Hän kertoo esimerkein, miten olisi aika sekä verkostoitua opettajien kesken että alkaa arvostaa opettajien kantapään kautta hankittua kokemusta.
"Saksassa
suomen kieltä opettaa huomattavan moni muodollisesti epäpätevä opettaja.
Aikuisopetusta tarjoavat instituutiot antavat opetustunteja jokaiselle työhön
soveltuvalle syntyperäiselle suomen puhujalle. Käytännössä toivotaan
jonkinlaista akateemista tai pedagogista loppututkintoa sekä kokemusta
ryhmänohjauksesta, vaikkapa harrastustoiminnan piirissä. Opistot eivät
välttämättä halua nähdä potentiaalisen opettajan tutkintotodistuksia ja tehdyt
työsopimukset ovat saksalaiseen tapaan suullisia. Opettajan värväys on usein
tapahtunut seuraavasti: vanhempi suomalainen opettaja on kutsunut uuden
paikkakunnalle muuttaneen suomalaisnaisen joskus sijaisekseen ja lopulta
antanut omat tuntinsa hyväksi kokemalleen sijaiselle. Oppilaitos on sitten
myöhemmin luotettavan työntekijän suosituksen perusteella myös hyväksynyt
henkilön. Toinen käytäntö on ollut, että opisto on jostain saanut vihiä
taitavasta sijaisesta ja tarjonnut tälle seuraavalla lukukaudella omaa kurssia
opetettavaksi.
Kyselyyni
vastasi muutama lähes 30 vuotta suomea opettanut muodollista pätevyyttä vailla
oleva opettaja. Erityisesti näillä toimijoilla oli runsaasti itse tehtyä
opetusmateriaalia ja kokemuksen tuomaa ammattitaitoa. Mielestäni viimeistään
nyt voisi olla hyvä aika paneutua rajojen ylittämiseen ja ammatillisten
reviirien purkamiseen suomen kielen aikuisopetuksen saralla. Yliopistojen
lehtorit ja muu henkilökunta on verkostoitunut hyvin keskenään eri maissa,
mutta vapaan sivistystyön piirissä toimivat opettajiin saatetaan joskus
suhtautua harrastelijoina, jotka toimivat vailla riittävää teoriapohjaa.
Kuitenkin vapaassa sivistystyössä opettavalle kollegalle on todennäköisesti
opetustunteja kertynyt vähintään yhtä paljon kuin korkea-asteen opettajalle;
lisäksi hän kohtaa työssään aivan samat kielialueen ja kulttuurin haasteet.
Aikuisopettaja on harjaantunut opettamaan myös hyvin heterogeenisiä
opetusryhmiä. Hänen kursseillaan opiskelevat ovat ei-akateemisia ruumiillisen
työn tekijöitä ja ammattikoulutuksen saaneita nuoria aikuisia, joiden
oppimisvalmiudet ovat toisenlaiset kuin yliopistoon hakeutuneiden.
Korkeakouluopettaja on puolestaan erikoistunut evaluointiin ja kielitaidon
arviointiin, sillä instituutio vaatii arvosanoja ja mitattavia
oppimissuorituksia. Kummankin ympäristön toimijoilla olisi paljon annettavaa ja
opittavaa toisiltaan ja näiden ryhmien verkostoituminen voisi hälventää
ennakkoluuloja sekä saada aikaan mielenkiintoisia synergioita ja laajentaa
toimijoiden suomen kielen opetuksen horisonttia."
Lähde: Tilastokeskus
Suomi-kouluilla tarkoitetaan kielikouluja, joissa annetaan
ulkosuomalaislapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä
tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Täydentävällä opetuksella
tarkoitetaan varsinaisen kouluopetuksen rinnalla annettavaa opetusta.
Opetusta annetaan lapsille, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat
syntyperältään suomalaisia.
Nykyään Suomi-kouluja toimii jo 45 maassa. Niissä opiskelee suomea n.
4,000 lasta ja nuorta. Lisäksi kouluissa saattaa olla aikuisopiskelija-
ja tenavaryhmiä. Koulut ovat yleensä melko pieniä: keskimääräinen
Suomi-koulun koko on n. 30 oppilasta, mutta on myös yli 100 oppilaan
kouluja.
Aloitin opetuksen jo silloin, kun Suomessa "suomi toisena kielenä" tai "suomi vieraana kielenä" oli täysin tuntematon käsite. Itse olen muutettuani Suomeen voinut hyödyntää lähes kolmen vuosikymmenen suomikoulujen opettajan kokemustani maahanmuuttajien parissa. Oppimateriaalia olen aikojen saatossa tehnyt monen kirjan verran. Ehkä siksi en edelleenkään osaa seurata mitään kirjaa tarkasti, vaan aina menen sen mukaan, miten kulloinenkin ryhmä oppii ja mitä tarvitaan. Täällä Suomessa valitettavasti vain "en ole mitään" ilman pedagogin paperia, vaikka näyttöä oppilaiden oppimisesta minulla on vaikka millä mitalla.
Onko suomi sitten vaikeaa? On ja ei. Ihminen pystyy oppimaan lähes mitä hyvänsä, jos vain haluaa. Tärkeintä oppimisessa onkin motivaatio!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti