lauantai 10. joulukuuta 2016

Putkiremontti

"Suomessa putkiremontti kestää kolme kuukautta. Saksassa sama homma tehdään viikossa."

Näin otsikoi Suomen Kuvalehti numerossaan 4.11.2016. Sen jälkeen on ollut juttua samasta aiheesta muissakin medioissa.

Artikkeli jatkaa: "Riistakamera paljastaa: Putkiremontti venyy, koska suurin osa työajasta menee odotteluun!"



Tämä on asia, jota olen ihmetellyt ja itkenyt ja josta olen kirjoittanut ja puhunut monet kerrat.

Minun mielestäni vika on järjestelmässä. Saksassa työstä vastaa yksi henkilö. Suomessa jokainen vastaa omasta työstään eli kukaan ei oikeastaan vastaa mistään. Itä-Suomessa seuratessani läheltä pienen rakennusliikkeen toimeksiannosta työmiesten tekemisiä työmailla minun teki monet kerrat mieli tarttua toimeen itse ja järjestellä asiat Saksan malliin, eli pitää miehille miehinen komento. Vaan enhän voinut, koska toimitusjohtaja… Anteeksi, hän ei ole paha, mutta tässä asiassa ymmärtämätön. Jos jokainen työmies tekee mitä huvittaa ja tulee ja lähtee työmaalle milloin mieleen tulee ja silti kirjoittaa työtunneiksi täyden päivän, niin mitä siitä seuraa? Sutta ja sylttyä. Ja niin seurasi. Sitten tarvittiin toinen miehistö korjaamaan edellisen työtä. Ja asiakas tietenkin kiukutteli, kun ei valmista ollut tulla ollenkaan.

Tämä sama asia toistui eri toimialoilla Suomessa sinä aikana, jona toimin vientiasianaisena Saksassa. Monet kerrat melkein itkin, kun en muuta voinut. Kun iso kuljetusfirma esimerkiksi ei ihan tosissaan pysty toimittamaan yhtäkään lähetystä kunnolla eli ajoissa tai ehjänä, niin mitä pitäisi tehdä? Saksalaiset yhteistyökumppanit joko pelkästään hymistelivät suomalaisten touhuilulle, tai sitten katkaisivat liikesuhteet siihen paikkakaan. Ja sitten minä selvittelin syntynyttä molemminpuolista vahinkoa. Jos tuollaista olisi tapahtunut kerran tai pari tai edes silloin tällöin, harmittelisin mutta olisin ihan hiljaa. Mutta että jatkuvasti!

Ai että joka vanhaa muistaa, sitä tikulla silmään? Ainakin sain vahvan rokotuksen Suomen erinomaisuutta vastaan. Maailman parhaat kätilöt – anna mun nauraa ja lujaa. 

Vaan tässä talossa Jyväskylässä, jossa nyt asumme, remontista vastasi yksi henkilö. Ja tulosta tuli nopeasti ja tulos on hyvä!

1 kommentti:

  1. Hei,
    Löysin Vientinaisen blogin vasta aivan äskettäin.

    Tuntui kovin tutulta tuo "suomalainen laatu".
    Olen itsekin toiminut vientitehtävissä yli 20 vuotta, asiakkaita on ollut yli 30 maassa. Saksa oli vientimaista toiseksi suurin. Aikoinaan ensimmäinen minua hiukan hämmästyttänyt asia oli, kun sikäläinen agenttimme ihmetteli muutaman tapaamisen jälkeen, että ”Ettekö Te pidäkään alkoholista? Kaikki edeltäjänne ovat kylläkin pitäneet… mm. Herr N.N. piti kuljettaa Düsseldorfin lentokentältä autolle tavarakärreillä”.
    No, kyllähän minullekin esim. viini maistuu, mutta ei ole koskaan kenenkään tarvinnut minua kärreillä tms. työnnellä, eikä edes kantaa.
    Ongelma oli myöskin ”suomalainen laatu”, salli minun nauraa. Meidän tuotteissa oli vääriä merkintöjä, tuotteiden muoviosat vaihtoivat väriä ajan myötä, käyttö-/asennusohjeet olivat usein puutteelliset, joskus myös ihan mekaanisia ongelmia. Yksi ongelma oli ja on suomalainen kustannustaso. Oli aika vaikea viedä Saksaan, kun siellä sai ostaa samoja tuotteita vähittäiskaupoista joissakin tapauksissa sellaisella hinnalla, joka vastasi meidän tuotteiden tuotekustannuksia Suomessa. Tällöin tuotekehitysjohto ja tuotantojohto tietenkin syyttivät minua, että en osaa myydä ”parempaa”(?) tuotetta. Onneksi toimitusjohtaja oli kokeneempi ja kansainvälisempi, kuin nuo perusinsinöörit.

    t.
    Ex-vientimies

    VastaaPoista