Mitro Repo kirjoitti viime joulun blogissaan "Eurooppalainen joulu" mm. näin. Allekirjoitan joka sanan.
...................................................
En ole törmännyt tyypilliseen suomalaiseen pikkujoulutörttöilyyn Brysselissä.
Hartaan
perhejuhlan juhliminen puhki etukäteen ylenmääräisellä juopottelulla ja
irtosuhteilla ei kuulu eurooppalaiseen sivistykseen.
Sen
sijaan vanhemmilla on tapana mennä adventin aikana jälkipolvensa kanssa
juhla-aterialle ravintolaan, jossa kellään ei ole kiirettä. Mukaan
kutsutaan isovanhemmat ja lastenlapset. Syötävänä on enimmäkseen kalaa
ja merenherkkuja ja juotavana paikallista viiniä. Ennen ateriaa tai
aterian jälkeen käydään joulutorilla juomassa höyryävä glögi. Avioriidan
sijasta annetaan lämpimät poskisuudelmat naapureillekin. Hetkestä
nautitaan.
Siinä ohessa suomalaiset parlamentin jäsenet, virkamiehet ja toimittajatkin oppivat eurooppalaisille tavoille.
Piikittelyn,
kateuden, tunteettomuuden ja pahansuopaisuuden sijaan opitaan
myötätuntoa, hyväntahtoisuutta ja ystävällisen lämpöisiä katseita ja
hieman hymyäkin. A-studiokin oppii aakkosia.
Näin palkitaan oikea joulunodotus.
Me emme olekaan aivan yksin. Meidän kanssamme on tänäkin jouluna jotain lisää ja enemmän. Meillä on toisemme.
Immanuel! Jumala on meidän kanssamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti