Suomen Saksanopettajat ry jakaa naamakirjasivullaan Lukkiverkoston tietoa kielten oppimisesta. Kaikki kielten parissa työtä tekevät tietävät, itse asiassa näkevät, että näin on. Jouduin perehtymään asiaan kielikouluissa opettaessani. Tutkittua materiaalia oli aiemmin vähän ja ennakkoluuloja paljon. Itse totesin, että monikielinen lapsi on yleensä matemaattisesti ja musiikillisesti lahjakkaampi kuin yksikielinen. Kielet ja matematiikka eivät ole toistensa vastakohtia, vaan täydentävät toisiaan. Mikä valtava potentiaali meillä onkaan, kun saamme Suomeen monikielisiä ihmisiä! Jokainen ihminen kantaa mukanaan aiemmin oppimaansa ja monikielisessä työyhteisössä syntyvät ne innovatiiviset ajatukset, joita tulevaisuuden maailmassa tarvitsemme.
Aivotutkija Lilli Kimppa kertoo, miten kieltenopiskelu vaikuttaa aivoihin
28.10.2021
Psykologian tutkijatohtori Lilli Kimppa tekee aivotutkimusta kielen käsittelystä Helsingin Yliopistossa. Lue, miten kieltenopiskelu vaikuttaa tutkimusten perusteella aivojen toimintaan.
1. Vieraiden kielten oppiminen laajentaa aivojen kielellisiä verkostoja.
Aivokuvantamistutkimuksissa on todettu, että vieraiden kielten käsittelyssä käytetään äidinkielen käsittelyn kanssa päällekkäisiä ja osin laajentuneita kielellisiä hermoverkostoja. Vieraan kielen tuottamisessa mm. etuotsalohkot ja tyvitumakkeet aktivoituvat enemmän kuin äidinkieltä puhuttaessa, liittyen suurempaan ponnisteluun puheen hallinnassa ja äidinkielen sanojen ja kieliopin häiritsevän vaikutuksen estämisessä. Kielitaidon kohentuessa vieraan kielen käytön tuottama aktivaatio alkaa muistuttaa enenevissä määrin äidinkielelle syntyvää aktivaatiota.
2. Kielten opiskelu helpottaa uusien kielten omaksumista ja parantaa muunkinlaisen kuulotiedon käsittelyä.
Aivosähkökäyrällä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että mitä useampaa vierasta kieltä oli koulussa opiskellut ja mitä aikaisemmin oppiminen oli alkanut, sitä tehokkaammin aivot muodostivat muistijäljen uudelle vierasperäiselle sanalle. Monipuolinen kielten opiskelu vaikuttaa siis tekevän aivoista vastaanottavaisemmat uuden kielen omaksumiselle. Lapsilla kahden lukukauden mittainen vieraan kielen opiskelu paransi aivojen automaattista musiikin melodian erottelukykyä. Tulos viittaa siihen, että vieraiden kielten opiskelu voi johtaa muunkin kuulotiedon kuin kyseisen kielen tai ylipäänsä kielellisen tiedonkäsittelyn kohenemiseen.
3. Useiden kielten puhuminen ja kielten välillä vaihtaminen voi parantaa yleistä toiminnanohjausta.
Lapsuudesta asti kaksikielisten on havaittu olevan yksikielisiä parempia inhibitiota, joustavaa vaihtamista, työmuistia ja valikoivaa tarkkaavuutta vaativissa tehtävissä. Vaikka tutkimusnäyttö tästä ’kaksikielisyyden edusta’ on osin ristiriitaista, on joissakin tutkimuksissa havaittu myös koulussa vieraita kieliä opiskelleiden suoriutuneen paikoin paremmin toiminnanohjauksen tehtävissä verrattuna pelkästään äidinkieltään taitaviin henkilöihin. Useamman kielen puhuminen ja hallinta vaatii kielten välillä vaihtamista ja valikointia (eli kielellistä kontrollia). Tällöin aivoissa aktivoituu samat etuotsalohkojen ja aivokuoren alaiset rakenteet kuin yleistä toiminnanohjausta vaativissa tilanteissa vahvistaen näiden aivoalueiden toimintaedellytyksiä, minkä ajatellaan sitä kautta parantavan myös yleistä toiminnanohjausta.
4.Kielten opiskelu on palkitsevaa ja tuottaa mielihyvää.
Toiminnallisella magneettikuvauksella saatiin selville, että uusia sanoja opittaessa aivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoitui hetkellä, jolloin uuden sanan merkitys oivallettiin. Kyseessä oli aivojen syviin osiin kuuluva aivojuovio, joka ei aktivoitunut sanoille, joiden merkitystä ei opittu. Aivojuovion on todettu aktivoituvan yleisesti palkitsevissa ja mielihyvää tuottavissa tilanteissa, joissa palkitsemisjärjestelmä vapauttaa dopamiinia. Tällaisia ovat mm. rahan ansaitseminen ja hyvän ruoan nauttiminen. Motivaatio kielten oppimiseen johtuu siis osittain aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminnasta.
5. Kielten opiskelu pitää aivot nuorina.
Kaksi- ja monikielisyyden on todettu myöhäistävän dementoivien sairauksien alkamisikää ja loiventavan ikääntymiseen liittyvää kognition heikentymistä. Tämän ajatellaan liittyvän monen kielen käytössä vahvistuviin etuotsalohkojen hermoverkostoihin, jotka osallistuvat myös muistisairauksissa heikkenevään toiminnan kontrollointiin. Muutaman kuukauden vieraan kielen opiskelun todettiin parantavan aivojen kielellisien ja toiminnaohjauksen verkostojen toiminnallisia yhteyksiä eläkeikäisillä. Myös yleisten kognitiivisten kykyjen parempi säilyminen oli yhteydessä näiden yhteyksien vahvistumiseen. Tämä viittaa vieraiden kielten opiskelun läpi elämän, myös vanhemmalla iällä, ehkäisevän ikääntymiseen liittyvää aivoterveyden heikentymistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti