sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Luonnonsuojelualueet Saksassa



Saksa on luonnonkaunis maa. Saksassa on 15 luonnonsuojelualuetta. Königssee ja Bayerische Wald olivat ensimmäisiä alueita, joilla luonnonsuojeluaatetta alettiin toteuttaa, amerikkalaisen mallin mukaan. Kuitenkin vasta vuonna 1969 päätettiin tehdä Bayerische Waldista maan ensimmäinen luonnonpuisto. Seuraavaksi suojelukohteeksi valittiin Itävallan rajalla sijaitseva Berchtesgaden vuonna 1978. Sitten vuonna 1985 laajennettiin luonnonsuojelualueita koskemaan Saksan pohjoisen rannikon Wattenmeer-alueita. 

 Näkymä Königsseelle Berchtesgadenissa
 Wattenmeer

Ideologisista syistä luonnonsuojelua ei ollut DDR:ssä. Noin 15%:iin  DDR:n maa-alueista ei tavallisilla kansalaisilla ollutkaan pääsyä. Näiden alueiden avauduttua poliittisten mullistusten takia, vuonna 1989, alettiin keskustella myös luonnonsuojelualueista. 

"Saksan vanhat pyökkimetsät" ovat olleet vuodesta 2011 UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Saksan luonnonvaraiset vanhat pyökkimetsät muodostavat yhdessä Ukrainan ja Slovakian Karpaattien pyökkimetsien kanssa jo vuonna 20017 muodostetun ”Karpaattien ja Saksan vanhojen pyökkimetsien” maailmanperintökohteen. 


 
 
 
  










Kyseessä ovat laajat metsäalueet Jasmundin ja Müritzin alueilla Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa, Heinich Thüringenin osavaltiossa, Kellerwald-Edersee Hessenin osavaltiossa sekä biosfäärireservaatti SchorfheideCorinin alueella Brandenburgin osavaltiossa. Nämä Saksassa sijaitsevat alueet täydentävätkin oivallisesti Karpaattien vuoriston pyökkimetsiä. Näiltä alueilta löytyy kaikki erilaiset olemassa olevat pyökkimetsätyypit. Yhteistyö Saksan, Ukrainan ja Slovakian välillä on erimerkillistä. 

  
 


Wartburg Hainich on merkittävä alue siksikin, että siellä maailmanhistoria ja kulttuuri ovat läheisessä yhteydessä ainutlaatuiseen luontoon. Matkailijalle tämä tarkoittaa sitä, että hän voi tutustua molempiin samalla matkallaan. Luonnonsuojelualue on kolmen kaupungin, Bad Langensalzan, Eisenachin ja Mühlhausenin ”sylissä”. Alue on osa vanhaa kulttuuriseutua jokineen, kosteikkoineen ja mäkineen. 

 Näkymä Wartburgin suuntaan. Luther käänsi raamatun saksaksi Wartburgissa; häntä ei tarvinne esitellä :-)



Myös suoraan alueen reunoilta löytyy nähtävää. Esimerkiksi Behringenistä löytyy patsasmetsä ja Weberstedtissä sijaitsee linna Goldackersche, jossa paitsi kotiseutumuseo, myös ympäristö- ja luonnonsuojelukeskus. 

  
Haluatko nähdä ja kokea petolinnun? www.rennsteigfalknerei.de


Euroopassakin on villikissoja. Niiden elintapoihin voi tutustua Hütscherodan villikissakylässä, joka sijaitsee luonnonsuojelualueen vieressä. www.wildkatzendorf.de





lauantai 25. heinäkuuta 2015

Ei tuulivoimaloita metsiin

"Kysytte, mikä on energiakäänne? No, pyörikääpä toisinpäin."


Tuulivoimaloihin olin aina suhtautunut neutraalisti, olenhan asunut niiden lähistöllä. Mitään ääniä en kuullut, kauniita ne eivät mielestäni ole, eivät rumiakaan, enkä kärsinyt TV-häiriöistä, kun minulla ei ollut televisiota. Nyt kun tänne Pohjanmaalla sijaitsevalle kotikylälleni on rakennettu Suomen suurin tuulipuisto ja sitä hehkutetaan työllistävänä ja edullisena ja sen sellaista, päätin lukea Saksan tuulivoimaloista enemmän, ja neutraali asenteeni alkaakin kääntyä kielteiseksi ihan faktojen perusteella. Selitykset allaolevan artikkelin väitteisiin löytyvät lopussa olevan artikkelin osiosta "Weiterlesen". 

Meillä Kalajoella tuulivoimalat tulevat Saksasta ja rakennetaan ulkomaisella työvoimalla. Paikkakunnalla satama, kuljetusala ja majoitusala työllistyvät.



.......................



Ei tuulivoimaloita metsiin

”Vaihtoehtoenergia on typerää, jos se tuhoaa juuri sen, mitä sen avulla yritetään suojella: LUONNON.” Reinhold Messner

6 myyttiä tuulivoimaloista 

1.myytti

Tuulivoima on puhdasta – se hyödyttää ympäristöä ja erityisesti ilmastoa.

Tosiasia on, että tuulivoimalat ovat teollisuuslaitoksia, samanlaisia kuin muutkin teollisuuslaitokset, ja monestakin syystä ympäristölle vahingollisia. Niiden valmistaminen on energiaa tuhlaavaa, ne tarvitsevat laajoja alueita, joiden maa-ala tiivistetään, ne vahingoittavat ja syrjäyttävät luonnon eläimiä.

Tuulimyllyjen alta kaadettu metsä voisi moninkertaisesti poistaa hiilipäästöjä, eli ympäristölle aiheutuu haittaa hyödyn sijaan. Yhtäkään grammaa hiilidioksidia ei siis poistu tuulivoimaloiden ansioista, vaan aivan päinvastoin.

2.myytti

Luonnollisten elintilojen ja kulttuurimaiseman uhraaminen tuulivoimaloita varten on vääjäämättä tarpeellista.

Tosiasia on, että tuulivoimaloiden massiivinen rakentaminen on vain ja ainoastaan seurausta uusiutuvan energian laista, siis piilotetuista tuista. Tuulivoimaloiden omistajat saavat valtiolta etukäteen päätetyn korvauksen, ja sen maksavat kuluttajat. Muuten ei mikään yksityinen taho investoisi tuulivoimaan. Irvokasta on se, että tuki on siellä suurinta, missä tuulivoimalan rakentaminen on kannattamattominta. Mitä vähemmän tuulta, sitä enemmän tukea. Laki edistää huonoa hallintoa. Väärät kannustimet edistävät maiseman tuhoutumista ja tuhoavat kansantaloutta.

3.myytti

Tuuli- ja aurinkovoima voivat pitkällä tähtäimellä korvata ydin- ja hiilivoiman. Siksi niiden rakentamista pitää edistää kaikin keinoin.

Tosiasia on, että aurinko- ja tuulivoimateollisuus ovat, joitakin erityisen suotuisia seutuja lukuunottamatta, pelkästään poliittinen lumelääke  - ilman todellisia vaikutuksia; sen sijaan niillä on pahoja kielteisiä sivuvaikutuksia.

4.myytti

Tuuliteollisuus auttaa paikallista taloutta ja tuo työpaikkoja

Tosiasia on, että tuetun tuotannon hyöty menee maanomistajille ja tuulivoimalan omistajayrityksille. Jos kunnat osallistuvat tuuli-”puistoihin”, se auttaa kyllä kunnan taloutta, mutta vahingoittaa kaikkia niitä, joiden on maksettava lain vaatimaa tukea, siis paikkakunnan asukkaita ja paikkakunnan yrityksiä. Sen sijaan muita talouden haaroja, kuten vaikkapa turismia vahingoitetaan suoraan. Kestävää kehitystä ei saavuteta siten, että tuotteita valmistetaan tukirahoilla.

5.myytti

Paikallinen energiaomavaraisuus on toivottavaa ja ekologista

Paikallisuuspyrkimys on historiallisesti paras keino köyhtyä – katsokaa Pohjois-Koreaa. Pyrkimys paikallisuuteen energian tuotannossa on yksinkertaisesti järjetöntä. Ympäristöystävällisiä energiantuotantojärjestelmiä voidaan saavuttaa vain euroopanlaajuisissa yhteisöissä: uusiutuvaa energiaa on käytettävä siellä, missä sitä on suhteessa riittävästi, ja niitä menetelmiä käyttäen, jotka siihen parhaiten soveltuvat. Sen voi saavuttaa vain kilpailulla. Siksi me tarvitsemme vihdoinkin oikeat eurooppalaiset energian sisämarkkinat. Taloudellisen hyvinvoinnin perusta on „Kaupankäynti ja erikoistuminen“. Sitä ei pidä poistaa, vaan edistää. Sivumennen sanoen: ei kuntien ja kaupunkien energialaitoksilla ole mitään erityisosaamista yksityisiin yrityksiin nähden. 

6.myytti

Fukushiman ydinonnittomuuden takia tarvitaan järeitä ja nopeita toimenpiteitä. Joka arvostelee ”energiakäännettä”, on kyyninen tai auttamattomasti vanhentunut.

Tosiasia on, että huolimatta kaikista kauhukuvista ja inhimillisistä kärsimyksistä Fukushimassa  - meidän ei tulisi laiminlyödä kriittis-rationaalista ajattelua. Ydinvoima ei todennäköisesti ole elinkelpoinen ratkaisu. Mutta ”ratkaisua” sinänsä ei olekaan – tuuli, aurinko, biomassa ovat vain näennäisratkaisuja. Pelkästään näennäisratkaisujen tukeminen vie varoja muilta ratkaisuilta, joita kiireellisesti tarvitsisimme: energiatutkimuksilta. Samalla Saksa eristäytyy energiapoliittisesti naapurimaistaan – mutta energiansaannin valtava muutos ekologiseen suuntaan voidaan tehdä vain yhteistyössä. 

7.myytti
Uusiutuva energia on tulevaisuutta, sen tukeminen auttaa Saksan taloutta. Nyt annetut tuet ovat tulevien kilpailuetujen perusta.

Tosiasia on, että meidän hyvinvoinnillemme oleelliset yritykset ja toimialat kaikki tulevat toimeen ilman tukia. Oletus tulevista kilpailueduista tukien avulla perustuu siihen, että muissa maissa seurattaisiin automaattisesti Saksan hyvää esimerkkiä. Taitaapa olla nykyisin aika kaukaa haettu, että Saksa olisi maailman napa. 

8.myytti

Nykyihmistä kaikilta vaaroilta suojaavat lait riittävässä määrin. Tuulivoimalat eivät aiheuta mitään vaaraa ihmisen terveydelle.

Tosiasia on, että tuulivoimaloiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ei ole vielä juurikaan tutkittu. Usein vähätelty ns. infraääni on yksi näitä. Nykyiset lait vaihtelevat suuresti Saksan eri osavaltioissa, toisin sanoen ihmisten terveys on eri osavaltioissa erilaisessa asemassa. Nykyiset ääni- ja etäisyyssäännöt eivät ole ajan tasalla. Ja ulkonäköä ei ole ajateltu ollenkaan. 

 "Varmasti! Atomi on myös paskanmaista..."

Lähde: