Siirtolaisuus: miljoonia tulijoita Saksaan

Saksassa on suurin maahanmuutto 70 vuoteen. Tilastotiedot näyttävät, miten maasta tuli maailman toiseksi suurin maahanmuuttomaa ja missä maahanmuuttajat asuvat nykyään.

Lähde: Saksan valtion tilastokeskus. Vuoteen 1990 asti entinen Saksan liittovaltion alue. Vuoden 2022 luvut ovat alustavia.

Vuodesta 1950 lähtien Saksan tilastokeskus on kirjannut, kuinka paljon ihmisiä tulee Saksaan. Maahanmuutto Saksaan on lisääntynyt vuosikymmenten aikana. Aina on ollut ruuhkahuippuja, jolloin on tullut erityisen paljon maahanmuuttajia lyhyen ajan kuluessa.  Kaikkiaan maahan on tullut noin 58 miljoonaa viimeisten 70 vuoden aikana.

Kaikki maahanmuuttajat eivät ole jääneet maahan. Usein maahanmuuttovaihetta seurasi maastamuuton vaihe. Maahanmuuttajat palasivat kotiin tai muuttivat eteenpäin. Tilastoihin on kirjattu 42 miljoonaa lähtöä. 

Saksa koki toisen maailmansodan jälkeen neljä suurta maahanmuuttovaihetta. Jokaisen vaiheen jälkeen osa ihmisistä jäi maahan. Ainoastaan taloudellisesti heikkoina vuosina lähti enemmän ihmisiä kuin tuli uusia.

Vaihe 1: Värväyssopimus

1950-luvun alussa Saksassa asui tuskin enää yhtään ihmistä, jolla oli ulkomaalainen passi. Vasta talousihmeen myötä ihmiset alkoivat muuttaa tänne uudelleen. Vuodesta 1955 lähtien Saksan liittotasavalta pyysi maahan noin 14 miljoonaa niin sanottua vierastyöläistä, pääasiassa Italiasta, Turkista ja Jugoslaviasta. Yksitoista miljoonaa palasi takaisin. Loput jäivät tänne. Tämä oli Saksan alku maahanmuuttomaaksi. Vasta vuoden 1973 öljykriisin myötä Saksan hallitus määräsi rekrytointikiellon. Siitä huolimatta maahanmuutto jatkui, koska monet työntekijät hakivat perheensä uuteen kotimaahansa.

Vaihe 2: Itäblokin hajoaminen

Maahanmuuton toinen suuri vaihe alkoi itäblokin ja Jugoslavian hajoamisen myötä. Eniten tuli ihmisiä Puolasta. He muodostavat edelleen yhden suurimmista maahanmuuttajaryhmistä. Toinen suuri ryhmä olivat niin sanotut ”paluumuuttajat” (Spätaussiedler), ihmiset, joilla on saksalaiset juuret Itä- ja Keski-Euroopasta. Pelkästään vuosina 1989 ja 1990 heitä tuli 774 000. Vuonna 1991 entisessä Jugoslaviassa syttyi sota. Sadattuhannet pakenivat sieltä Saksaan.

Vaihe 3: EU:n itälaajentuminen ja pakolaisten liikkeet

EU:n jäseniksi on 2000-luvulta lähtien liittynyt kaksitoista uutta jäsenvaltiota. Vähitellen Itä- ja Keski-Euroopan maista tulleet ihmiset saivat nyt tulla Saksaan töihin. Pelkästään vuosina 2011-2021 tänne muutti muista EU-maista noin 6,3 miljoonaa ihmistä, suurin osa heistä vuonna 2015. Heidän määränsä oli paljon suurempi kuin ne 1,6 miljoonaa ihmistä, jotka tulivat Saksaan humanitaaristen syiden vuoksi samana ajanjaksona lähinnä Syyriasta, Afganistanista ja Irakista.

Vaihe 4: Sota Ukrainassa

Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja miljoonat ihmiset joutuivat lähtemään pois kotiseudultaan. Sen jälkeen Saksaan on saapunut suurin pakolaisvirta sitten liittotasavallan perustamisen. Vuonna 2022 maahan tuli yli miljoona ukrainalaista.

 

Eräänä kevätaamuna Saksan liittokansleri puhui liittopäivillä. Hän antoi hallituksensa julkilausuman, hän puhui yritysveroista, Ranskan ja Saksan suhteesta ja pitkäaikaistyöttömistä.  Hetken kuluttua puhuttiin myös "ulkomaalaisista".  Liittokansleri sanoi: "Olemme paljon velkaa ulkomaalaisillemme. paljon ulkomaalaisille kanssakansalaisillemme.  Mutta emme voi ottaa vastaan kaikkia ulkomaalaisia, jotka haluavat vielä tulla luoksemme."  Kun eräs kansanedustaja kysyi välikysymyksen, hän vastasi lauseella, joka jäi historiankirjoihin: "Emme ole maahanmuuttomaa emmekä voi tulla sellaiseksi."

Tuon Saksan liittokanslerin nimi oli Helmut Kohl, ja hän piti puheen 27. huhtikuuta 1989. Lauseeseen on usein myöhemmin viitattu. Ehkä myös siksi, että monet jo epäilivät, kuinka väärässä hän olikaan. Todellisuudessa Saksa alkoi jo silloin muuttua. Nykyään maailmassa on vain yksi maa, jossa on absoluuttisesti enemmän maahanmuuttajia: Yhdysvallat.

ZEIT ONLINE on analysoinut tietoja kaikesta maahanmuutosta ja maastamuutosta Saksaan ja Saksasta vuodesta 1952 lähtien. Ensimmäistä kertaa tulee näkyviin pitkä tie, jonka Saksa on kulkenut - maasta, jossa muuta alkuperää olevat ihmiset muodostivat pienen vähemmistön, maahanmuuttajien valtioksi. Vain muutaman vuosikymmenen aikana lopputulos oli, että yli 15 miljoonaa ihmistä muutti Saksaan muista maista. Tilastotiedot näyttävät myös, miten paljon maahanmuuttajat ovat muuttaneet saksalaista yhteiskuntaa.

Viime vuosikymmenten muuttoliikkeet eivät ole olleet tasaisia. Joskus sodat ja konfliktit saivat miljoonat ihmiset pakenemaan Saksaan, joskus poliittiset päätökset käynnistivät muuttoliikkeen. Suurin osa ihmisistä tuli kuitenkin taloudellisista syistä. Koska tarjolla oli sopivia työpaikkoja ja hyviä palkkoja tai koska valtio helpotti heidän maahantuloaan.

Kuka tuli ja lähti

Aluksi suurin osa niin sanotuista vierastyöläisistä tuli Italiasta tai Turkista. 1980-luvulla valtion hallitus tarjosi työttömille vierastyöläisille paluuapua, jos he palasivat takaisin koko perheensä kanssa. Monet turkkilaiset käyttivät tätä tarjousta hyväkseen. Berliinin muurin murtumisen jälkeen Saksaan muuttivat lähinnä puolalaiset sekä etniset saksalaiset maahanmuuttajat, jotka tilastoidaan saksalaisiksi. EU:n itälaajentumisen myötä maahan tuli paljon itäeurooppalaisia ja lopulta pakolaisia Syyriasta ja Ukrainasta.

Vuosikymmenien ajan maahanmuuttajat tulivat Saksaan lähes yksinomaan Euroopasta, toisin sanoen Euroopan mantereelta. Erityisesti EU:n kansalaisten tulva muodosti suuren osan Saksaan suuntautuvasta maahanmuutosta.

Vuosikymmenestä lähtien Aasiasta tulevan maahanmuuton merkitys on kuitenkin kasvanut: toisaalta monet syyrialaiset ja afganistanilaiset ovat paenneet Saksaan, toisaalta Aasian maista tulevan muuttoliikkeen kasvun myötä. Suurin ryhmä ulkomaisia opiskelijoita Saksassa tulee nykyään Kiinasta. Intia on nyt viidennellä sijalla suurimpien lähtömaiden listalla.

Saksaan saapuu tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin liittotasavallan perustamisen jälkeen. Viime vuonna yli miljoona ihmistä haki turvapaikkaa pelkästään Ukrainasta. Saksan maahanmuutto- ja pakolaisviraston (Bamf) mukaan tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina jätettiin noin 80 prosenttia enemmän turvapaikkahakemuksia kuin viime vuonna samaan aikaan, pääasiassa syyrialaisten ja afganistanilaisten toimesta. Poliittisessa keskustelussa on tällä hetkellä kyse lähinnä resurssien ja rahan jakamisesta suuren pakolaismäärän hoitamiseksi. Tässä prosessissa unohdetaan pitkäaikainen suuntaus: saksalainen yhteiskunta on viime vuosikymmeninä muuttunut maahanmuuton seurauksena.

Painopiste: Kansainvälinen maa

Saksan liittotasavallan ensimmäisinä vuosina maahanmuuttajia tuli vain muutamista maista. Nykyään Saksa houkuttelee ihmisiä kaikkialta maailmasta. Saksan tilastokeskuksen mukaan noin neljänneksellä Saksan asukkaista on nykyään maahanmuuttajatausta. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin yhdellä vanhemmista ei ollut syntyessään Saksan passia. Alle kymmenvuotiaiden lasten keskuudessa osuus on noin 40 prosenttia. Ensimmäiset kaupungit, kuten Offenbach ja Sindelfingen, ovat jo niin sanottuja enemmistövähemmistökaupunkeja. Niissä asuu enemmän maahanmuuttajataustaisia kuin ei-maahanmuuttajataustaisia. Lähes kaikissa Saksan suurissa kaupungeissa on kaupunginosia, jotka noudattavat tätä suuntausta. Tämä on yksi syy siihen, miksi liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier puhui kaksi vuotta sitten siitä, että Saksa on "maahanmuuttotaustainen maa".

Kehitys näkyy myös, jos tarkastellaan sitä, että Saksassa on paljon vähemmän ihmisiä, joilla ei ole Saksan passia. Viime vuosikymmenen aikana tämä niin sanottu ulkomaalaisten osuus Saksassa on kasvanut merkittävästi. Pääasiassa maahan muutti ihmisiä muista EU-maista, mutta myös pakolaisia Syyriasta tai Ukrainasta. Nykyään osuus on 14,6 prosenttia eli noin joka seitsemäs. Luvulla on myös poliittista merkitystä, sillä ihmiset, joilla ei ole Saksan passia, eivät saa äänestää Saksassa.

14,6 prosentilla ei ole Saksan passia

Maahanmuuttajat eivät ole jakautuneet tasaisesti eri puolille Saksaa. He suosivat tiettyjä kaupunkeja, tiettyjä alueita ja tiettyjä alueita. Joitakin osia maasta sen sijaan suurin osa heistä on välttänyt. Erityisesti Itä-Saksan maaseutualueilla asuu nykyäänkin vain muutamia ulkomaalaisia. Erzgebirgen seudulla Saksin osavaltiossa heidän osuutensa vuonna 2021 oli vain 2,5 prosenttia. Berliinissä sen sijaan luku oli 20 prosenttia, Münchenissä 27 prosenttia.

Missä maahanmuuttajat asuvat nykyisin

Maantieteellinen jakautuminen kansalaisuuden mukaan vuonna 2021:

Lähde: Saksan tilastokeskus, 31. joulukuuta 2021.

 

Suurin osa ulkomaalaisista asuu edelleen Länsi-Saksassa, erityisesti kaupungeissa. Yhdistymiseen asti siirtolaisia muutti paljon enemmän Saksan liittotasavaltaann kuin DDR:ään, ja myöhemmin monet siirtolaiset muuttivat paikkoihin, joissa jo asui muita siirtolaisia. Siihen on myös taloudellinen syy: palkkataso Länsi-Saksassa on edelleen korkeampi kuin idässä. Tämä teki länsisaksalaisista kaupungeista maahanmuuttajille erityisen houkuttelevia.

Tämä kehitys näkyy erityisen hyvin Turkin kansalaisten kohdalla. He asuvat nykyäänkin pääasiassa Länsi-Saksan kaupungeissa, joissa on teollisuutta. Monet entisistä vierastyöläisistä toivat perheensä asuinpaikkakunnilleen. Itä-Saksassa ei sen sijaan asu nykyään käytännössä lainkaan ihmisiä, joilla on Turkin passi.

Kymmenientuhansien Vietnamista tulleiden entisten DDR:n sopimustyöläisten perheet asuvat edelleen pääasiassa Itä-Saksassa. Monet heistä ovat perustaneet yrityksiä ja työllistävät vastikään Vietnamista tulleita siirtolaisia. Tänä päivänä vietnamilaisia on huomattavasti enemmän idässä kuin lännessä.

Pakolaiset eivät yleensä saa itse valita asuinpaikkaansa. Heidät jaetaan poliittisesti neuvotellun kiintiöjärjestelmän mukaisesti, ja heidän on oleskeltava heille osoitetuilla alueilla tietyn ajan. Tämä selittää muun muassa sen, miksi syyrialaiset, joista monet olivat paenneet, asuvat lähes kaikkialla Saksassa.

Saksassa olevien yhdysvaltalaisamerikkalaisten asumistilastoissa tulevat näkyviin entinen miehitysalue ja nykyäänkin olemassa olevat sotilastukikohdat. Pelkästään Rheinland-Pfalzissa sijaitsevan Ramsteinin lentotukikohdan ympäristössä asuu yli 50.000 yhdysvaltalaissotilasta perheineen.

Joskus yksinkertaisesti maantieteellinen läheisyys ratkaisee sen, minne muuttajat menevät. Esimerkiksi Tšekin tasavallasta tulevat maahanmuuttajat pysyvät yleensä raja-alueella.

 

Jätän tässä väliin muiden maiden kuin Suomen tarkemmat asuinseudut. Suomi on tilastoissa sijalla 73, Saksan asukkaista 0,02 % (14.800) on suomalaisia. 

Miten Saksan tarina maahanmuuttomaana jatkuu? Tuskin kukaan epäilee nykyään sitä tosiasiaa, että Saksa on riippuvainen maahanmuutosta väestön ikääntyessä. Arvioiden mukaan maa tarvitsee vuosittain noin 400.000 maahanmuuttajaa pitääkseen työvoiman määrän vakaana. Kysymys kuuluu: tulevatko ihmiset jatkossakin maahan? Ja pystyykö politiikka kontrolloimaan, ketkä tulevat?

Siirtolaisuustutkija ja taloustieteilijä Herbert Brücker uskoo, että Saksa voi oppia menneisyydestään. "Viime vuosikymmenten suuret muuttovaiheet olivat aina seurausta poliittisista ja taloudellisista häiriöistä", hän sanoo. Öljykriisin jälkeiset rekrytointisopimukset ja rekrytoinnin jäädyttäminen, itäblokin romahtaminen, EU:n itälaajentuminen, Sodat Syyriassa ja Ukrainassa - maahanmuutto Saksaan oli harvoin tasaista, vaan useimmiten seurausta järisyttävistä tapahtumista, joihin Saksalla oli vain rajallinen vaikutusvalta.

Brücker päättelee tästä kaksi asiaa. Ensinnäkin politiikka voi pyrkiä tekemään hallitsemattomasta hallittavampaa. Tämä koskee ennen kaikkea pakolaisuutta. Esimerkiksi Saksan sisäministeri Nancy Faeser haluaa toteuttaa EU:n komission ehdotuksen ja hoitaa turvapaikkamenettelyt suoraan EU:n ulkorajoilla. "Toivottomat", kuten politiikassa lukee, voitaisiin silloin lähettää takaisin helpommin jo rajalla. "Tällainen politiikka ei ole tehotonta; aidat voivat varmasti vähentää maahanmuuttoa lyhyellä aikavälillä", Brücker sanoo. "Jotkut ihmiset tulevat kuitenkin edelleen, koska täydellistä valvontaa ei ole. Ja monet jäävät tänne, koska heillä on oikeutettuja suojeluvaatimuksia." Sota Ukrainassa ja sen seurauksena miljoonat pakolaiset ovat myös edelleen arvaamaton tapahtuma, hän lisää. "Osa Saksaan suuntautuvasta muuttoliikkeestä pakostakin jää ennalta arvaamattomaksi."

Toiseksi Saksa tarvitsee Brückerin mukaan kipeästi lisää tasaista työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuosikymmeninä maa on hyötynyt pääasiassa EU:sta tulevasta maahanmuutosta. Italialaiset, espanjalaiset, romanialaiset, puolalaiset ja kreikkalaiset tulivat maahan, koska heidän kotimaidensa talous oli heikko ja palkat olivat Saksassa korkeammat. Mutta koska vaurauden taso Euroopassa lähenee yhä enemmän toisiaan, tämä EU:sta tulevan työvoiman maahanmuuton kausi on päättymässä.

Kuten intialais-amerikkalainen politiikan tutkija Parag Khanna toteaa, ikääntyvät maat, kuten Saksa, ovat jo pitkään kilpailleet nuorista työntekijöistä. Tulevien vuosien suuri kysymys on, onko Saksa riittävän houkutteleva houkuttelemaan ihmisiä paitsi Euroopasta myös Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nuorista yhteiskunnista, Kiinasta ja Intiasta.

Siirtolaisuustutkija Herbert Brücker on varovaisen optimistinen. Koulutustaso maailmanlaajuisesti nousee. Mitä koulutetumpi ihminen on, sitä halukkaampi hän on muuttamaan. Lisäksi tuloerot maailmassa ovat edelleen niin suuret, että ne houkuttelevat ihmisiä Saksaan. Brücker arvioi siksi, että "Saksan maahanmuutto pysyy viime vuosien tasolla ja mahdollisesti jopa kasvaa". Varsinkin jos poliitikot vihdoin hyväksyvät liberaalin maahanmuuttolain, joka helpottaa työperäistä maahanmuuttoa.

Helmut Kohlin yli kolme vuosikymmentä sitten pitämän puheen jälkeen Saksan keskustelu on muuttunut. Kohl itse edisti myöhemmin EU:n itälaajentumista, joka käynnisti yhden sodanjälkeisen historian suurimmista maahanmuuttoliikkeistä. Ja CDU:n liittokansleri Angela Merkel sanoi vuonna 2015, neljännesvuosisata Kohlin puheen jälkeen: "Olemme periaatteessa jo maahanmuuttomaa".

Tilastotiedot vahvistavat tämän vaikuttavasti. Kysymys kuuluukin: mitä näin nopeasti muuttuva yhteiskunta tarvitsee elääkseen hyvin yhdessä?

Lähde, hieman mukaellen: https://www.zeit.de/

 ***

Pakostakin tässä tulee mieleen Suomen siirtolaisuus ja maahanmuutto: Viime vuosisadan alussa, jolloin maamme väkiluku oli vallan toista luokkaa kuin nyt, suuret joukot lähtivät köyhyyttä pakoon Amerikkaan ja Australiaan. Vastaavasti rajan takaa siirtyi väkeä Suomeen. Viime sodan jaloista pakeni Kanta-Suomeen Karjalasta noin 420.000 ihmistä, ja töitä ja toimeentuloa löytyi. Vain parikymmentä vuotta myöhemmin ei ollutkaan riittävästi toimeentuloa, ja noin 500.000 suomalaista lähti Ruotsiin. Ja nyt me itkemme näitä muutamia maahan tulleita!