Naiset siis kuulemma ovat kiinnostuneita horoskoopeista. Näin kirjoittaa myös kirjoittajakumppanini Timo Peltonen yhteisessä ”Nettideittailijan eloonjäämisopus”… Hmm, pitänee paikkansa.
Ystäväpiirissäni on mies, Bodo Zinser, joka on oikeasti matemaattinen
nero, mutta myös esoteeristen asioiden todellinen asiantuntija. Hänen kauttaan alunperin
tutustuin myös Saksassa, nykyisin Sveitsissä vaikuttavaan positiivisen
ajattelun guruun Erhard Freitagiin, amerikkalaisen Joseph Murphyn seuraajaan. Monesti
olenkin jotain utopiaa tai huuhaata epäiltyäni kääntynyt tuon ystäväni puoleen suoralla
kysymyksellä, ja aina olen saanut järkevän vastauksen. Tämä mies elätti itsensä
ja perheensä tekemällä astronomeille tietokoneohjelmia – kauan ennen kuin
nykyaikaisia tietokoneohjelmoijia oli edes olemassa. Nykyisin hän on
eläkkeellä.
Hän on oikeasti sitä mieltä, että astrologia on tiedettä.
Ilmeisesti moni muukin on. Minä lähinnä kohauttelen asialle olkapäitäni ja
totean, että vai niin. Onkin joka tapauksessa kuulemma vissi ero sillä, mitä
luemme viikkolehtien tulevaisuuden ennustuksista ja ”oikealla” tiedolla.
Kun olin perustanut oman yritykseni, olin aikamoinen
untuvikko, vaikka olinkin pannut jo tuolloin pystyyn monenlaista ja olin
tottunut puhuja ja esiintyjä. Päätin kuitenkin, kun sopiva tilaisuus tuli
ovelleni, ottaa osaa paikallisen kansalaisopiston kurssiin koskien
esiintymistaitoa ja markkinointia. Se avasi silmäni näkemään itseni uudessa
valossa, ja kurssittajan Jürgen Micellin ehdotuksesta jatkoin kurssia sitten omineni. Mieheni
tosin moitti minua rahojen tuhlaamisesta – itse olen edelleen sitä mieltä, että
kurssi oli mitä hyödyllisin ja tuohon aikaan minulle hyvin tarpeellinen.
Kurssittaja on paikallisesti hyvin tunnettu menestynyt
markkinointimies. Hän neuvoi muun muassa ”olemaan oma itse” eli ei välittämään
muiden mielipiteistä, sillä asiakas arvostaa aina aitoutta. Hänen mielestään
naisen pitää saada olla nainen ja miehen mies. Sanojen pitää olla sopusoinnussa
tekojen kanssa: jos sanot eri asioita kuin teet, olet epäuskottava. Mitään mitä
on tehnyt tai saanut aikaan ei pidä hävetä, ei varsinkaan sitä, että olin ollut
pitkään kotiäitinä. Hän myös sanoi, että markkinointi elää tarinoista, mitä
vaan voi myydä, jos höystää asian mielenkiintoiseen tarinaan.
Jürgen Micelli harrastaa myös vesivärimaalausta ja ruuanlaittoa. Näyttelyjä hänellä on silloin tällöin, ollut myös Suomessa. Hän on myös julkaissut yhden keittokirjan.
Ja sitten hän yllätyksekseni sanoi, että minun kannattaa tarkkailla sitä, kenen kanssa teen töitä. Tietyt horoskooppimerkit kun vaan eivät tule toimeen keskenään.
Jaahas. Olen ensimmäisen jakson oinas (eli normaalisuomeksi
pässi) ja lisäksi lohikäärme. Ominaisuudet siis selvät: aloitekykyinen,
eteenpäin pyrkivä, aina uusia asioita alulle paneva. Kun menneisyyttä mietin,
aina on ollut näin! Lukemattomia asioita olen alulle pannut, ihan lapsesta
asti, itse siitä harvoin meriittiä tai taloudellista hyötyä saamatta. Keksijät
ovat usein oinaita. Monet ovat ideoitani varastaneet ja ominaan eteenpäin
myyneet.
Muutamia vuosia tuosta eteenpäin katselin ihan huvikseni,
mitä tähtimerkkejä asiakkaani edustivat. Syntymäpäivistä tai vuosista en ole
ikinä perustanut, ihmiset ovat periaatteessa perusolemukseltaan samanlaisia
iästä ja asemasta riippumatta. Itse asiassa on hyvä tietää, että myös suuret
johtajat kävelevät aamuisin kylpyhuoneeseen alusvaatteissa ja katselevat siellä
itseään peilistä, ja harjaavat hampaansa ihan samalla tavalla kuin kaikki
muutkin. Kun tuota ajattelee, lähtee ”herran pelko” hyvin tehokkaasti… Toki
minun kohdallani asiaa auttanee se, että a) olin professorin kanssa naimisissa,
joten hälvenivät turhat kunnioitukset asemia tai titteleitä kohtaan ja b) työssäni tulkkina
olen päässyt kaikenlaisiin paikkoihin, joihin tavallisesti ei pääsyä ole ja
aina toimitusjohtajan kanssa… Tämä ei tietenkään tarkoita, etten ketään
kunnioittaisi. Kyllä vain, mutta se ei mene arvon, ammatin eikä varallisuuden vaan
sydämen mukaan.
Asiakkaita oli aikoinaan, jopa niin että oli kaksi
työntekijääkin muutaman vuoden ajan. Minulla oli kaikkien asiakkaiden
asiakirjat, joita tarvittiin työni tekemiseen, joten helppohan heidän
syntymäpäivänsä sieltä oli hakea. Ja katso: kaikki – 100% - senaikaiset
asiakkaani olivat vaakoja! Enkä totisesti ollut heitä valinnut syntymäpäivän
mukaan. Valinnan oli tehnyt joku ”isompi instanssi”…
Nyt sitten kysyin itseltäni: olenko minä se horo? Totta kai
tästä taas joku älähtää, että yritän olla parempi muita. Luulen, että on
sisäänrakennettu ominaisuus joutua koko ajan mitä eriskummallisimpiin tilanteisiin
ja seikkailuihin, sillä aikaa kun ”muille ei tapahdu mitään.” Mitään en ole
keksinyt, kyllä kaikki, mitä blogissani olen kirjoittanut, on tapahtunut ihan
niin kuin olen kirjoittanut. Olkoon se ominaisuus sitten vaikka horoskoopin
oinaan. Sillä ei ole mitään tekemistä paremmuuden kanssa, mutta todennäköisesti
kylläkin rohkeuden. Ja se joka moittii tai on kateellinen ja alkaa siksi selkään
puukottaa, tulee samalla huomaamattaan moittineeksi itseään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti