sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Thüringenin perunapalleroita


Tein varmaankin syntiä, kun söin Thüringenissä muutakin... mutta ei kukaan vihastunut… Tässä kuitenkin ohjeet ja taustat, ja oikeammin tämä tekstini kuuluu lisänä aiempaan blogiini Perunaruokia. http://pipa01.blogspot.fi/2011/06/perunaruokia.html ja http://pipa01.blogspot.fi/2012/02/perunakakku.html


Thüringer Klöße - Thüringenin perunapallerot ovat 2/3 raakana raastetuista ja 1/3 keitetyistä perunoista käsintehtyjä perunapalloja. Palloja kutsutaan joillain seuduilla myös vihreiksi palleroiksi, mikäli ei käytettykään keitettyjä perunoita. 
 

Raastinrauta ja raastettu peruna laitetaan kulhoon; myöhemmin siitä erotellaan perunatärkkelys


Perunaraastetta, puristettuna ja siitä eroteltu perunatärkkelys
 


Taikinan valmistus


Paahdettuja leipäpalasia
(käännöskone tietää, nämä ovatpaahdettuja ruosteenkarvaisia kuutioita” :-)
Näillä leipäpalasilla on eri paikkakunnilla saksassa eri nimityksiä:
„Bröckchen“ (Erfurt), „Weckbröckle“ (Suhl), „Röstel“ (Zeulenroda), „Rösterle“ (Plauen), „Kloßgriefen“ (Gera) oder „Semmelbröckchen“ (Meiningen)

Tehdään palleroita
  
Pallerot haudutetaan vedessä 
 
Valmiita perunapalleroita
 

Thüringenin palleroita syödään perinteisesti paistin kanssa sunnuntaisin, lisukkeena erilaiset keitetyt kaalilajit, erityisesti hapankaali tai punakaali.

Palleroita tehdään perinteisesti etupäässä Thüringenissä, Frankenissa, Saksissa ja Vogtlandin alueella. Alun perin ne olivat köyhien ruokaa, usein niitä syötiin koko viikko, lämmitettyinä tai paistettuina ateriaksi tai leivän korvikkeeksi. Ne ehkäisivät aikoinaan tehokkaasti keripukkia, sillä raaka peruna on terveellistä. Koska pallerot olivat köyhälistön ruokaa, juotiin myös keittoliemi. Tuloksena varsin vaatimaton ateria…

Vanhimman reseptin kirjoitti muistiin pastori Friedrich Timotheus Heym 1800-luvun alussa.

Thüringenin ruoka on varsin raskasta ja lihaista ja sisältää paljon kastiketta ja lisänä on usein kaalia. Tyypillisiä ruokia ovat riistaruoat, Sauerbraten (happamassa marinadissa marinoitu paisti), gulassi, lihakääryleet, isot linnut. Tavallisina mausteina mustapippuri, meirami, laakerinlehti, kumina, persilja.

Kalan kanssa palleroita ei syödä. Ne eivät myöskään erityisesti sovi sellaisten ruokien höysteeksi, joissa on käytetty muskottia tai currya.

Valmistuksessa tärkeää on tarkan aikataulun noudattaminen. Työvaiheiden on sujuttava saumattomasti. Tavallisesti vedessä raastetut raa’at perunat puristetaan ja käytetään niin kuivana kuin mahdollista. Puristaminen tapahtuu perunapuristimessa. Erottuva perunatärkkelys sekoitetaan tavallisesti raasteeseen. Pehmeäksi keitetyt, hyvin kuumat ja ja useimmiten keitinvedessä puuroksi sekoitetut perunat vatkataan voimakkaasti emaliastiassa pieninä erinä erityisellä ”pallerovatkaimella” (joka on usein vanhan joulukuusen latva tai oksa!) perunaraasteeseen, kunnes massa irtoaa astiasta. Pallerot on heti muotoiltava tämän jälkeen ja nosteltava kuumaan veteen. Palleroihin lisätään usein paahdettuja ranskanleivän palasia.

Tärkeää on, etteivät pallerot repeile, joten veden lämpötilalla on onnistumisessa suuri osuus. Vesi ei saa olla liian kuumaa. Palleroihin lisätään koostumussyistä korppujauhoa. Valmis pallero nousee keveänä pintaan.

Pallerot on syötävä heti. Jäähtynyt pallero saattaa maistua kumilta. Mutta ei hätää: myöhemmin pallerot voi paistaa voissa, ja muinoin ne otettiin evääksi mukaan.  

Ja tietenkin ”aidon” Thüringenin palleron tuntee laatumerkistä: Tämän laatumerkin saavat vuosittain ne ravintolat, joiden pallerot täyttävät laatukriteerit. 


  

Vuonna 2012 tuolloin 16-vuotiaasta Fritz Wagnerista tuli internettähti. Pikapikaa yli 5,8 miljoonaa ihmistä katsoi youtubesta hänen vajaa kolmeminuuttisen oodinsa tälle perunamassalle.
http://www.bild.de/regional/leipzig/volksmusik/das-neue-leben-vom-thueringer-kloss-fritz-43673348.bild.html

 
Meiningenin torilla: perunapalleroveistos


Meiningenissa on joka vuosi kaupunkijuhla, joka on pyhitetty perunapalleroille. Perusteena on vanha tarina, ja juhlissa valitaan joka kolmas vuosi uusi perunapallomestari. Näin sanoin pormestari ojentaa valitulle perinteisen reseptin: 
Du Sohn uralten Stadtgeblütes
hier hast Du das Receptum
Hüt es! 


Tarina on syntynyt 1700-luvulla. Siinä kerrotaan, että Schlundhaus-majatalossa valmistettiin ensimmäiset pallerot 1500-luvulla. Satuolento Holle oli maistanut siellä paikallista viiniä, mutta hänen mielestään se oli ollut liian kitkerää. Suutuksissaan Holle antoi tulla kovan pakkasen, joka papellutti kaikki viinirypäleet. Mutta koska Holle oli kuitenkin myös hyväntahtoinen, hän kertoi väelle, miten perunasta tehdään herkullisia palleroita. Tosiaan, historiallinen tosiasia on, että vuonna 1522 kävi kylmän sään takia täydellinen kato. Peruna ei kuitenkaan vielä tuolloin ollut tunnettu. Perunan viljely seudulla alkoi vasta 1700-luvun alussa, ja sen mukana muuttui koko seudun ruokailu.

Saksan kielen taitoisille lienee tuttu sanonta ”Klar wie Kloßbrühe” (selvää/kirkasta kuin perunapalleroiden keitinvesi). Tässä tapahtui aikojen kuluessa virhe, sillä alun perin sana ”Kloß” oli ollut ”Kloster” (luostari), ja se luostarin paastoajan liemi tosiaankin oli ollut kirkasta. 



Alkuperäinen teksti, josta tässä osia:
https://de.wikipedia.org/wiki/Th%C3%BCringer_Kl%C3%B6%C3%9Fe


lauantai 25. helmikuuta 2017

Historiaa ja huipputekniikkaa. Jena



Jena oli minulle uusi tuttavuus, sillä vasta viime syksynä kuoromatkalla sain siihen tutustua. Hyvin perusteellinen kaupunkiopastus ja Thüringenissä kasvaneiden kuorokaverien erinomainen opastus antoivat paljon. Hotellimme nimi oli Akademiehotel (Am Stadion 1) urheilukentän vieressä, keskustan ulkopuolella, mutta raitiovaunullahan on kaupungissa helppo liikkua.


  
Jena on yliopistokaupunki Saale-joen varrella Thüringenin osavaltiossa, Weimarin lähellä. Tunnetuksi se on tullut Carl Zeissin tehtaista ja Schottin lasista. Asukkaita on noin 105.000 ja opiskelijoita noin 18.000.

Jena sijaitsee kuvankauniissa ympäristössä. Johan Wolfgang von Goethe, joka vietti suuren osan elämästään Jenassa, kuvaili seutua näin: ”Katsokaa ympärillenne! Miten seutu miellyttää teitä? Tämä on kauneinta seutua, mitä tunnen.” 






 


 
Mutta ennen Goetheä Jenassa vaikutti Martti Luther. Tietenkin myös Jenassa juhlitaan reformaation 500 vuotta monin tavoin. Kaupunginkirkossa St.Michaelissa Luther saarnasi, historiallisessa mustan karhun majatalossa (Gasthof Schwarzer Bär) hän tapasi opiskelijoitaan, salanimellä Jörg Junker, sillä hänethän oli paavi asettanut kirkonkiroukseen. Lutherin oppien mukaan perustettiin Jenaan yliopisto vuonna 1548/58. Pronssisen hautalaatan valmisti Weimarissa vaikuttanut Lucas Cranach vanhempi ja lahjoitti sen vuonna 1571 yliopistolle. 



Uskonpuhdistuksen varsinainen tapahtumapaikka on karmeliittiluostari aivan kaupungin keskustassa. Luostari maallistettiin tietenkin uskonpuhdistuksen takia, ja ruhtinas Johan Friedrich perusti kirjapainon, jossa painettiin Lutherin raamattua. Teologit pitävät Jenaa tärkeämpänä paikkana uskonpuhdistuksen kannalta kuin Wittenbergiä. Luostarissa voi vierailla ja siellä on museo, joka kertoo Jenan ja luostarin historiasta. 

 Katukiviä 500 vuoden takaa...



 
  


 

  

 
Jenan Zeiss-planetaario: Tottahan sielläkin kävimme. Se on maailman vanhin, jossa kuvaa näytetään koko kupolin alueella, nykyisin kaikkein nykyaikaisimmin välinein – onhan Zeiss kaupungin valttikortti. Planetaario avattiin 1926. Esitys oli PINK FLOYD RELOADED  - no, makuasia, paljon ei voi valita, jos on kaupungissa vain kaksi yötä. Monenlaista ohjelmaa on ympäri vuoden.


 
Schiller-kirkko (Schillerkirche) on Friedrich Schillerin ja Charlotte von Lengefeldin vihkikirkko (1790). Kirkko mainitaan aikakirjoissa 1307 Neitsyt Marian kirkkona. Nykyinen goottilainen kirkko rakennettiin 1500-1600-lukujen vaihteessa entisen pienemmän kirkon paikalle. 

 
Yliopiston rakennuksiin (1558) kuuluu Collegium Jenense, yliopiston ensimmäinen rakennus, historiallinen päärakennus sekä Ernst-Abbe-aukiolla sijaitsevat yliopistokampusrakennukset. Kampus on Zeiss-yhtiön entinen tehdasalue, joka muutettiin nykyiseen tarkoitukseensa 1990-luvulla. Siellä sijaitsevat paitsi ruokala myös monet yliopiston laitokset. Aukiolla on amerikkalaisen taiteilijan Frank Stellan veistoksia vuodelta 1995. 







 
Historiallinen raatihuone (1400-luvulta) on yksi Saksan vanhimpia. Monesti sitä on uudistettu ja modernisoitu ja aikanaan katukerroksessa oli eri käsityöläisten puoteja. Tornissa astronominen kello 1400-luvulta ja kellon soittopelit. Kannattaa odottaa täysiä tunteja, niin siellä Jenan Hans yrittää haukata kultaisesta pallosta, jota enkeli pitelee varren päässä. Pallo on Thüringenin perinneruoka perunapallo. Legenda kertoo, että Jena tuhoutuu, jos Hans saa pallosta haukattua...
 

 
Johann Friedrich Draken tekemä Hanfried-patsas vuodelta 1858 torin keskellä esittää ruhtinas Johan Friedrich jalomielistä (Hanfried), jonka sanotaan perustaneen yliopiston. Koska valtakunnan yliopisto Wittenbergissä menetettiin Schmalkaldenin sotien seurauksena, oli perustettava uusi ”korkea koulu”. Yhä tänään se elää ja voi hyvin. 







 
Sylinterinmuotoinen torni syntyi DDR:n aikaisen Carl Zeiss Jena –kombinaatin tutkimuksen päärakennukseksi. Se oli yliopiston käytössä vuoteen 1999/2001, sitten se restauroitiin. Sieltä 128 metrin korkeudesta on kuulemma upeat näköalat ympäristöön. Siellä emme käyneet, sen sijaan kävimme nykyisen Zeissin tuotantorakennuksessa, joka on korkea tornitalo sekin ja sieltä upeat maisemat. Pyöreä torni sinänsä on hyvä esimerkki arkkitehtuurista, joka ei sovi ympäristöönsä sitten mitenkään... mutta kun näyttää piti.

 
Kaupungin muuri, Johanneksen portti ja jauhotorni näyttävät oikeilta keskiaikaisilta helmiltä. Muuri oli tietenkin rakennettu kaupungin suojaksi vihollisia vastaan. 





  
  
Saimme myös tutustua mielenkiintoiseen Zeissin vierailukeskukseen. Zeissin pääpaikka siirrettiin Saksan jakamisen jälkeen länteen, Oberkocheniin, mutta nykyisin Jenassa tehdään taas historiaa. Baden-Württembergin entinen pääministeri joutui lähtemään virastaan minun mielestäni varsin harmittoman lahjuksen takia (hän vietti lomaa yksityisen firman kustannuksella), mutta halusi osoittaa olevansa pätevä, siirtyi Jenaan Zeissin johtajaksi ja vei yrityksen uuteen maailmanlaajuiseen menestykseen. Vierailukeskuksessa voi nähdä uskomattoman kehityksen koko historian. Siellä on optiikkaa, mikroskooppeja, silmälaseja, opitisia mittalaitteita ja tietenkin tietotekniikkaa. Carl Zeissilla on toimintaa monessa maassa, ja sillä on edustaja yli sadassa maassa. Henkilökuntaa noin 11 500. Yrityksen perusti saksalainen hienomekaanikko ja optiikkasuunnittelija Carl Zeiss (1816–1888) Jenaan vuonna 1846.
 
 
 
 
  
     
 
 

 
Konserttimme ei sitten ollutkaan Jenassa, vaan läheisessä pienemmässä kaupungissa Alt-Lobedassa.
 
 
 


Kuoromatka löytyy Helsingin saksalaisen seurakunnan kuukausikirjeestä: http://www.deutschegemeinde.fi/delgif/wp-content/uploads/DEiF2016-11_Gemeindebrief.pdf

Yhteisiä illanviettoja ei varmaan sovi unohtaa... :-)