sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Jospa poliitikoillakin olisi laatutarkastus kuten muillakin tuotteilla ja palveluilla


Miten mittaat poliitikon laadun? Millä tiedoilla valitset ehdokkaasi eduskuntaan tai valtuustoon? Koska tunnet hänet? Koska kaveri suositteli? Teet saman, minkä vanhempasikin tekivät? Koska hän on sinusta sympaattinen? Koska hän on hyvä hiihtäjä tai laulaja ja olet innoissasi hänen suosiostaan? Koska hän on komea mies / kaunis nainen?

Tiedetään, että miehet äänestävät naista, mutta vain, jos hän on nuori ja kaunis, muuten lähes pelkästään miehiä. Naiset sen sijaan äänestävät tasa-arvoisemmin: puolet naisia, puolet miehiä.

Suomessa aivan jokaiseen ammattiin tarvitaan koulutus ja pätevyyden todistava paperi. Poliitikoksi sen sijaan kelpaa kuka hyvänsä, kunhan vain näkyy ja kuuluu.

Donald Trumpin taustavaikuttaja Roger Stone kuvailee poliitikon menestymistä seuraavin säännöin:
1) Politiikassa pahinta ei ole olla väärässä, vaan olla mitäänsanomaton. 
2) Vihaamalla saa aikaan enemmän kuin rakastamalla.
3) Hyökkää, hyökkää, hyökkää!
Näin. Trump itse on esimerkki siitä, miten tuo toimii. Tosin kyseenalainen esimerkki.

Media on kuin koi, joka lentää valoon. Aina suuntana sensaatio, skandaali, paljastus.

Kunpa poliitikoistakin olisi jonkinlainen laatutodistus. Olisi instanssi, joka tarkastaisi, onko poliitikko työhönsä sopiva ja antaisi siitä pistemäärän ja sen mukaisen todistuksen. Kun sinulla on jostain todistus, paperi, laatuleima, tuotetiivistelmä, olet luottavainen, että tuote on hyvä ja vaaraton.

Ehkä riittäisi, että tarkistettaisiin säännöllisin väliajoin, ovatko äänestäjille annetut lupaukset toteutuneet. Toki ottaen huomioon, että politiikka on aina kompromissien tulosta ja että takkia pitää kääntää silloin, kun oppii uusia tosiasioita, jotka vaikuttavat päätöksiin tai huomaa aiemmin olleensa väärässä. Siis saivatko köyhät kaikki sen satasensa. Jos vaikka huomaa, että eivät maahanmuuttajat haluakaan elää sosiaalirahallamme, vaan haluavatkin poikkeuksetta tehdä töitä. 

Turhan rahanmenon karsimisen pitäisi myös olla yksi peruste parempaan arvosanaan.

Ehkä riittäisi, jos äänestäjien muisti riittäisi pidemmälle kuin yhden vaalikauden alkuun?


torstai 6. joulukuuta 2018

Kuinkas tässä näin kävi? Täystyöllisyys kauhuskenaarion sijaan




Suomessa on tällä hetkellä kova pula työntekijöistä. Työllisyys on noussut. Noususuhdanteessa näin tietenkin on, mutta se on noussut yli normaalin rakennetyöttömyyden. Työllisyys on noussut huolimatta maahanmuuttajista. 


On tosin todettu sekä Suomessa, Saksassa että Isossa Britanniassa, ettei maahanmuutolla ole juuri mitään vaikutusta työttömyyteen, ja jos, vaikutus on hiukkasen positiivinen. Ei ole myöskään todettu, että palkat olisivat laskeneet, ei myöskään matalapalkkasektorilla.

Saksaan on tullut ennätysmäärä pakolaisia. Mitä tapahtui? Työttömyys on laskenut 5 prosenttiin. Baijerissa jopa 2,7 prosenttiin. Heistä huolimatta. Tai ehkä juuri siksi?


Toki syitä on monenlaisia. Minun arvioni on, että se johtuu muun muassa kansanluonteesta. Saksalaiset nyt ovat kertakaikkiaan toimeliaita ja tunnollisia.


tiistai 27. marraskuuta 2018

Maahanmuutto edistää kehitystä



Ihmiskunnan historia voidaan – kiteytetysti sanottuna – nähdä myös kansainvaellusten eli maahanmuuton historiana. Vaellusliikkeitä on ollut esihistorialliselta ajalta aina nykyaikaan asti. 1900-luvulla Pohjois-Amerikan manner sekä Eurooppa olivat vaelluksen kohteina. Maailmanlaajuisesti arvellaan maahanmuuttajia olevan yli 230 miljoonaa. Noin 15 miljoonaa ihmistä vaihtaa joka vuosi asuinmaataan. Siitä noin 5 miljoonaa muuttaa taloudellisista syistä, opiskelijoita muuttaa 3,5 miljoonaa. Ja on myytti, että vastaanottavan maan hyvinvointi kärsii maahanmuutosta. Todellisuudessa käy täysin päinvastoin: maahanmuutto on taloudelle edullista ja tuo työpaikkoja, Oxfordissa vaikuttavan tutkijan Ian Goldinin mukaan. Maahanmuutto on jopa inhimillisen kehityksen pääasiallinen moottori. Sen on kokenut myös esimerkiksi Sveitsi, joka oli jokin aika sitten vielä maastamuuttomaa: ilman koulutettuja ulkomaalaisia työntekijöitä ei viime vuosikymmenten kasvu olisi ollut mahdollista. Usein unohdetaan myös, että kokonaiset talouden alat Sveitsissä kuten kelloteollisuus tai sellaiset tärkeät yritykset kuten Nestlé tai aiempi BBC ovat kokonaan ulkomaalaisten aikaansaamia...

 Ihmiskunnan muuttohistoria, uusimpien geneettisten löydösten mukaanhttp://www.comicsgegenrechts.at/?p=924