Naisena Saksassa ja Suomessa. Sekalaisia sitaatteja ja huomioita

Allaolevan on kirjoittanut Aira Kaun Dortmundista raportissaan naisten viikonlopusta Berliinissä 2006.

"Istuuko rooli? - Suomalainen vahva nainen Saksassa

Marketan mukaan vieraaseen ympäristöön muuttanutta vaivaavat aluksi epävarmuus, neuvottomuus ja pelko. Ajan mittaan oppii hallitsemaan kahta kulttuuria: saa välimatkaa moneen asiaan Suomessa, mutta tarkkailee myös saksalaista elämänmuotoa tietyltä etäisyydeltä.

Yhtenä peruspiirteenä todettiin, että suvaitsevaisuus erilaisuuksia kohtaan kasvaa, kun on itse läpikäynyt vieraana tänne tulleen kokemuksia. Kuitenkin todettiin myös, että ei suomalainen ole Saksassa "oikea" ulkomaalainen muihin verrattuna. Tähän vaikuttavat maantieteellinen asema ja toisaalta maiden vuosisatoja vanhat kiinteät suhteet.

Nimenomaan suomalaisen naisen asemaa pohdittaessa todettiin , että odotukset saksalaisten taholta ovat korkeat: hänen oletetaan olevan älykäs ja rohkea, osaava ja oma-aloitteinen. Mutta käsi sydämelle: suomalainen nainen itse asettaa omia suorituksiaan koskevat vaatimukset vielä hiukan korkeammalle!

Tämän keskustelun lopuksi oltiin yksimielisiä siitä, että on todellinen onnenpotku saada elää kahdessa kulttuurissa nauttien molempien rikkauksista ja ainutlaatuisuudesta. Täytyy vain huolehtia siitä, että sosiaalinen verkko säilyy tiiviinä myös vanhuusvuosia ajatellen. "

..................................................

Tanskalainen nettiportaali e-tysk.dk kertoo saksalaisesta naisesta näin:

"Saksassa tytöt koulutetaan yhtä hyvin kuin pojatkin. Koulun jälkeen he käyvät muutaman vuoden töissä, kunnes lapsia syntyy. Silloin he jäävät pois kodin ulkopuolisesta työstä. He luopuvat urastaan. Nyt heidän pitää huolehtia lapsistaan.

Naisista tulee kotiäitejä, osin koska he sitä haluavat, osin koska heillä ei ole muuta mahdollisuutta. Saksan valtio nimittäin tarjoaa hyvin vähän hoitopaikkoja lapsille. Ne harvat paikat joita on saavat usein sosiaalisesti heikot perheet. Heikkoja perheitä ovat ne, joilla on paljon ongelmia - esimerkiksi alkoholin, huumeiden tai rikollisuuden suhteen. Näillä perheillä on usein myös matalat tulot. Siksikään ei ole kovin miellyttävää laitta lapsi päivähoitoon.

Perheissä, joissa on kotiäiti, mies tekee tavallisesti enemmän töitä kuin mitä normaaliin työviikkoon kuuluisi. Niin mies tulee kotiin vasta seitsemältä, puoli kahdeksalta, kahdeksalta. Usein mies tekee töitä myös viikonloppuisin
Toki on Saksassa myös naisia, joilla on sekä lapsia että kodin ulkopuolinen työpaikka. Jotta tämä olisi mahdollista, he ottavat palvelukseensa lastenhoitajan tai kodinhoitajan. Jos kyseessä on lastenhoitaja, tämä hoitaa vain lapsia. Jos hän hoitaa lapset ja kodin, häntä kutsutaan kodinhoitajaksi. Kodinhoitaja myös siivoaa ja valmistaa lämpimän lounaan."

............................................

Sakari Hankamäki kirjoittaa blogissaan 8.11.2011 näin:

"Voiko miehen tehtäviä hoitaa nainen?

Amerikkalainen Forbes-lehti listasi jokin aika sitten maailman 70 tärkeimpänä pidettyä johtajaa. Helsingin Sanomat kutsui heitä ”mahtijohtajiksi”.
Merkittävää on, että suuruuksien listalle mahtui vain yksi nainen: Saksan liittokansleri Angela Merkel. Ainakin hän sai tämän seikan johdosta yhtä paljon huomiota kuin kaikki miehet yhteensä.

Talous ja politiikka ovat kieltämättä patriarkaatin vallassa. Johtaminen on perinteisesti miesvaltaista myös suurimmissa uskonnollisissa yhdyskunnissa ja kirkoissa kautta maailman – moderneja ja maallistuneita protestanttisia kirkkokuntia lukuun ottamatta."

................................................

Wikipedia huomauttaa naisesta mm.:

"Monissa kulttuureissa on tapana erottaa puhuteltaessa naimisissa oleva ja naimaton nainen toisistaan. Rouva viittaa naimisissa olevaan, neiti puolestaan naimattomaan naiseen. Saksan kielessä on kuitenkin lakattu käyttämästä neitiä tarkoittavaa sanaa fräulein, koska sen käytön on katsottu vihjailevan siihen, ettei kyseinen nainen ole kelvannut kenenkään miehen vaimoksi. Ranskassa on arvosteltu naimattoman ja naimisissa olevan naisen erottamista puhuttelussa sen takia, että miesten kohdalla vastaavaa erottelua ei tehdä."

..............................................

"Saksalainen avioliitto kestää 14 vuotta – suomalainen yhdeksän

Saksalaiset viihtyvät naimisissa entistä pidempään. Eroon päätyneet avioliitot ovat pidentyneet Saksassa kahden viime vuosikymmenen aikana yli kahdella vuodella. Suomessa pyykit viikataan sen sijaan vuosi vuodelta aikaisemmin.

Avioliittokehitys kulkee Saksassa ja Suomessa täysin eri suuntiin. Saksassa vuonna 2010 eronneet avioparit ehtivät olla naimisissa keskimäärin 14 vuotta. Vielä vuonna 1992 avioliitto päättyi keskimäärin 11,6 vuodessa, raportoi Saksan tilastokeskus keskiviikkona.

Suomen vuoden 2009 tilastojen mukaan avioliiton auvoisuus oli ohi keskimäärin 9,4 vuoden kohdalla. Vauhti on kuitenkin ollut hurjaa, sillä vielä vuonna 2000 eronneet olivat olleet naimisissa keskimäärin 12,3 vuotta. Siitä lähtien suunta on ollut joka vuosi laskussa.

Mitä nuorempi nainen, sitä suurempi eronneisuus

Saksassa eroon päättyy 39 prosenttia avioliitoista, Suomessa joka toinen. Morsiamen ikä on suoraan verrannollinen avioliiton sataman rauhoittavaan vaikutukseen, sillä nuori nainen eroaa huomattavasti todennäköisemmin kuin varttuneempi.

Saksassa nainen on nykyään eron hetkellä keskimäärin 41,8 -vuotias ja mies 44,7 -vuotias. Vielä vuonna 1992 sormus irtosi sormesta naisella 36,1 vuoden ja miehellä 39 vuoden iässä.

Saksan tilastoista selviää myös, että useimmiten eron haluaa nainen. 52,9 prosenttia erotapauksista käynnistyy naisen aloitteesta, mies on aloitteen tekijänä 38,9 prosentissa tapauksista. Lopuissa Saksan viime vuoden lähes 190 000 avioerossa puolisot ovat päätyneet ratkaisuun yhteistuumin. "

Lähde: YLE, 14.9.2011

...............................................

"Suomalaisnainen päihittää ulkomaisen tasa-arvossa – mutta saa myös kantaa laukkunsa itse

Petri Saraste ja Tapio Nurminen kehuvat Kiinan ja Saksan miehiä vanhanaikaisiksi gentlemanneiksi.

Suomi on saanut tänä keväänä ylistystä tasa-arvostaan korkealta taholta. Naistenpäivän aikaan maassa vieraillut Yhdysvaltain varapresidentti Joe Bidenin kehaisi, että Suomi on maailman johtava maa naisten oikeuksien ajamisessa.

Naisten osuus johtotehtävissä on kuitenkin laskenut – sekä meillä että maailmalla. Ilman naisjohtajia toimivien yritysten osuus on kahdessa vuodessa noussut 35 prosentista 38 prosenttiin. Suomi sijoittuu maailmanlaajuisesti 19. sijalle johtotehtävissä toimivien naisten määrässä.

Muun muassa Saksaan verrattuna suomalaisnainen on edelleen tasa-arvon huipulla.

MTV3:n Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen kertoo, että Saksan noin 160 pörssiin noteeratuista yrityksestä vain yhdellä on naistoimitusjohtaja. Yritysten hallituksissa naisten osuus on noin 6 %.

– Määrä olisi vielä pienempi, jos Saksassa ei olisi käytössä järjestelmää, jossa firman työntekijät saavat määrätä puolet edustajista suurten pörssiyhtiöiden hallituksiin. Työntekijöistä, eli käytännössä ammattiyhdistysten edustajista, aika moni on nimittäin nainen.

Politiikassa naisia näkee enemmän – onhan yksi Saksan korkeimmista virkamiehistäkin nainen. Myös hallituksessa on monta naisministeriä.

– Kun Angela Merkelistä tuli taannoin liittokansleri, se oli iso ratkaisu Saksan naisten tasa-arvoliikkeelle. Sinänsä onkin ollut ironista, että nimenomaan Merkel on yksi heistä, jotka ovat halunneet lopettaa keskustelun naiskiintiöistä taloudessa; hän ei halua sellaisia.
”Ai jaahah, lapsella on sentään äitikin”

Saksalaiskodeissa miesten ja naisten roolit ovat edelleen perinteiset. Jos miehellä on hyväpalkkainen työ, saksalaisnainen jää yleisesti kotiin hoitamaan lapsia.

– Myös monet naiset ovat itse sitä mieltä, että lasten kasvatuksen kannalta on hyvä, että nainen jää kotiin. On aika itsestään selvää, että kotitalous on muutenkin naisten vastuulla.

Enää uraa tekeviä äitejä ei paheksuta, kuten vielä 1990-luvulla.

– Jos lapsen haki lastentarhasta hoitaja tai au pair -tyttö, sitä katsottiin kieroon. Kun äiti sitten tuli käymään, kun töiltään ehti, siihen suhtauduttiin vähän että ”Ai jaahah, tällä lapsella on sentään äitikin!” Nyt tilanne on muuttunut. Naisia on yhä enemmän työelämässä ja myös korkeissa tehtävissä. Sille pannaan kuitenkin edelleen – myönteisessäkin mielessä – tietty arvo, että äiti jää kotiin ja pitää huolta myös kouluikäisistä lapsista.

Saksassa kaivataan parhaillaan lisää miehiä lisää sairaan- ja lastenhoitotyöhön.

– Täällä on puhuttu paljon siitä, että kun siviilipalvelus loppuu asevelvollisuuden myötä, hoitoalalta jää pois nuoria miehiä, jotka nyt suorittavat siviilipalvelusta päiväkodeissa ja vanhusten huollossa. Se aiheuttaa ison aukon, koska näille aloille ei hakeudu niin paljon miehiä muuten.

mtv3, 25.3.2011

.........................................

Sananlaskut ovat tasa-arvopolitiikan välineitä.

– Yksi sijaa vuoteen ja toinen makaa siinä. (Saksalainen)
– Missä vaimo käyttää housuja, siellä paholainen on talon isäntä. (Saksalainen)
– Naiset ovat neljän päivän kuume ja ainoastaan kuolema heistä vapauttaa. (Saksalainen)

Lähde: M. Schipper. (2006). Never Mary a Woman with Big Feet. Julkaistu sivulla http://www.mtv3.fi/helmi/viikonvaihde/artikkeli.shtml/855852

Ja on muitakin. Esimerkiksi nämä:

- Herrat ja koirat jättävät oven perässään auki. (Saksalainen)
- Humalainen nainen on avoin ovi. (Saksalainen)
- "Hyve keskellä", sanoi piru kun kahden vanhan huoran väliin istui. (Saksalainen)
- Nuorina naiset rypäleitä, vanhoina rusinoita. (Saksalainen)
- Sammuta lyhty, niin kaikki neidot ovat yhtä kauniita. (Saksalainen)
- Mitä nainen tahtoo sitä Jumalakin. (Suomalainen)
- Vettäähä tammaki vaik on vittu, onk se ihme jos naine vettää. (Suomalainen)
- Nainen on miehen kunnia. (Suomalainen)
- Nainen on väkevä: se kantaa miehen sylissään ja sängyn selässään. (Suomalainen)
- Mies on kala, nainen kalastaja, rakhaus on koukku ja avioliitto on paistinpannu. (Suomalainen)
- Mies on luotu liikkujaksi nainen pirtin vaalijaksi. (Suomalainen)
- Nainen ensiv, vaikka rappuja ylös. (Suomalainen)
- Konstit on monenlaiset sano entinen akka ko kissala pöytää pyhki. (Suomalainen)
- Akka talossa tavat pitää. (Suomalainen)
- Merimieste vaimo ja kalamieste koera ne jäivä rannal itkemä. (Suomalainen)
- Vielä neitsyt neljännellä vasta vaimo viidennellä. (lasten määrästä) (Suomalainen)
- Oma mökki kullan kallis oma vaimo aina kaunis. (Suomalainen)

......................................

"Perinteisiä sananlaskuja käytetään hyväksi paitsi keskusteltaessa sukupuolesta yleensä, myös silloin, kun keskustellaan nimenomaan kielestä. Monet kirjojen ja artikkelien otsikot, jotka käsittelevät saksan kielen seksistisiä piirteitä ja antavat ohjeita sukupuolisensitiiviseen kielenkäyttöön tai puhuvat oletetuista eroista naisen ja miehen kielessä, muuntelevat perinteisten sananlaskujen muotoiluja esimerkiksi korvaamalla mieheen viittaavat sanat naiseen viittaavilla ja onnistuvat näin kiinnittämään huomion kielen mieskeskeisyyteen ja tuomaan naista näkyvämmäksi kieleenkin.

Esimerkkeinä voisi mainita uudismuotoilut: Eine Frau, ein Wort - Sanasta naista - muunnelmana sananlaskusta Ein Mann, ein Wort - Sanasta miestä, Übung macht die Meisterin, naiseen viittaava versio sananlaskusta Übung macht den Meister - Harjoitus tekee mestarin - sekä Es ist noch keine Meisterin vom Himmel gefallen sananlaskusta Es ist noch kein Meister vom Himmel gefallen - Kukaan ei ole seppä syntyessään.

...

Sveitsin naisliike turvautuu sanalaskuihin taistellessaan naisten poliittisten tai työelämäoikeuksien puolesta. Sveitsin liittopresidentti Micheline Calmy-Reyn viisi vuotta sitten pitämästä puheesta löytyy slogan Die Frau lebt nicht vom Lob allein - Nainen ei elä pelkästä ylistyksestä, muunnelmaa raamatullisesta sananlaskusta Ihminen ei elä vain leivästä.

Sananlaskunomaista ilmausta Kun nainen tahtoo, kaikki seisahtaa - Wenn (die) Frau will, steht alles still - käytettiin erään naisten lakon mottona ja ammattiyhdistysliikkeen iskulauseena 1990-luvun alussa Sveitsissä. Sitä on myös käytetty vaatimuksissa tasa-arvon edistämiseksi työelämässä.

Perinteisen sananlaskun mukaan Naisen paikka on kotona, saksaksi Frauen gehören in die Küche. Tämä on saanut sveitsiläiset tasa-arvon puolustajat muistuttamaan Frauen gehören ins Haus - ins Gemeindehaus, ins Rathaus, ins Bundeshaus - Naisen paikka on kunnantalossa, kaupungintalossa, liittopäivätalossa. Iskulause leikittelee sanan ”Haus” (’koti’, ’talo’) merkityksillä: alkuosa toistaa stereotypian eli perinteisen käsityksen siitä, mihin nainen kuuluu, mutta loppuosa kumoaa sen.

Saksankielisen kielialueen naisliike on kehittänyt muitakin sananlaskunomaisia iskulauseita.

”Mielummin x kuin y” tai ”Parempi x kuin y” on yleinen rakennekaava niin perinteisissä sananlaskuissa kuin sananlaskumuunnelmissakin. Lieber/Besser gleich berechtigt als später - Mieluummin oikeudet heti eikä vasta myöhemmin - jossa sanaleikki ja uusi merkitys on saatu aikaan pelkästään leikkimällä oikeinkirjoituksella eli kirjoittamalla alun perin yhteenkuuluvat yhdyssanan osat erikseen: sanaleikin avulla tasa-arvovaatimuksen (gleichberechtigt) rinnalle on
tullut vaatimus kiireellisyydestä (gleich).

Tämä sananlaskunomainen ilmaus esiintyy muun muassa keskustelussa naisten ja miesten palkoista Itävallan ammattiyhdistysliikkeessä ja Saksan vihreiden naisten iskulauseena.

Tutun Vaatteet tekevät miehen - sananlaskun muunnelmana eshttp://www.blogger.com/img/blank.gifiintyy toisinaan Frauen machen Staat - Naiset tekevät valtion. Muotoilua on käytetty niin iskulauseena ja esitelmäotsikkona kuin lehden teemana ja tapahtuman nimenäkin.

Tyypillistä sananlaskukaavaa hyödyntää myös muotoilu Ohne Frauen läuft nichts - Ilman naisia mikään ei toimi (ohne x kein y, ilman x:ää ei y:tä), joka sekin on ehtinyt saada vakiintuneen aseman kielessä, mikä näkyy myös useisiin eri tarpeisiin kehitellyissä muunnelmissa, olipa sitten kyse kirkosta tai talouselämästä: Ohne Frauen läuft auch in der Kirche nichts - Kirkossakaan ei mikään toimi ilman naisia tai Ohne Frauen läuft wirtschaftlich nichts- Talouselämä ei toimi ilman naisia."

Kirjoittajista Anne Männikkö on saksan kielen ma. lehtori ja Matti Wiberg valtio-opin professori Turun yliopistossa.
Lähde: http://www.soc.utu.fi/laitokset/valtio-oppi/oppiaine/henkilokunta/TS_28.8.08.pdf

..............................................

Osallistuin keskiviikkona Oulussa järjestettyyn seminaariin maahanmuuttajanaisten asemasta Suomessa. Esillä olivat paitsi Naisten koulu, Tyttöjen talo, Naisten pankki ja vuoden pakolaisnainen, myös muuta mielenkiintoista asiaa naisasioista maailmalta.

Suomi on tilastoissa maailmassa kolmanneksi tasa-arvoisin maa - mikäli siis tasa-arvo tarkoittaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Jos 100% tasa-arvo on 1, niin Suomi saa arvon 0.8383 - eli yhä vielä puuttuu viidennes. Maailman Global gender gap 2011-listalla on 135 maata. Suomesta edellä ovat Islanti ja Norja, heti Suomen jälkeen Ruotsi, Irlanti, Uusi Seelanti, Tanska, Filippiinit, Lesotho ja Sveitsi; Saksa on sijalla 11. Viimeisenä Jemen arvolla 0.4873.

Yleisenä huomiona voidaan sanoa, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sen vauraampi se on.

Kun tilastoa tarkastellaan yksityiskohtaisesti, Suomen arvot 135 valtion joukossa ovat seuraavanlaiset:

-taloudellinen osallistuminen ja mahdollisuudet: sija 12
-koulutuksen tuomat saavutukset: sija 26
-terveys ja elinikä: sija 1
-poliittinen valta: sija 2

Saksan arvot näissä samoissa asioissa:
-taloudellinen osallistuminen ja mahdollisuudet: sija 32
-koulutuksen tuomat saavutukset: sija 50
-terveys ja elinikä: sija 49
-poliittinen valta: sija 15

http://www3.weforum.org/docs/GGGR11/GGGR11_Rankings-Scores.pdf

Olenhan kirjoittanut suomalaisen naisen asemasta Saksassa aikaisemminkin...
http://pipa01.blogspot.com/2011/09/saksansuomalaiset.html