Merkel on
vihdoinkin saanut hallituksensa sovittua. Kristillisdemokraatit saavuttivat
vaaleissa lähes absoluuttisen aseman ja liberaalit putosivat pois parlamentista,
mikä aiheutti kristillisdemokraateille hankalan tilanteen. Kristillisdemokraattien
ja sosiaalidemokraattien välillä käytiin kova vääntö, etenkin minimipalkasta ja
eläkeiästä.
Kristillisdemokraatit
saivat pitää vaatimuksensa, että veroja ei koroteta. Sosiaalidemokraatit
vaativat verotonta eläkettä 45 työvuoden jälkeen, ja hallitusneuvotteluiden
vaikein asia oli, että eläkkeelle pääsee jo 63-vuotiaana, joskin sitä nostetaan
heti asteittain. Eläkepakettiin sisältyy monta yksityiskohtaa, koskien äitien eläkkeitä
ja niiden, joiden työaika ei täytä tuota 45 vuotta. Se onkin iso asia, sillä
Saksojen yhdistyminen ja naisten toissijainen kohtelu ovat asettaneet Saksalle
suuria haasteita.
Uusi asia Saksassa
on myös vähimmäispalkka, jonka suuruudeksi päätettiin 8,50 euroa, alkaen viimeistään
syksyllä 2017. Tämä ei kuitenkaan koskene koulutuksessa tai oppisopimuksessa
olevia eikä harjoittelijoita. Viennille tällä ei liene vaikutusta, sillä
vientituotannossa ja –kaupassa maksetaan jo nyt keskimääräistä parempia
palkkoja. Ennen vuotta 2017 käydään vielä yksi palkkaneuvottelukierros, ja
inflaatio vie osansa. Jos nyt siis lasketaan alin mahdollinen palkka
kokopäivätyöstä, päästään 1400 euron bruttopalkkaan.
Suomalaisten
lehtiotsikoiden mukaan suomalaisia näkyvät kiinnostavan vain tietullit!
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jo oli aikakin kerätä maksuja Saksan
läpi kulkevilta yksityisautoilta.
Paljon
muutakin hallitusohjelmassa lukee. Muun muassa, että lääkäreitä ei odotella kuten
meillä, vaan viikon sisään on saatava tieto lääkäriajasta, jonka ajan on oltava
neljän viikon kuluessa.
Saksan
talouskasvun arvioidaan olevan ensi vuonna 1,6 prosenttia. Työttömyys halutaan
pitää 6,8 prosentissa, joka on paras lukema Saksojen yhdistymisen jälkeen
vuonna 1990.
Ministeriöitä
on Saksassa 15, ja niitä johtaa kansleri. Uudet ministeriöt ovat:
1. talous ja teknologiaministeriö
(varakansleri) (huolehtii nyt myös energian käytön muutosprosessista, kts.
alla)
2. ulkoasiainministeriö
3. sisäministeriö
4. oikeus- ja - ja
kuluttujansuojaministeriö
5. talousministeriö
6. työ- ja sosiaaliministeriö
7. ravinto- ja maatalousministeriö
8. puolustusministeriö
9. perhe-, seniori-, nais- ja
nuorisoministeriö
10.
terveysministeriö
11.
liikenne-ja
kaupunkisuunnitteluministeriö (uutena: vastaa myös digitaalisesta
infrastruktuurista)
12. ympäristö-,
luonnonsuojelu- ja ydinreaktoriturvallisuusministeriö
13. koulutus-
ja tutkimusministeriö
14.
taloudellinen
yhteistyö- ja kehitysministeriö
15.
erityisten
tehtävien ministeriö (vain tarpeen mukaan) / kansleriviraston päällikkö
Erityisten
tehtävien ministeriötä tarvittiin esimerkiksi Saksojen yhdistymisen takia.
Energian käytön muutos („Energiewende“)
tarkoittaa siirtymistä uusiutuviin energioihin ja energian taloudelliseen
käyttöön. Hallitus oli päättänyt, että vuoteen 2050 mennessä Saksan energia
tulee pääasiassa uusiutuvasta energiasta, mikä tarkoittaa perusteellista muutosta
energiantuotantoon. Tämä taas aiheuttaa taloudellisia ja tekniä haasteita. Mittavat
rahoitussuunnitelmat, valvontajärjestelmät sekä konkreettiset 180 toimenpidettä
määriteltiin kesällä 2011.
Hallituksen suurin yllättäjä
on Ursula von der Leyen (s. 1958). Perheministeri, terveysministeri
ja nyt puolustusministeri. Von der Leyen sai 2000-luvun alussa aikaan suuret
naisten aseman hyväksi tehdyt muutokset. Puolustusministerinä hän on nyt Merkelin
kruununprinsessan osassa. Hän on Merkelin rinnalla Saksan suosituin ministeri.
Von der Leyen on menneisyydessä osoittanut, että hän ei tunne sanaa ”tappio”. Hän
on opiskellut taloustieteitä, sitten lääketiedettä, toimi lääkärinä, väitteli
lääketieteen tohtoriksi, asui neljä vuotta USA:ssa. Hänellä on seitsemän lasta.
Kuvat: Spiegel online
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti