisäksi, että uusiutuvien energioiden
taloudellinen tappio on paljon suurempi kuin vain niiden lisäkustannukset,
sillä suuremmat tuotantokustannukset heikentävät kaikkien muita aloja ja
kaventavat siten kasvua. Kaikkien suurten mallien keskiarvo osoittaa, että
Saksan tämänhetkinen ilmastopolitiikka maksaa vuoteen 2020 asti vuosittain 43
miljardia euroa.“
Vuoteen 2013 mennessä olimme tosiaankin maksaneet yksin EEG:stä noin 122
miljardia euroa, seuraavien 20 vuoden aikana (EEG-sopimusten kesto) tulee vielä
330 miljardia euroa lisää. Jos kehitys jatkuu samalla tavalla, olemme
ylittäneet vuoteen 2022 mennessä 1,2 biljoonan eurona rajan, ja vuoteen 2050
mennessä summa on jossain 7 – 8 biljoonan euron paikkeilla. Tämä kaikki
sellaisesta asiasta, jonka arvo on nolla. Yksin sähkön lisäkustannukset,
EEG-lain aiheuttamat, ovat noin 2 biljoonaa euroa. Lisäsähköverkon rakentaminen
maksanee 1 – 1,5 biljoonaa euroa. Sähkönsäästöohjelma (EnEV) lisää kuluja noin
3 biljoonaa euroa. Korkeat sähkömaksut aiheuttavat kilpailukyvyn menetyksen.
Kun se, kuten jo tapahtuu, aiheuttaa tuotantolaitosten sulkemisia tai
siirtymistä muihin maihin, menetetään työpaikkoja pysyvästi. Siitä syntyviä
kuluja tuskin voidaan laskea, mutta monia miljardeja se on joka tapauksessa.
Lisäksi mitä enemmän tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita, sitä heikommaksi
sähköverkko tulee. Tuuli- ja aurinkovoima kun ovat ja tulevat aina olemaan
sattumavoimaa. Verkon kaatuminen aiheuttaa suurialaisia sähkökatkoksia.
Myöskään näitä kulujaj on vaikea laskea. Nekin lienevät miljardeja. Koska 7
biljoonaa euroa on minimilasku, voidaan olettaa, että nuo 9 miljardia vielä
ylitetään nekin. Eikä saa unohtaa, että investoinnit ”uusiutuviin” lisäävät
infrastruktuuria, nimittäin lisää jo olemassa olevaan! Ja vain sähkön pakkolunastuksen takia – koska
”uusiutuvalla” on aina etuoikeus – sillä ylipäänsä on ostajia, tai markkinoita.
Vastaus kysymykseen ”syntyykö uusia työpaikkoja” on ”Kyllä, mutta
oikeastaan ei”. Jokainen energiakäänteestä syntyvä työpaikka poistuu
moninkertaisesti kuluttajien ostovoiman menetyksen takia, koska he joutuvat
ostamaan kallista tuuli- ja aurinkosähköä.
Katso [GREEN]. Muut maat ovat tämän varsin hyvin ymmärtäneet. Espanjassa
hävisi jokaista vihreää työpaikkaa khden 2,2 muuta työpaikkaa, josta seurasi,
että kaikki tuulivoimatuet lopetettiin vuonna 2010. Italiassa se pääoma, joka
tarvittiin yhden vihreän työpaikan aikaansaamiseksi, oli yhtä paljon kuin
muilla aloilla 4,8 – 6,9 työpaikan. Englannissa yksi vihreä työpaikka maksoi
3,7 menetettyä työpaikkaa. Hollanti luopui vuonna 2011 tuulivoimatuista
käytännössä kokonaan. Kaikki tämä osoittaa, että Saksan energiakäänne elää vain
runsaista tukiaisista. Jos ne poistettaisiin, häviäisi veronmaksajille kallis
ja ympäristölle vahingollinen energiakäännekummitus muutamassa viikossa.
8. kysymys:
Missä viipyvät ne uudet teknologiat, jotka tekevät energiakäänteestä menestyksen?
Meillä on lähes päivittäin uusia laitteita, koneita ja menetelmiä kaikkine
hienoine ominaisuuksineen ja etuineen, erityisesti lääketieteessä,
tietotekniikassa ja kommunikaatiossa. Siitä johtuen tavalliset kansalaiset
kuvittelevat, että teknisesti on melkein mikä tahansa mahdollista, sitä pitää
vain haluta. Tuollainen usko hautaa alleen välttämättömät ehdot ja tosiasiat.
Ne ovat:
1. – Jokaisella
teknisellä uutuudella täytyy olla joku etu edelliseen verrattuna, muuten uutuus
ei lyö itseään läpi.
2. – Tekninen
kehitys on vain tekniikan ja luonnonlakien mukaisesti mahdollista, ei niitä
vastaan.
Tuulimyllyt, aurinkopaneelit ja energiakasvit riitelevät jo kohtaa 2.
vastaan, sillä liian pientä hyötysuhde eikä sen mukanaan tuomia haittoja voida
ohittaa. Lisäksi tulee tuulen ja auringon epävakaisuus. Me emme edelleenkään
voi päättää, milloin tuulee tai milloin aurinko paistaa. Siksi ”uusiutuvien”
avulla tuotettu energia on pakostakin kalliimpaa kuin fossiilisten
polttoaineiden polttaminen tai ydinenergia.
Usein väitetään, että eihän se nyt nykyisellä tekniikan nopealla
kehityksellä voi enää kauaa kestää, kun keksimme tuuli- ja aurinkoenergian
varastoinnin. Näin toivoo vain se, joka ei tunne fysiikan lakeja. Jo silloin,
kun sähköä alettiin käyttää, alettiin etsiä akkua, joilla olisi järkevä
varastointikapasiteetti ja pitkä elinikä. Kuka hyvänsä asiantuntija voi
todistaa, ettei tällä saralla tule olemaan mitään merkittävää kehitystä. Syy on
fysiikka itse, joka ei anna sitoa sähköä millään suoralla tavalla merkittävässä
määrin.
Kaikkia muita, epäsuoria varastointimenetelmiä, pumppuvarastoja ja
kiertosähkövarastoja tai Power to Gas –varastoja kehuvat vain valmistajat. Ne
ovat toivottoman epätaloudellisia eikä niitä saada koskaan taloudellisesti
kannattaviksi. Siihen on tarvittava työmäärä ja energiahävikki aivan liian
suurta. Parhaalta kaikista mahdollisuuksista, nimittäin pumppuvarastoinnilta
meillä ei ole sopivia luonnon olosuhteita – korkeita vuoria, syviä laaksoja ja
runsaasti tilaa.
Ei taida olla yleisesti tiedossa, että kaikki nykyiset tekniset uudistukset
perustuvat jo 1800-luvulla tehtyihin keksintöihin. Ydinvoimaa lukuun ottamatta
ei sen jälkeen ole juuri mitään perustavanlaatuista tapahtunut. Toki vanhojen
keksintöjen käyttö on räjähdysmäisesti kasvanut, ja parannuksia tulee kaiken
aikaa. Mutta että energiakäänne saataisiin kannattavaksi, tarvittaisiin
perustavanlaatuisia uudistuksia, joita ei ole näköpiirissä (lukuun ottamatta
nykyaikaisia hyötyreaktoreita).
9. kysymys: Koska
käytämme fossiilisia polttoaineita, olemmeko vastuuttomia jälkipolviamme
kohtaan?
Jokainen hyvä kauppias yrittää vähentää kuluja. Siksi on järkevää käyttää
fossiilisia polttoaineita niin säästävästi kuin mahdollista. Tässä
teollisuutemme on jo kauan ollut oikealla tiellä. Autot tehdään vähemmän
kuluttaviksi, fossiilisten voimaloiden teho paranee koko ajan nykytekniikan
takia. Näiden toimien taloudellinen
merkitys on selvä, kaikki edellä olevat ”9 kysymystä” ovat samaa linjaa.
Aivan jotain muuta on vaatimus fossiilisten luonnonvarojen säästäminen,
koska ne olisivat liian arvokkaita vain polttamiseen, meillähän on vastuu
jälkipolvista, ja muistakin syistä. Mistä tämä ajatus tulee ja onko se järkevä?
Se alkoi 1900-luvun puolivälissä ympäristöliikkeen synnyttyä ja Rooman klubin (1972,
1974) raporttien perusteella. Syntyi suuri pelkotila, kuten jo aikoinaan Thomas
Robert Malthuksen (1766-1834) aloitteesta. Maailman väestön kasvu toisi vääjäämättä
nälänhätää ja ruoka- ja luonnonresurssien vähenemisen. Kaikki tämä kuitenkin on
osoittautunut vääräksi, jopa maailman
väestönkasvu näyttää pysähtyvän. Missä siis oli Rooman klubin virhe, jos nyt ei
ollenkaan oteta lukuun sen vääriä resurssilaskelmia? Vastaus:
Resurssit eivät ole pysyvä määrä jotain! Tekninen innovaatiokyky on
nimittäin selättänyt jokaisen resurssiongelman.
Jos näin ei olisi, ihmiskunta olisi kuollut. Resurssien säästötoimet vain
pidentäisivät tuhon kestoa. Resurssien säästöargumentti on periaatteellisesti
virheellinen. Se perustuu määrittelemättömälle tulevaisuudenpelolle ja
onnistuneesti sitä käyttävät hyväkseen ekoideologiset rotanpyytäjät. Heitä ei
kiinnosta resurssit, vaan maailmanlaajuisen kommunismin/sosialismin diktatuurin
saavuttaminen. Siihen kelpaa mikä hyvänsä,
nykyisin ilmasto ja energia.
Lähteet
[BMBU] Tiedote, Saksan ympäristö-, luonnonsuljelu- rakennus - ja reaktoriturvallisuusministeriö
https://www.bmbf.de/
https://www.bmbf.de/
[BMWI] Saksan valtiovarain- ja energiaministeriö, tiedote energiasta ja sähköstä
http://www.bmwi.de/
http://www.bmwi.de/
[DRU] Valtion tiedote 17/5672,
Gefährdung und Verletzbarkeit moderner Gesellschaften - am Beispiel eines
großräumigen und langdauernden Ausfalls der Stromversorgung, tinyurl.com/p837u5j
[FRAUN] Fraunhofer Institut IWES,
Windenergiereport Deutschland 2014, 20.5.2015
[GREEN] The Myth of Green
Energy Jobs: The European Experience, American Enterprise Institute, tinyurl.com/7da9d7n und tinyurl.com/qgohb93
[SINN] Energiewende ins Nichts, tinyurl.com/q5uq42f
EIKE
- Europäisches Institut für Klima und Energie
Ei ilmasto
ole vaarassa, vaan meidän vapautemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti