lauantai 20. huhtikuuta 2013

Mitäpä me Saksasta välitettäisiin?



 http://www.flags.de/flaggen-fahnen/Deutschland/Freundschaftspins-Deutschland-Finnland.jpg

Saksahan on kaukana. No, molemmat valtiot, Suomi ja Saksa, sijaitsevat Itämeren rannalla. 

Saksalaiset kauppamiehet kävivät keskiajalla Turussa ja Viipurissa. He olivat hansakauppiaita, kotoisin Lyypekistä ja Preussin kaupungeista. Turun kaupungin raadin jäsenistä keskiajalla saksalaisia oli noin kaksi kolmannesta!

1500-luvulla uskonpuhdistus tulee Saksasta Ruotsin kautta Suomeen. Koko Suomesta tulee kuningas Kustaa Vaasan käskystä luterilainen. Ensimmäinen reformoitu piispa oli Mikael Agricola, joka opiskeli itsensä Martti Lutherin luona. 

1600-luvulla Ruotsi vahvisti asemaansa suurvaltana koko Itämeren alueella. Ruotsi on sekä poliittisesti että sotilaallisesti hyvin aktiivinen. Suomi, valtakunnan itäinen maakunta, meni sotaan sen mukana. Kustaa II Adolf johti Ruotsin ja Suomen 30-vuotiseen sotaan Saksaan. 1631 suomalaiset joukot valloittivat Bad Königshofenin. Kaskussa kerrotaan, että suomalaiset käyttäytyivät tuolloin erinomaisesti: koko 33 kuukautta kestäneen valloituksen aikana ei syntynyt yhtään aviotonta lasta. 

Oletko sentään kuullut hakkapeliitoista? „Hakkaa päälle Suomen poika…“

1700- ja 1800-luvuilla Saksasta tuli paljon väkeä Suomeen, etupäässä Viipuriin. Saksan kielellä oli Viipurissa tärkeä asema. Itse asiassa tuolloin oltiin oikeasti kansainvälisiä… sillä kaupungissa eli neljä kansaa ja kieltä sulassa sovussa keskenään. 

Kauppiaat Georg Franz Stockmann ja Gustav Paulig tulivat Lyypekistä Suomeen. Myös tupakkatehtailija Rettig tuli Suomen Turkuun ja Fazerin perhe Helsinkiin.  

Perisuomalaisia yrityksiä? Saksassa suomalaiset haikailevat Fazerin sinisen perään.

Suomeen tuli myös saksalaisia kulttuurin alalta. Hampurilainen säveltäjä Fredrik Pacius (1809 - 1891) sävelsi kansallishymnin ”Maamme” ja kirjoitti vuonna 1852 ensimmäisen suomalaisen oopperan „Kuningas Karlin metsästys“.  Paciusta tuli suomalaisen musiikin isä. Arkkitehti Carl Ludwig Engel tuli Suomeen 1820-luvun loppupuolella ja suunnitteli Helsingin empiirityylisen keskustan sekä vuoden 1827 Turun tulipalon jälkeen koko Turun uusiksi. 

Eipä ihme, että Sibeliuksen Finlandia haluttaisiin kansallishymniksi. Mutta kuka muistaa, että myös Alvar Aalto toi oppinsa Saksasta, Weimarista Bauhaus-tyylistä? Ja sivumennen sanoen antoi mallin rakentaa tasakattoja, josta sitten seurasi perisuomalainen homehysteria. 
Ensimmäisen maailmansodan aikana 1914-18 syntyi jääkäripataljoona, joka koulutettiin Saksassa. Jääkärit ja saksalaiset sotilaat osallistuivat aluksi Suonen itsenäisyystaisteluihin. Konfliktista kehittyi veljessota ja se päättyi siihen, että nk. valkoinen Suomi voitti punaisen Suomen. 

Suomalaiset päättivät 1918 ottaa kuninkaan ja valitsivat kuninkaan Saksasta. Tätä tapahtumaa kutsutaan suomalaiseksi kuningasseikkailuksi. Saksan keisarin lanko prinssi Friedrich Karl von Hessen valittiin syksyllä 1918 Suomen kuninkaaksi. Mutta Saksa hävisi sodan, keisari joutui luopumaan kruunustaan, koko Saksa tuhoutui eikä uusi kuningas tullutkaan Suomeen. Niinpä Suomi ei sitten ollutkaan enää missään tekemisissä uuden Saksan – Weimarin tasavallan – kanssa. 

Toisen maailmansodan aikana sotayhteistyö kansallissosialistisen Saksan kanssa oli hyvin läheistä, varsinkin vuonna 1944. Maita yhdisti kummakin maan oman päämäärän saavuttamiseksi solmittu yhteistyösopimus. Suomalaiset puolustivat itsenäisyyttään ja Saksa halusivat takaisin vanhat itäiset maansa. Kansallissosialistinen Saksa halusi tuhota itärintaman kautta Venäjän. Kaiken kaikkiaan koko yhteistyö oli vaikea ja siinä tehtiin vakavia virheitä. 
Toisen maailmansodan jälkeen molemmat maat olivat hyvin heikkoja. Suomi yritti olla niin puolueeton kuin ikinä suhteessaan kahteen Saksaan. Vuonna 1973 suhde molempiin maihin normalisoitui: Suomi tunnusti virallisesti molemmat Saksat. 

Saksitun Saksan yhdistymisen jälkeen maat jälleen lähenivät toisiaan, kaupankäynnin kautta. Hitaasti mutta varmasti Saksasta tuli Suomen tärkein kauppakumppani. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Myös nykyisin Saksa on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita.

1 kommentti:

  1. Voisiko olla niin, että eräs syy Weimarin tasavallan aikaiseen suhteitten vähäisyyteen oli se hirveä lamakausi, työttämyys ja inflaatio Saksassa. Saksalla ei ollut mitään myytävää, ei kyennyt mitään Suomesta ostamaan,ja häthätää omia asukkaitaankin ilmaisella keiton jakelulla ruokkimaan. Siinä rapistuivat sitten myös entiset kulttuurivaihdot.

    VastaaPoista