Vielä Saksan taloudesta

Miten on mahdollista, että Saksan talous taas tai yhä vieläkin kukoistaa? Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksalle annettiin niin suuret korvausvaatimukset, että se sortui niihin, tuli nälänhätää ja Hitler, joka käytti tilaisuutta hyväkseen antamalla väelle työtä ja toimeentuloa…  Toisen maailmansodan jälkeen Saksa joutui luovuttamaan kaikki patenttinsa ja kultavarantonsa ja aloittamaan alusta. Tilanteen teki vaikeaksi myös se, että useimmat älyköt olivat paenneet Yhdysvaltoihin ja jääneet sinne.

Saksalaiset eivät niinkään halunneet mitään liittoja, vaan Euroopan hiili- ja teräsyhyteisön takana oli Ranska, joka ei halunnut lisää riitoja Saksan kanssa.

Sitaatti EU:n sivustolta:

” 1945 - 1959
Rauhan aika Euroopassa – yhteistyö alkaa

Euroopan yhdentyminen alkaa. Sen tavoitteena on lopettaa pysyvästi naapurusten väliset toistuvat ja tuhoisat sodat, joista tuorein oli toinen maailmansota. Euroopan maiden taloudellisen ja poliittisen yhteistyön ensimmäinen askel on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustaminen vuonna 1950. EHTY:n kuusi perustajamaata ovat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. 1950-lukua hallitsee idän ja lännen välinen kylmä sota. Unkarissa Neuvostoliiton tankit tukahduttavat kommunistihallinnon vastaisen kansannousun vuonna 1956. Seuraavana vuonna 1957 Neuvostoliitto ottaa johdon suurvaltojen välisessä avaruuskilpailussa, kun se lähettää matkaan ensimmäisen keinotekoisen satelliitin, Sputnik 1:n. Samana vuonna allekirjoitetaan Rooman sopimus, jolla perustetaan Euroopan talousyhteisö (EEC) eli yhteismarkkinat.”

Saksalaiset ovat ahkeria. En osaa sanoa millaista verenperintöä se on, mutta saksalaiset systemaattisesti ihmettelevät suomalaisten rentoa ja aikaa vievää toimintatapaa. Ahkeruudesta seuraa vauraus. Oikeammin se seuraa tuottavuuden kasvusta, ja se taas innovaatioista, jotka toteutetaan. Huolimatta korkeasta automaatiosta ei Saksassa ole sen enempää työttömiä kuin Suomessakaan – taitaapa taas olla jopa päinvastoin.

Lueskelin luetteloa Saksan suurimmista yrityksistä. Lista alkaa Volkswagenilla, mitenkäs muutenkaan. Sitten seuraavat Daimer, E.ON, Siemens, Metro, BASF, Deutsche Telekom, BMW,… osa seuraavista listan nimistä ei sano suomalaiselle mitään. Hochtief, jolle aikoinaan tein käännöksiä, on listassa numero 24. 

Suurin työnantaja on Edeka-ryhmä, siis elintarvikkeiden vähittäiskauppakonserni, 302.000 työntekijää. Volkswagenilla on ”vain” 224.000 työntekijää. Listassa kolmanneksi suurimpana työnantajana on toinen elintarvikkeiden vähittäiskauppakonserni Rewe, 222.000 . Siis myös saksalaisten pitää syödä, ja he ostavat ruokansa isoilta – mutta myös pieniltä! Ketjuja ja yksittäiskauppiaita on lukemattomia, ei vain kaksi ja sitten Lidl, kuten Suomessa. 

Suomi katsoo Saksaan. Pienellä maalla on toisenlaiset ongelmat kuin suurilla, mutta hyvistä käytänteistä voisi varmaan ottaa mallia? Esimerkiksi: Suomessa julkisen hallinnon palveluksessa on 25% työväestöstä, Saksassa 11%... jotain siis tekevät tehokkaammin…! (Lähde: OECD:n tilasto) Ja nämä jäljelle jäävät 14% tekevät siis jotain tuottavaa työtä, ja osaavat jopa markkinoida tuotteensa jonnekin…