Ludwig totesi olevansa lääkäri, mutta samalla, ettei tiennyt
terveellisestä ruoasta mitään. Vatsa sen kun kasvoi, vaikka hän söi omien
sanojensa mukaan suositusten mukaisesti ja terveellisesti. Miksi paino silti
nousi?
Nk. sivistysvaltioissa painon nousu on yleinen ongelma.
Puolet saksalaisista on ylipainoisia. Yhdysvalloissa peräti joka kolmannes on
selkeästi ylipainoinen. Vain noin neljä prosenttia saksalaisista on
normaalipainoisia…
Ludwig päätti ottaa asiasta selvää. Hän tutki kirjallisuutta
ja perusteenaan niiden tutkitut tieteelliset tulokset hän teki käytännön
ruokaa. Neljän kuukauden kuluttua hänen oli ostettava uudet housut, koska hän
oli laihtunut.
Nykyisin hän on varsin arvostettu lääkäri ja tutkija, joka on
kirjoittanut paljon artikkeleita varteenotettavassa lehdistössä. Varsin
käytännöllisiä: tyypillinen aamiainen esimerkiksi sisältää kaksi paistettua
munaa, oliiviöljyä, kaksi ruokalusikallista juustoa, puoli kupillista
täysmaitoa, sitten vielä vadelmia ja kreikkalaista jugurttia.
Siis kaloripommi. ”Siinä on jutun juju”, hän sanoo. ”Jos
haluaa päästä eroon ylipainosta, on syötävä hyvää rasvaa.”
Tavallista on kuitenkin tähänastinen melkein
uskonnonkaltainen metodi: joka haluaa laihtua, syököön vähemmän rasvaa. ”Loogista
kyllä”, Ludwig sanoo. ”Sadat tutkimukset osoittavat ihan muuta. Me emme liho,
koska syömme liikaa. Me syömme liikaa, koska olemme lihavia.”
Ludwig on osoittanut tämän käytännössä monissa kokeissaan. Mitä
hanakammin yritämme laihtua, sen huonommat tulokset. Tiukan laihdutuskuurin
tuloksena on yleensä jonkun ajan kuluttua palaava ylipaino. Ja sitten me
luovutamme. Laihuuden ihannointi alkoi noin 40 vuotta sitten. Samanaikaisesti
alkoi yleinen lihavuus.
Me ajattelemme, että kaikki ruoka on samaa. Ihmisen keho ei
ajattele näin. Se reagoi aivan toisin rasvakaloreihin kuin hiilihydraattikaloreihin.
Olemme lisäksi unohtaneet elintoiminnoille tärkeän hormonin insuliinin. Se on
eräänlainen varotoimenpide mahdollista nälänhätää varten. Jos on riittävästi
makeaa ja helposti sulavaa ruokaa, veren sokeripitoisuus nousee jyrkästi. Haima
syytää insuliinia ja kehon ruoasta hyötyvä osa varastoituu rasvaksi. Jopa
normaalipainoinenkin ihminen voisi elää ilman ruokaa useita viikkoja.
Sen sijaan tämän lisäenergian poispolttaminen aiheuttaa
kehossa vastakkaisen reaktion: jos ravinteet on varastoitu rasvaan, ne
puuttuvat verestä. Niinpä pian tulee leijonan nälkä, ja me haluamme keksejä,
ranskanleipää, pitsaa – nopeasti sulavia kaloreita. Nämä taas nostavat
insuliinin tuottoa ja kalorit varastoituvat rasvaksi, ja pian on taas nälkä…
Jos sen sijaan korvaamme ”nopeat” ruoat ”terveellisellä
rasvalla” kuten vaikkapa oliiviöljyllä, majoneesilla tai kanankoivella, jäävät
kalorit kehon käyttöön pitemmäksi aikaa, aineenvaihdunta vilkastuu ja rasvavarastot
sulavat pois.
Kuitenkaan kaikki eivät tähän usko. Saksan
elintarviketutkimuskeskuksen osastonjohtaja Heiner Boeing varoittaa liian radikaaleista
ruokatottumusten muutoksista. Liiallinen rasva lihottaa samalla tavalla kuin
liiat hiilihydraatitkin. Erityisesti hän varoittaa muka nopeasti vaikuttavista
ihmedieeteistä.
Ravitsemusteema on nykyisin esillä uskonnonomaisesti. Esimerkiksi
joka kymmenes varoo gluteenia, vaikka korkeintaan yksi prosentti kärsii keliakiasta.
Ludwig ei halua olla oikeassa olemisen takia vaan siteeraa
myös tätä hänen teoriaansa vastaan olevia tutkimuksia. On kuitenkin varmaa,
että vähärasvainen ravinto ei ole ihmiselle terveellistä. Nykyisin terveellinen
aamiaissuositus on täysjyväpaahtoleipä, vähärasvainen juusto ja lasillinen
appelsiinimehua. Tutkittua tosiasiaa on, että vähärasvainen ravinto ei
mitenkään vähennä syöpää, diabetestä eikä sydänsairauksia. Tätä tulosta on
yritetty monin tavoin kaataa siinä onnistumatta, mutta viralliset
ruokasuositukset noudattavat pääosin yhä vanhaa kaavaa.
Eivätkö Ludwigin tulokset sitten ole manipulointia ja
väärennä markkinoita? ”Eivät”, hän sanoo. ” Nykyinen politiikka
maataloustukineen perunan- ja viljanviljelylle väärentää kilpailua. Maatalouslobbaajilla
on vahva vaikutus lain laatijiin, ja näin ollen suositukset ovat ennemminkin
suuntautuneet taloudelliseen tuottoon kuin lasten terveyteen. Pitsaakin pidetään nykyisin jo usein
vihanneksena.”
Mitä sitten pitäisi syödä? Ludwigin mukaan kuten mummon
keittiössä: ”ihanan vanhanaikaisesti”. Sitä mikä maistuu hyvälle. Mozzarellaa,
kermaa ja paljon salaattia. Kananmunaa, cheddar-juustoa ja avocadoa. Ja
jälkiruoaksi suklaata, mutta sellaista, jonka kaakaoprosenttimäärä on yli 70.
Kuvakaappaus: Der Spiegel.
Kauneuskilpailun osanottajia Toulousessa, Ranskassa
Teksti perustuu Der Spiegel-lehden artikkeliin ”Zum Nachtisch
Zartbitterschokolade”, julkaistu 13.8.2016.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti