Saksan koulutusjärjestelmä

Saksassa on yhtenäinen koulutusjärjestelmä, mutta päätösvalta koulutuksesta sekä sitä koskevasta lainsäädännöstä on osavaltioilla. Saksan koulutusjärjestelmä jakautuu perusasteeseen, toiseen asteeseen ja korkea-asteeseen.

Saksassa oppivelvollisuus (Schulpflicht = kouluvelvollisuus) alkaa kuuden vuoden iässä. Oppivelvollisuus kestää osavaltiosta riippuen 9 tai 10 vuotta. 

Peruskoulu

Maksuton, nelivuotinen julkinen peruskoulu (Grundschule) on yhteinen kaikille. Sen jälkeistä koulutusta säätelevät eri osavaltioiden omat säädökset, ja oppilas voi valita erityyppisten koulujen väliltä. Niitä ovat Hauptschule, Realschule, Gymnasium ja edellä mainittujen yhdistelmä Gesamtschule.

Perusasteen päättötodistuksilla voi hakea toisen asteen opintoihin joko yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen. 

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

Yleissivistävän toisen asteen (Gymnasium, Berufliches Gymnasium, Gesamtschule) lopuksi suoritetaan Suomen ylioppilaskirjoituksia vastaava päättökoe (Abitur). Kokeen suorittaminen antaa korkeakoulukelpoisuuden (allgemeine Hochschulreife).

Hauptschulen ja Realschulen päättötodistukset (Hauptschulabschluss ja Mittlerer Schulabschluss) antavat kelpoisuuden jatkaa ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Saksassa on tarjolla monipuolisesti toisen asteen ammatillista koulutusta. Ammatillisen peruskoulutuksen voi opiskella päätoimisesti kahdella eri tavalla: joko opiskelemalla täysipäiväisesti ammatillisessa oppilaitoksessa (Berufsfachschule) tai oppisopimuskouluksessa (Duales System). Kokoaikainen opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa kestää noin 2–3 vuotta ja oppisopimuskoulutuksessa 2–3,5 vuotta. Oppisopimuskoulutus on Saksassa erittäin suosittua: oppivelvollisuuden suorittaneista kaksi kolmasosaa jatkaa opintoja oppisopimuskoulutuksessa.

Ammatillista jatkokoulutusta tarjoavat Fachschule-koulut, jonne voi hakea ammatillisen oppilaitoksen suorittamisen sekä työkokemuksen karttumisen jälkeen vahvistamaan osaamistaan.

Korkeakoulutus

Saksan korkeakoulutusjärjestelmä on jakautunut kahteen osaan: akateemisesti suuntautunutta korkeakoulutusta tarjoavat yliopistot (Universität) ja ammatillisesti suuntautunutta korkeakoulutusta tarjoavat Fachhochschule-korkeakoulut.

Korkeakoulutuksen ensimmäisen vaiheen opinnoista suoritettava tutkinto on nimeltään Bachelor (B.A., B.Sc). Sen suorittaminen kestää 6–8 lukukautta eli 3–4 vuotta. Siirtyminen korkeakoulutuksen sektorilta toiselle ensimmäisen vaiheen opintojen jälkeen on mahdollista.

Master (M.A., M.Sc.) on akateeminen jatkotutkinto. Edellytys on, että opiskelija on suorittanut jo Bachelorin tai vastaavan tutkinnon. Opinnot kestävät 2–4 lukukautta eli 1–2 vuotta.

Master-tutkinto oikeuttaa hakeutumaan tohtorin tutkintoon (Doktor) johtaviin opintoihin. Tohtorin tutkinnon suorittaminen kestää yleensä 2–5 vuotta.

Myös ammatillisesti suuntautuneen korkeakouluopiskelun voi suorittaa käytännönläheisellä Duales Studium -mallilla. Tällöin osa opinnoista suoritetaan oppilaitoksessa ja osa yrityksessä työharjoittelussa. 

Lähde: http://www.maatieto.net/saksa/opiskelemaan/saksan_koulutusjarjestelma

Tähän lisään vielä, että Saksan kouluissa on oppivelvollisuuden lisäksi läsnäolovelvollisuus, toisin kuin Suomessa. Siellä ei lähdetä kesken lukuvuotta etelänmatkoille. 

Oppivelvollisuus päättyy 18-vuotiaana. 

Minusta on varsin kestämätöntä, että lapset saavat ensimmäisen lämpimän ateriansa vasta iltapäivällä. Mutta eipä siitä näytä mitään isompaa terveydellistä haittaa olevan… eikä siitä, että aamupalaksi ei syödä ruisleipää, vaan osin pelkkä sämpylä, jonka päällä hilloa! Eivät suomalaiset näytä terveellisestä aamupalastaan huolimatta olevan yhtään sen terveempiä… 

Peruskoulu on maksuton, mutta jos lapsi lähtee muualle kuin Hauptschuleen eli meidän entiseen  kansalaiskouluun, niin sekä koulutarvikkeet että matkat maksavat vanhemmat. 

Oppisopimuskoulutus taas käytännössä tarkoittaa, että ei ole nuorisotyöttömyyttä!

Sekä tyttäreni että nuorempi poikani palasivat kouluun Saksaan omasta halustaan, koska kokivat oppivansa Saksassa enemmän kuin Suomessa. Pojan kohdalla vaikutti myös kieli. 

 

Kysymys nettipalstalla:

Saksassa ja Itävallassa asuvat , kouluista ym. kysyttävää?

Perheemme suunnittelee mahdollisesti Saksaan tai Itävaltaan muuttoa ensi kesänä. Lapsemme ovat 6, 4 ja 2 vuotiaita (syksyllä 5 ja 7 ). Lasten kouluun meno kuitenkin mietityttää. Minkälaisia koulujärjestelmiä näissä maissa on ? Minkä tasoisia koulut ovat yleensä ? Osaavatko opettajat englantia ? Oma saksankielentaitoni on melko olematon, joten kuinkahan siellä mahtaa selvitä arkipäivän asioista ? Tarkoituksena on kyllä opetella kohdemaan kieli, mutta aluksi pitäisi saada hoidettua asiat kuitenkin mieluiten englannilla.

Vastaus:

Asumme Saksassa

Esikoinen syntynyt 8/99 ja on nyt ekalla.

Kouluvelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää 6, jos hän on syntynyt ennen 30.6. Loppuvuodesta syntyneillä kouluvelvollisuus alkaa vuotta myöhemmin. Kuitenkin lapsi voi mennä kouluun aikasemminkin (kuten esim meillä) mutta sillon vanhempien pitää itse hakea kouluun ja lapsen pitää tehdä muutama testi. Meillä tarhasta sanoivat että tytön pitäisi ehdottomasti alottaa koulu koska muuten vaan taantuu tarhassa kun kaikki kaverit menivät kouluun. On mennyt tosi hyvin, tyttö on viihtynyt ja koulussa menee hyvin. Eikä se siis ole ollenkaan harvinaista että myös nuo loppuvuodesta syntyneet alottavat yhtä aikaa alkuvuodesta syntyneiden kanssa, mutta pakko heidän ei ole.

Kaikkialla minusta on toitotettu että Saksan eka luokka muistuttaa eskaria mutta minusta näin ei ole ollut. Lapset oppivat lukemaan, kirjottamaan ja laskemaan aika monimutkasia laskuja, on uskontoa, tiede- ja taideaineita jne. Käsittääkseni eskarissa Suomessa lähinnä tutustutaan kirjaimiin ja numeroihin ja opetellaan ryhmässä oloa. Koulu on varmaan kehittynyt Suomessa paljon sitten minun lapsuuteni mutta nyt kun vertaan niin kyllä esikoisemme on oppinut ekalla luokalla enemmän kun mitä minä opin ekalla...

Koulua on ekaluokkalaisilla täällä joka päivä klo 08-12 ja ruokaa ei ole. Lapset ottavat eväät kotoa (leipää ja hedelmiä) ja lämmin lounas syödään sitten kotona. Lapsille on myös rajoitettu määrä koulunjälkeispaikkoja (Hort/Betreungsgruppe) joissa voi olla klo 16 asti mutta etusijalla ovta luonnollisesti lapset joiden molemmat vanhemmat ovat töissä. Nyt kyllä yrittävät Saksassa kovasti saada kaikille kokopäiväkouluja.

Ainakin tuolla tyttömme koulussa opettajat osaavat jonkin verran englantia, ainakin englannin opettajat ;-)

…..

Saksassa ei ole mitään vikaa. Olen jo luopunut tästä näkemyksestä että joku kansa tai maa olisi itsessään huonompi kuin toinen. Eroja toki on ja osa asioista on minusta paremmin Suomessa, osa Saksassa. Terveyspalvelut ovat täällä minusta huippuluokkaa, palkat paremmat ja hinnat halvemmat - riippuu kyllä paljon missä päin Saksaa asuu. Nyt kun olemme suht pysyvästi täällä niin olemme ihan ok integroituneet, esikoisen kautta olemme tutustuneet saksalaisiin ja naapurit on olleet ihania. Lasten kanssa - varsinkin jos ovat tarhassa tai koulussa on helpompi ja oikeastaan pakko jotenkin integroitua yhteiskuntaan. Kuitenkin parhaat ystävämme ovat suomalaisia ja ruotsalaisia (mieheni on ruotsalainen). Ja luulen että vaikka täällä olisimme vuosikausia niin kyllä meidän sisällä aina asuu se pieni pohjoismaalainen joka haikailee kotiin pohjoiseen =)

Asunnot ovat minusta ihan suomalaista luokkaa, tosin eroja on. Me ostimme juuri rivitalon päädyn ja olemme olleet tyytyväisiä. Hinta täällä ovat jonkin verran edullisemmat kuin Suomessa. Pohjoismaalaisista pidetään Saksassa joten sen kummempaa rasismia ei tule vastaan.

Lähde: Iltalehti

Historian ironiaa: Suomen peruskoulu-uudistukseen 1970-luvun alussa otettiin mallia muun muassa entisen Itä-Saksan DDR:n koulujärjestelmästä.

Lisää Saksan ja Suomen kouluista vaikutusvaltaisen ja arvostetun Konrad-Adenauer-säätiön sivulla.