Näitä ei opeteta koulussa saksan tunnilla… Saksankielisiä arkipäivän ilmaisuja

Suomalaiset.de:n sivustolla on kiva lukea sitä sun tätä ja huuhaata. Ovat ottaneet kantaa muun muassa siihen, mitkä sanonnat Saksassa ärsyttävät.  Etupäässä kirjoittajat näyttävät suuttuneen saksalaisten hyväntahtoisuudesta!

1)   Mahlzeit. ”Tuo preussilainen Baijerissa tuntematon vulgääri alemman luokan tervehdys. Tarkoittanee jotain lounasajan tervehdystä alunperin, mutta olen asiakkaan luona Bremenissä mm. kuullut asiakkaan tilaavan minulle taksin klo 17 illalla ja tervehtien taksikeskusta aloittaen "Mahlzeit! blablabasurrur".

Ei, ystävä hyvä. Sanassa ei  ole mitään rumaa eikä ala-arvoista. Sanonta on lyhenne sanoista ”Gesegnete Mahlzeit” eli siunattua ruoka-aikaa. Siitä on pudonnut alku pois kuten hyvästä päivästäkin. Totta kai siunattua ruoka-aikaa toivotetaan ruoka-aikana, joka EI OLE kuten Suomessa ennen kello kahtatoista, vaan voi olla mitä vaan, päivällä, yleensä yhden-puolen kahden maissa. Siis myös kello 17. Sanan inhoaminen tarkoittaa lähinnä sitä, että kyseinen henkilö ei ole vielä kotoutunut Saksaan. 
      "Das Mahl" on hiukan vanhahtava sana ja suomeksi "ateria". Ensimmäisenä saattaa tulla mieleen ehtoollinen, siis ehtooateria, "das Abendmahl".  

2)   Siehst Du! ”Tuo tarkoituksella kovin usein alentavassa mielessä käytetty sanonta. Tarkoituksia on monia, "mitäs mä sanoin", "siitäs sait", jne. Kuitenkin ollen hiukan tuon alentavan sävyn ulkopuolella (en sano yläpuolella).”
Tässä riippuu asiayhyteydestä, onko sanonta alentava vai ei. Tavallisesti se tarkoittaa vain ”no niin” eikä ”siinäpä näet”.  Neutraali sanonta siis.

3)   Weißt du?
Verstehst du?
Etenkin vanhempien naisten tapa lisätä joka lauseen loppuun kiekaisu ...na? käännettäneen: "...eikös vain?"

Tällainen kaikenlainen vakuuttelu kuuluu kulttuuriin. Suomalainen on silloin kohtelias, kun ei sano mitään ja antaa toisen olla rauhassa. Saksalaiselle sellainen vaikeneminen on hyvin epäkohteliasta. Pitää aina sanoa jotain, kysellä ja vakuutella, mainita keskustelukumppani nimeltä monta kertaa, ja sitä rataa. Eipä ihme, että jo Brecht runossaan sanoi: "Suomalaiset vaikenevat kahdella kielellä."

4)   Geil. Vanhassa saksassa sana tarkoitti iloista. Sitten merkitys kapeni tarkoittamaan homoa. Ja nykysaksassa sen ottivat etenkin nuoret taas tarkoittamaan iloista, hyvää, mahtavaa.  Vielä vahvempi muoto on sitten tuo ”megageil” eli ”sikahyvä”.

5)   Mach’s gut!  Iloinen, hyväntahtoinen hyvästely tuttujen ja ystävien kesken. 

6)   Na? on yhtä kuin mitä kuuluu, tai mitä ajattelet. Muita vastaavia, eri puolilla Saksaa: Nicht wahr? Nicht? Ga? Gell? Oder?

 
Tyttäreni kuunteli kerran yhdessä museossa Lindaussa esitelmää, jossa sanottiin jonkun huonekalun olevan 1500-luvulta ja heti perään kuului tuo ”oder?” Se ei siis tarkoittanut, että esitelmöijä kyseenalaisti sen 1500-luvun, vaan toimi murrealueensa mukaisesti vahvistamalla edellä sanomansa. Meidän suomalaisten mielestä tuollainen vakuuttelu on hassua.

7)   Se on kyllä myös ärsyttävää, että "eihän sulla voi olla kylmä kun olet Suomesta". Saksalaiset luulevat, että Suomessa on aina kylmä. Ja onhan se totta! Se yksi vitsi kuuluu näin: Suomalainen kehuu toiselle kesää: ”Se oli niin lämmin ja ihana ja… ja se oli yksi perjantai.”

8)   Genau. Katso kohta 3. Niin, aivan, kyllä kyllä. Samaa vakuuttelua ovat nämä: super, fein, jawohl, gut so, wunderbar…

9)   Halt’ die Ohren steif! Ei mitään korvat pystyssä, vaan "pidä puolesi", tai "tsemppiä sinulle".

10)  Ich wünch’ dir was! Suurinpiirtein ”kaikkea hyvää”.

11)  Ey! sen sijaan on epäkohteliasta. Perään tulevalla ”Alte” ei ole mitään epäkohteliasta merkitystä, se on lähinnä kumppanuuden ilmaus.

12)  Habe die Ehre! Iloinen, kohtelias, vähän vanhahtava tapa toivottaa toinen tervetulleeksi.

13)  Alter Schwede! Pohjoissaksalainen hämmästymisen ilmaus, jos sitä ei kohdisteta johonkin henkilöön. Jos sanotaan ”Du alter Schwede”,  edelleen hämmästymisen ilmaus, mutta se ei tarkoita mitään pahaa eikä varsinkaan mitään kaunaa ruotsalaisia kohtaan, aivan päinvastoin. Saattaa tarkoittaa myös kumppanuuden ilmaisemista, samaa kuin ”du Alte”. 30-vuotisessa sodassa ruotsalaisia pidettiin arvossa ja he saivat mm. kouluttaa muita sotilaita.
Sama asia siis kuin ”Mein lieber Schwan!” tai ”Freundchen!”

14)  Ich bedanke mich.  Ei siinä itseä kiitellä, johtuen etuliitteestä –be. = Ich danke Dir/Ihnen. Etuliite ei käännä kiittämisen kohdetta itseemme, vaan käntää sen objektiin eli vahvistaa kiitoksen kohteen!  Muita esimerkkejä: bekämpfen, beleidigen, bekräftigen, betäuben, bekleiden…  Huolimatta tästä kaikesta sanonta on hassu ja erikoinen käänteinen ilmaus, jota ei ole missään muussa kielessä.

Etuliitteissä kannattaa olla huolellinen. Minua hämäsivät sanonnat ”Aufgeschoben ist nicht aufbehoben” merkityksenään ”myöhempään ajankohtaan siirretty ei ole poistettu”, kun taas sana aufheben (auf-heben = nostaa-ylös) saattaa tarkoittaa myös säilyttämistä.

Tässä hyödyllinen lista:
http://www.welt-im-web.de/?N%C3%BCtzliches_in_Dateiform:Deutsche_Vorsilben

Lyhykäisesti sanoisin, että on hauska lukea toisten ihmisten kommentteja, mutta kysymyksiin sanoisin: katsokaapa
www.gidf.de!