tiistai 31. maaliskuuta 2020
Sähköä kokonaiseksi vuodeksi kokonaisen kaupungin tarpeisiin
”Myrskyssä
Mustilankankaalta sähköt 120 omakotitalolle” – KalajokiSeutu 16.6.2016
”Sillä lämmittäisi
vuodessa 120 omakotitaloa”, Kettunen vertaa. Hauska vertaus, tosiaan. Unohti
sanoa, että kun tuuli tyyntyy, ei yhtään. Tuuliwatin tuulivoimapäällikkö Kettunen ei
tainnut olla paikalla, kun laskutaitoa opetettiin. Oikeasti sillä
energiamäärällä lämmitettiin nuo 120 taloa tasan yhden päivän ajan. Siis jos
kuumana kesäpäivänä mitataan lämmitykseen käytetty sähkö ja kerrotaan se
365:llä, saadaan vuoden lämmön tarve. Vai?
TALVIMYRSKYT, TUULISÄHKÖ JA LEHDISTÖ
17. maaliskuuta 2020
Kirjoittaja: Wolfgang Epple
Sosiologeilla,
taloustieteilijöillä ja toimittajilla on sananvaltaa, kun he kirjoittavat
maamme tulevaisuudesta. Esimerkiksi Annette Beutler kirjoittaa "Zeit"-lehteen. Myrsky "Sabine" sai aikaan tuuliennätyksen koko maassa 10. helmikuuta 2020. 21. helmikuuta 2020 hän kirjoitti yhden monista surkeista esimerkeistä, hän kirjoitti energiakäänteestä näin:
Näennäisesti
perusteellisen tutkimukseensa perustuen hän kertoo ensin, joskin lievennettynä,
energiakäänteen selvän hulluuden ytimen: kallis haamusähkö, negatiiviset hinnat
sähköpörssissä, korvaukset tuottamattomalle sähkölle, sähkön tasauksen ja
verkon vakauden ongelmat ... Ilmeisen selvästi artikkelista selviää, että ihmiset luottavat Agora-ajatushautomoon ja tuulivoimafirmojen kertomaan, ja levittävät eteenpäin isoja osia niiden toiveluetteloista.
Viestiä
on kuitenkin tarpeen lukea tarkemmin ja rivien välistä: Epäonnistumiseen
tuomitun energiakäänteen ja etenkin tuulivoiman kriitikot Beutler niputtaa
yhteen ja kutsuu nimellä ”ilmastonsuojelun vastustajat”. Energiankäännettä
kohtaan kohdistuvan kritiikin järjestelmällisessä herjaamisessa ja
epämääräisessä samaistamisessa tuon sanan käyttäminen on oiva temppu. Kritiikki
tuulivoimaa kohtaan voidaan lyödä alas, tuulivoima on sama kuin ilmastonsuojelu; tuulivoimaa kohtaan osoitettu kritiikki on sama asia kuin maailman pelastamisen vastustaminen.
”Zeit”-lehteen kirjoittavan
toimittajan mielestä ”hitaasti edistyvä verkon rakentaminen Saksassa” on
tuulivoiman rakentamisen pysähtymisen varsinainen syy, itse suuresti valitetun tuulivoiman
rakentamisen lisäksi. Annetaan ymmärtää, että muuten kaikki olisi hallinnassa. Iskusanat
kuulostavat mahtavilta: Demand-Side-Management-, Smard-Grid, Power-to-Gas, sektoriliitännät
ja e-liikkuvuus…
Hyvä
on – sosiologien ja taloustieteilijöiden ei tarvitse ymmärtää mitään
luonnontieteistä, erityisesti fysiikasta, energian varastoinnista tai yleisistä
sääoloista. Siitä huomilatta pitäisi voida olettaa, että energiakäänteestä innostuneiden eliittien toimistoihin olisi pitänyt tihkua tieto, miksi suurten myrskyjen aikana tuotettua sähköä ei sittenkään, vaikka se voitaisiinkiin siirtää pohjoisesta etelään, voi venyttää "koko vuodeksi", jotta se riittäisi "tuhannen talouden" sähköntarpeeseen. Sillä sitähän tarkoittaa "Zeit"-lehden toimittajan naiivi luulo, kun hän kirjoittaa 210 gigawatin tuotannosta: "Sillä voisi kattaa 60.000 talouden, siis kokonaisen kaupungin sähkön kokonaiseksi vuodeksi". .
”Sähköä
tuhansille talouksille” on jatkuvasti toistuva tuulivoimateollisuuden
valhe. Totuus tekisi kipeää, siksi sitä ei kerrota (katso lähdeluettelo): Tuulivoiman
toimitusvarmuus on puhdas nolla. Ja sama kaikkialla Euroopassa. Viittaus "kymmeniin hankkeisiin kaikkialla Saksassa" on toinen vihjaus, jonka tarkoitus on kertoa kokemattomille lukijoille, että ratkaisu sähkön varastointiongelmaan on aivan oven edessä. Perusenergian määrä, suuruusluokka ja tehokkuus, rakennettavan tilan tarve tai teho eivät tällaisessa kerronnassa ole enää aikoihin olleet merkityksellisiä. Eivätkä varsinkaan valtavat vahingot ihmisille ja luonnolle.
Päinvastoin kuin 100-prosenttisten uusiutuvien utopiat, tosiasiat ovat
kyllä luettavissa – mutta eivät välttämättä ”Zeit”-lehdestä: Koko Saksa muutetaan
energiakäänteen fantasioissa ”energiamaisemaksi” ja rakennetaan täyteen tuulivoimaloita,
nykyisten 30.000 voimalan määrä kuusinkertaistetaan. Luonnolliset kasvurajat –
myös maan tiheä asutus ja jo nytkin ylikuormitettu luonto – niille ei anneta
mitään arvoa.
Viime
talven kuukausia kestäneet vähätuuliset olosuhteet useissa Keski- ja
Etelä-Euroopan osissa eivät olleet ”Zeit”-lehden eliitille ongelma. Mitään ei
kerrota (puuttuvasta) tuulivoiman tuotannosta – ”Sabine”-myrskyhän on
osoittanut, että tuhansien talouksien sähköntarve olisi voitu kattaa, jos pohjoisesta
etelään olisi ollut tarpeeksi siirtokapasiteettia!
Menetelmä
on tämä: Myrskyjen sattuessa energiankäänneprofeetat ja tuulivoimatoimijat
puhuvat säännöllisesti ennätyksistä ja keksivät vaatimuksia ja väitteitä, joita
maksava sähkönkuluttaja ei ymmärrä, minkä vuoksi hän nämä väitteet sitten uskoo.
Äläkä
huoli: ”Zeit” kirjoittaa huolellisesti yhdessä muiden eliittimedioiden kanssa
kriittisesti ja huolellisesti Saksan muutoksesta energiakäänteen ihmemaaksi. Ne, jotka vastustavat luonnon ja maiseman tuhoamista, kansallisen vaurauden hävittämistä, hyväksi koettua infrastruktuuria ja tehokasta tekniikkaa, nitistetään yksinkertaisesti "ilmastonsuojelun vastustajiksi".
Energiakäänteen kauniiksi kirjoittavalla ryhmällä on julkisten mediatalojen
voimakas tuki: Jo kuukausia on valiteltu, että tuulivoimaa rakennetaan niin
vähän, ilmastotavoitteethan heidän mielestään saavutetaan vain tuulivoiman
laajamittaisella lisäämisellä, jotta maailma pelastettaisiin ymmärtämättömiltä
kansalaisilta, jotka vain väärinkäyttävät luonnonsuojelua, ja hehän muutenkin ovat
enimmäkseen vain AfD:n kannattajia.
Julkisoikeudellisten
uutuuksien joukosta viime kuukausien aikana valittiin ajankohtainen Baijerin
televisiokanavan filmi, joka lähetettiin 12. maaliskuuta 2020. Sen otsikko kertoo paljon ja kysyy aluksi varsin viattomasti: "Käänteelle käänne? Miksi se ei oikein toimi, jos on kyse vaihtoehtoisista energioista?"
Mitä
sitten seuraa, on taitavasti tehtyä propagandaa, täydellisesti kokoonpantu, Starnbergin
järven rannalla sijaitsevan Bernriedin lähtevän pormestarin sanoessa, että hän
halusi ”pieniä muutoksia” Bernriedissä, ”riippumattomia suurista
toimijoista”, ja sitten hänet pysäytti uusi Baijerin osavaltion sääntö, jonka
mukaan etäisyys asutuksesta tuulivoimalaan pitää olla kymmenen kertaa
tuulivoiman korkeus (”ja kaiken tein turhaan”).
Baijerin
televisiokanava aloittaa ja kertoo heti lempeällä naisäänellä: "Kansalaiset
ja kunnanjohtajat haluavat lisää uusiutuvaa energiaa…” Tämän saa sitten vahvistaa
ja selittää ”Kansalaissäätiö Energiakäänne Oberlandin" edustaja Andreas
Schcarli.
…
Baijerin television toimittaja kertoi, että pystytetyille voimaloille
tullut kritiikki on vain ”vihaa ja kiihottamista”, kun taas yhteisön
tuulipuistoa ja ”paikallista lisäarvoa” kiitettiin. Rouva Nowak ei tiedä, että
tuulivoimalla ei saavuteta sähkön toimitusvarmuutta – tai hän ei mainitse sitä,
aivan kuten tekevät kaikki muutkin toimittajat. Lausunnon yksipuolisuus
huipentuu lausuntoon "Nyt tuulivoimalat on hyväksytty". Kuka
hyväksyi? Tekisi mieli kysyä: Keneltä olette kysyneet?
…
Yksipuolisuus yhdistettynä olennaisten tosiasioiden piilottamiseen ja
propagandaan: Tämä kolminaisuus hallitsee nyt niin vahvasti Saksan mediaa
energiakäänteestä uutisoitaessa, että tällaisten virheiden kriittisestä
arvioinnista ja dokumentoinnista on tullut vastuullisten kansalaisten velvollisuus.
<
Joka tapauksessa Saksan energiakäännettä koskeva uutisointi osoittaa
journalismin tason laskeneen.
Suositeltavaa
kirjallisuutta tuulivoiman toimitusvarmuuden puutteesta:
Kirjoittaja:
Wolfgang Epple on toiminut noin
50 vuotta aktiivisesti ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöissä.
Väitellyt eläintieteilijä ja evoluutiobiologi oli vuosia tieteellinen assistentti ja myöhemmin NABU:n Baden-Württembergin osavaltion osaston johtaja. (entinen Saksan lintujen suojausliitto).
Väitellyt eläintieteilijä ja evoluutiobiologi oli vuosia tieteellinen assistentti ja myöhemmin NABU:n Baden-Württembergin osavaltion osaston johtaja. (entinen Saksan lintujen suojausliitto).
Lähde (tekstiä lyhennetty):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti