Rooman kirkon vaikutusvalta ja voimistuva maallistuminen
saivat aikaa Euroopan sivistyneiden pappien ja teologien parissa vastaliikkeen,
protestin, jonka kannattajat tunnettiin nimellä protestantit. Rooman kirkon
johto nimitti heitä kerettiläisiksi, joiden kohtalona usein oli polttoroviolle
joutuminen.
Anekauppa ja paavinvallan rappiotila johtivat MartinLutherin, Urlich Zwinglin, Jean Calvinin ja Philipp Melanchtonin käymään
epäkohtien kimppuun.
Uskonsodat saivat Ruotsin hallitsijan, Kuningas Kustaa II Aadolfin
liittymään armeijoineen puhtaan opin puolesta käytävään taisteluun. Lützenin
taistelu 1632 katkaisi etevän hallitsijan uran ja antoi ankaran iskun myös
luterilaisuuden edistämiselle.
Häntä ennen oli Kustaa Vaasa osoittanut myötämielisyyttä
reformaatiota ja luterilaisuutta kohtaan. Hän oli perustanut Suomeen kaksi
hiippakuntaa. Niiden johtoon tulivat Paavali Juusten Viipurin piispana ja
Mikael Agricola Turun piispana. Molemmat olivat Wittenbergissä opiskelleita ja
tutkintonsa suorittaneita. Suomeen saatiin 1640 Turun akatemia, missä voitiin
alkaa ensimmäinen suomalainen pappien ja teologien koulutus.
Teksti: ote Karjala-lehdessä julkaistusta kirjaesittelystä.
Unto Martikainen: Uskonpuhdistuksen sankareita, 2018.
Unto Martikainen: Uskonpuhdistuksen sankareita, 2018.