lauantai 14. syyskuuta 2013

Käyntikortti


Kun asut ulkomailla, olet aina oman maasi käyntikortti, oman kotimaasi lähettiläs. Kaikki, aivan kaikki olettavat, että kaikki kotimaasi ihmiset ovat sellaisia kuin sinäkin olet. Täysin riippumatta siitä, oletko oikeassa vai väärässä siinä mitä sanot.

En sanonut, että mikään yhteiskunta olisi täydellinen. Mutta ulkomaalaisena sinun on oltava hyvin, hyvin varovainen siinä mitä sanot ja teet. Tavallisesti rasismi syntyy siitä, että sinä päätät olla oikeassa ja sanot muiden olevan väärässä.

Nykyisessä asuinmaassasi olet kuin kylässä.  Kun kutsut vieraita, olisiko sinusta hauskaa, jos vieraasi alkaisivat haukkua sinua? Jos he menevät sinun kaapillesi ja laittavat sinun tavarasi omaan pussiinsa? Hyvin pian pyrkisit sellaisesta vieraastasi eroon tai kutsut poliisin.

Kantaväestö katselee vierasta suurennuslasilla. Aina. Olet koko ikäsi ”se ulkomaalainen”. Jos oletat, että hyvä sosiaalijärjestelmä kyllä elättää sinut, että ”sinulle kuuluu” sitä tai tätä, olet täysin väärässä. Sinulle ei ”kuulu” yhtään mitään. Jos näin ajattelet, sinulle kuuluu passitus takaisin kotimaahasi. 

Ei ole helppoa olla maahanmuuttaja. Tiedän sen, sillä olen asunut peräti kolmessa maassa oman synnyinmaani lisäksi. Jatkuvasti minulta kysyttiin, miksi suomalaiset koko ajan vain juopottelevat. Sellainen kuva maailmalla esimerkiksi on suomalaisista!

Miten sinua kohdellaan, riippuu vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi. Suomalainen sananlasku sanoo: ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.” Jos sinä olet toisille ihmisille ystävällinen, hekin ovat ystävällisiä sinua kohtaan.  Elämä ei useinkaan ole sitä mitä sinä haluaisit. Haukkumalla ja kiukuttelemalla et kuitenkaan saavuta muuta kuin kanssaihmistesi vihan.  Joka aamu voit mennä peilin eteen ja sanoa itsellesi: ”Tämä on hyvä päivä!” Hymyile peilikuvallesi. Se ei maksa mitään. 
 
Jos sinusta joku asia ei mene kuten pitäisi, tee sille asialle jotain. Jos sinulla ei ole työtä, se ei ole yhteiskunnan vika, vaan lähes aina sinun oma vikasi. Tilapäisesti voi nimittäin tehdä mitä vaan. Esimerkiksi 95% Suomen metsien marjoista jää poimimatta. Käytä päätäsi, käytä mielikuvitustasi. Lue lehtiä, kuuntele uutisia, keskustele, ota asioista selvää. Se, että joku työ on ”huonosti palkattua”, ei estä sitä työtä tekemästä. Jokainen ihminen osaa jotain. Yhteiskunnalla ei ole minkäänlaista velvollisuutta elättää sinua. Mikä on yhteiskunta? Sinä ja minä. Vai haluaisitko sinä elättää minut, jos en tekisi mitään hyödyllistä työtä? Voit aloittaa vaikkapa aikuisopiskelun. Tiede muuten on selvittänyt, että ei ole ”liian vanhaa” opiskelijaa. 

Aivan ensimmäinen asia kuitenkin on maan kielen oppiminen. Kieltä ei yleensä opi itsestään. Tunnen lukuisia ulkomaalaisia, jotka eivät vuosienkaan jälkeen edelleenkään ymmärrä maan kieltä, mutta luulevat itse, että ymmärtävät. Laiskuutta ja mukavuudenhalua, sanon minä. Silloin ei missään tapauksessa voi puhua syrjinnästä. Kaikki eivät ole kielineroja, mutta kuka hyvänsä voi hakeutua sellaiseen ympäristöön tai seuraan, jossa puhutaan maan kieltä. On tuhannenmonia harrastusmahdollisuuksia, esimerkiksi. 

Ainakin Suomessa on kaikkeen koulutukseen erinomaiset mahdollisuudet. Myös etäopetuksena. Käytä niitä! Jos et tiedä mitä on, niin kysy paikkakuntalaisilta. Sellaista ihmistä ei olekaan, jolla ei ole yhtään puhekykyistä naapuria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti