Reichenaun kuninkaallinen luostari oli yksi valtakunnan innovatiivisimmista kulttuurisista ja poliittisista keskuksista, ja siellä oli vaikutusvaltainen maalaustaiteen koulu 10. ja 11. vuosisadalla. Kauan ennen kirjapainotaidon keksimistä luostaria pidettiin yhtenä Euroopan suurimmista tietovarastoista ja inspiraation lähteenä. Reichenaun luostarisaari lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2000.
Reichenaun käsikirjoituslaitoksessa on luotu joitakin maailman arvokkaimmista upeista käsikirjoituksista. Munkit loivat vaikutusvaltaisten keisarien, kuninkaiden ja keisarillisten piispojen toimeksiannosta taideteoksia, joiden täydellisyys ja kauneus kiehtovat vielä nykyäänkin. Reichenaun käsikirjoitusten pääteokset julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2003 "ainutlaatuisina kulttuurihistoriallisina asiakirjoina, jotka ovat esimerkki ihmiskunnan kollektiivisesta muistista".
Reichenaun luostarisaari - alkuperäiset historialliset kohteet
Reichenaun saari Bodenjärvessä sijaitsee upeassa luonnonympäristössä, jossa on puutarhoja, peltoja ja viinitarhoja, joissa vihannekset, yrtit ja viini kukoistavat. Kolme keskiaikaista kirkkoa, jotka kuuluivat aikoinaan Reichenaun luostariin, on tunnustettu Unescon maailmanperintökohteeksi. Ne muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden karoliinisen ja ottonilaisen arkkitehtuurin yhdistelmää, ja niissä on näkemisen arvoisia erityispiirteitä: Esimerkiksi Pyhän Marian ja Pyhän Markuksen katedraalin käytävänmuotoinen normannialainen kattoristikko tai Pyhän Yrjön kirkon monumentaaliset seinämaalaukset.
Tuomiokirkon aarrekammiossa on lukuisia reliikkikaappeja ja muita kulttiesineitä 5.-18. vuosisadalta. Uuden luostaripuutarhan suunnittelussa on hyödynnetty kahta tärkeintä keskiajan puutarhakulttuuria käsittelevää lähdettä: St. Gallenin luostarin suunnitelmaa ja Reichenaun munkin ja myöhemmän apotin Walahfrid Strabon runoa "Hortulus". Reichenaun museon näyttely välittää luostarisaaren kulttuurihistoriallista merkitystä.
En voi jättää kirjoittamatta omia huomioita. Bodenjärven alue on ison järven kesällä keräämän lämmön takia ihanteellinen kasveille, jotka tarvitsevat lämpöä. Niinpä Reichenaulla tuotetaan seudun vihannekset. Mainaun saari taas on kaikkien tuntema paratiisi tuhansine eksoottisine kasveineen.
Kauan sitten suomalainen matkailuopas sanoi, ettei Reichenaulle kannata mennä, siellä ei ole mitään näkemistä. Se on kuin sanoisi Suomeen tulevalle turistille, ettei Hattulan kirkkoa kannata lähteä katsomaan, sehän on vain vanha kivikirkko. Väitin vastaan ja vein ulkomaiset vieraani aina saarelle. Siinä heillä vasta ihmettelimistä riitti!
Kerran meillä oli oman pojan kaverina toinen pikkupoika leikkimässä, kun tuli vieraita kaukaa. Ehdotin, että lähdetään yhdessä Reichenaulle, mutta pojat panivat hanttiin. Niinpä sanoin pojille, että lähdetään katsomaan aarteita. No, hetihän he lähtivät. Georgin kirkon kryptan esineet eivät heitä sitten kuitenkaan yhtään kiinnostaneet, mutta kirkossa on luonnollisenkokoinen pyhän Yrjön (Georgin) patsas - ja sepä kimmoitti pojat leikkimään päiväkausia lohikäärmeen voittamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti