tiistai 23. toukokuuta 2017

Byrokratia, Saksa ja Suomi

Vitsi kuuluu, että maailman paksuin kirja on Saksan lakikirja. Saksa siis byrokraattinen maa? Niin minäkin luulin -  kunnes muutin takaisin Suomeen.

Noin joka kymmenes saksalainen on työssä julkisessa palvelussa. Mutta useimmissa teollisuusvaltioissa heitä on paljon enemmän. Luku on noin viisi prosenttia alempi kuin OECD-valtioiden keskiarvo. Viimeisin vuoden 2008  talouskriisikään ei ole asetelmaa juurikaan muuttanut. 



Huomaa: Skandinavian maissa julkisella sektorilla on työnantajana iso rooli. Norjassa ja Tanskassa peräti 30% työntekijöistä oli valtion ja kuntien palveluksessa. Ruotsissakin 26%. Mutta Koreassa, Japanissa, Kreikassa ja Meksikossa luku on vain 9% tai vieläkin vähemmän.

Monet valtiot ovat talouskriisin seurauksena luvanneet vähentää valtion työnantajaroolia. Todellisuudessa ei ole tapahtunut paljon mitään, sillä luvut ovat likimain samoja kuin ennenkin. Saksassa absoluuttinen luku on jopa hieman kasvanut, mutta vain siksi, että veroa maksavien palkkatyötä tekevien määräkin on kasvanut.

Jos mukaan lasketaan valtion omistamat yritykset Saksassa, esimerkiksi posti ja valtion rautatiet, niin niiden osuus oli vuonnan 2011 koko OECD:n alueella keskimäärin 4.7%, noin prosentin vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.

Tässäkin Saksa on parhaiden joukossa: 14% palkkatyötä tekevästä väestöstä on valtion tai kuntien omistamien yritysten palkkalistoilla. Norjassa luku on 34%, Ruotsissa 32%, Suomessa noin 20%.

Saksassa kansalaisten luottamus hallitukseen on vuodesta 2007 selvästi kasvanut. Niiden kansalaisten osuus, joiden mielestä hallitus toimii hyvin, on noussut. Tammikuussa tänä vuonna tehty kysely (Die Welt ja ARD)  osoittaa, että yhdeksän kymmenestä on tyytyväinen poliisiin ja luottamus on korkeimmillaan 20 vuoteen. Selvästi yli puolet kansalaisista on myös tyytyväinen valtion toimiin, vaikkakin heidän mielestään valtion tulisi huolehtia muustakin kuin pakolaisista, nimittäin etupäässä sosiaalisesta tasa-arvosta ja sisäisestä turvallisuudesta. 

Suomen tilastot löytyvät täältä.  
Asiasta enemmän täällä.


Grafiikka 



maanantai 22. toukokuuta 2017

Jälkiruoaksi suklaata

Nyt saa riittää. Ei enää kevytrahkaa eikä näkkileipää. Sen, joka haluaa laihtua, on syötävä enemmän rasvaa, väittää Harvardin yliopiston tutkija David Ludwig. Onko hän mennyt päästään sekaisin?

Ludwig totesi olevansa lääkäri, mutta samalla, ettei tiennyt terveellisestä ruoasta mitään. Vatsa sen kun kasvoi, vaikka hän söi omien sanojensa mukaan suositusten mukaisesti ja terveellisesti. Miksi paino silti nousi?


Nk. sivistysvaltioissa painon nousu on yleinen ongelma. Puolet saksalaisista on ylipainoisia. Yhdysvalloissa peräti joka kolmannes on selkeästi ylipainoinen. Vain noin neljä prosenttia saksalaisista on normaalipainoisia…


Ludwig päätti ottaa asiasta selvää. Hän tutki kirjallisuutta ja perusteenaan niiden tutkitut tieteelliset tulokset hän teki käytännön ruokaa. Neljän kuukauden kuluttua hänen oli ostettava uudet housut, koska hän oli laihtunut.


Nykyisin hän on varsin arvostettu lääkäri ja tutkija, joka on kirjoittanut paljon artikkeleita varteenotettavassa lehdistössä. Varsin käytännöllisiä: tyypillinen aamiainen esimerkiksi sisältää kaksi paistettua munaa, oliiviöljyä, kaksi ruokalusikallista juustoa, puoli kupillista täysmaitoa, sitten vielä vadelmia ja kreikkalaista jugurttia.


Siis kaloripommi. ”Siinä on jutun juju”, hän sanoo. ”Jos haluaa päästä eroon ylipainosta, on syötävä hyvää rasvaa.”


Tavallista on kuitenkin tähänastinen melkein uskonnonkaltainen metodi: joka haluaa laihtua, syököön vähemmän rasvaa. ”Loogista kyllä”, Ludwig sanoo. ”Sadat tutkimukset osoittavat ihan muuta. Me emme liho, koska syömme liikaa. Me syömme liikaa, koska olemme lihavia.”


Ludwig on osoittanut tämän käytännössä monissa kokeissaan. Mitä hanakammin yritämme laihtua, sen huonommat tulokset. Tiukan laihdutuskuurin tuloksena on yleensä jonkun ajan kuluttua palaava ylipaino. Ja sitten me luovutamme. Laihuuden ihannointi alkoi noin 40 vuotta sitten. Samanaikaisesti alkoi yleinen lihavuus.


Me ajattelemme, että kaikki ruoka on samaa. Ihmisen keho ei ajattele näin. Se reagoi aivan toisin rasvakaloreihin kuin hiilihydraattikaloreihin. Olemme lisäksi unohtaneet elintoiminnoille tärkeän hormonin insuliinin. Se on eräänlainen varotoimenpide mahdollista nälänhätää varten. Jos on riittävästi makeaa ja helposti sulavaa ruokaa, veren sokeripitoisuus nousee jyrkästi. Haima syytää insuliinia ja kehon ruoasta hyötyvä osa varastoituu rasvaksi. Jopa normaalipainoinenkin ihminen voisi elää ilman ruokaa useita viikkoja.


Sen sijaan tämän lisäenergian poispolttaminen aiheuttaa kehossa vastakkaisen reaktion: jos ravinteet on varastoitu rasvaan, ne puuttuvat verestä. Niinpä pian tulee leijonan nälkä, ja me haluamme keksejä, ranskanleipää, pitsaa – nopeasti sulavia kaloreita. Nämä taas nostavat insuliinin tuottoa ja kalorit varastoituvat rasvaksi, ja pian on taas nälkä…


Jos sen sijaan korvaamme ”nopeat” ruoat ”terveellisellä rasvalla” kuten vaikkapa oliiviöljyllä, majoneesilla tai kanankoivella, jäävät kalorit kehon käyttöön pitemmäksi aikaa, aineenvaihdunta vilkastuu ja rasvavarastot sulavat pois.


Kuitenkaan kaikki eivät tähän usko. Saksan elintarviketutkimuskeskuksen osastonjohtaja Heiner Boeing varoittaa liian radikaaleista ruokatottumusten muutoksista. Liiallinen rasva lihottaa samalla tavalla kuin liiat hiilihydraatitkin. Erityisesti hän varoittaa muka nopeasti vaikuttavista ihmedieeteistä.


Ravitsemusteema on nykyisin esillä uskonnonomaisesti. Esimerkiksi joka kymmenes varoo gluteenia, vaikka korkeintaan yksi prosentti kärsii keliakiasta.


Ludwig ei halua olla oikeassa olemisen takia vaan siteeraa myös tätä hänen teoriaansa vastaan olevia tutkimuksia. On kuitenkin varmaa, että vähärasvainen ravinto ei ole ihmiselle terveellistä. Nykyisin terveellinen aamiaissuositus on täysjyväpaahtoleipä, vähärasvainen juusto ja lasillinen appelsiinimehua. Tutkittua tosiasiaa on, että vähärasvainen ravinto ei mitenkään vähennä syöpää, diabetestä eikä sydänsairauksia. Tätä tulosta on yritetty monin tavoin kaataa siinä onnistumatta, mutta viralliset ruokasuositukset noudattavat pääosin yhä vanhaa kaavaa.


Eivätkö Ludwigin tulokset sitten ole manipulointia ja väärennä markkinoita? ”Eivät”, hän sanoo. ” Nykyinen politiikka maataloustukineen perunan- ja viljanviljelylle väärentää kilpailua. Maatalouslobbaajilla on vahva vaikutus lain laatijiin, ja näin ollen suositukset ovat ennemminkin suuntautuneet taloudelliseen tuottoon kuin lasten terveyteen. Pitsaakin pidetään nykyisin jo usein vihanneksena.”


Mitä sitten pitäisi syödä? Ludwigin mukaan kuten mummon keittiössä: ”ihanan vanhanaikaisesti”. Sitä mikä maistuu hyvälle. Mozzarellaa, kermaa ja paljon salaattia. Kananmunaa, cheddar-juustoa ja avocadoa. Ja jälkiruoaksi suklaata, mutta sellaista, jonka kaakaoprosenttimäärä on yli 70. 

 Kuvakaappaus: Der Spiegel. Kauneuskilpailun osanottajia Toulousessa, Ranskassa


Teksti perustuu Der Spiegel-lehden artikkeliin ”Zum Nachtisch Zartbitterschokolade”, julkaistu 13.8.2016.




.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Tinnitus / korvien soiminen ja tuulivoima

Mikä auttaa korvissa kuuluvaa häiritsevää piipitystä vastaan?


Joillakin piipittää korvissa, toisilla viheltää tai hurisee. Diagnoosi: TINNITUS (latinankielisen sanan merkitys: soiminen). Mistä tämä ärsyttävä jatkuva ääni päässä tulee? … Mikä voi aiheuttaa sen, että korvat soivat?

Professori Gerhard Goebel, johtava lääkäri Schön-klinikka Roseneckiltä (Prien, Chiemsee): ”On monta syytä. Jos ääni alkaa äkillisesti, syynä voi olla melu, kuulon menetys, yleinen kuurous, tai ilmanpaineen aiheuttaman vammat, esimerkiksi sukeltamisen seurauksena.

Tuulivoima: lääkäri varoittaa terveysriskeistä
01.03.15

Aiheuttavatko tuulivoimalat sairautta? Lääkäri ja biofyysikko tri Martin Carl Stillerin mukaan 10 – 30 prosenttia väestöstä voi kärsiä tuulivoimaloiden aiheuttaman inframelun seurauksista. Siitä voi saada esimerkiksi huimausta, päänsärkyä, sydämen rytmihäiriöitä, tinnitusta ja stressiä.
Tehdyistä tutkimuksista hän mainitsi, että periaatteessa inframelulla on samanlaiset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin kuin äänellä ja melulla. Aivan kuten radioaktiivista ja ultraviolettia säteilyä, ei matalataajuista ääntäkään voi kuulla, mutta vaikutuksia sillä on silti. ”Inframelua ei voi millään keinoin pysäyttää.” Sen voi todeta vielä kymmenenkin kilometrin päässä. 


Mikäli teknisiä inframelulähteitä, nimenomaan tuulivoimaloista, ei pian ja tarpeeksi pysyvästi poisteta, väestön terveysongelmista tulee energiakäänteen terveysbumerangi. ”On odotettavissa uusi kansantauti, jossa diabeteksen ja syövän määrä kasvaa. Poliittisten vastuuhenkilöiden on korkea aika huolehtia ihmisistä ja luonnosta ja ryhtyä toimenpiteisiin väestön suojelemiseksi: tarvitaan tuulivoiman lisäämisen välitön keskeyttäminen, suuremmat ihmisten ja tuulivoimaloiden väliset etäisyydet, objektiivinen inframelututkimus nykyaikaisin DIN-normeihin perustuvin menetelmin ja tiukemmat äänifysiikkaan ja –biologiaan perustuvat turvamääräykset. 

torstai 18. toukokuuta 2017

Saksalaisturistit haluavat kaunista luontoa ja järvenrantaa

Suomalaiset, tarjotkaa mökkejänne vuokralle!

Saksalaisturistit haluavat mökiltä kaunista luontoa ja järvenrantaa, ei hakkuualueita.

Toimittaja Riitta-Leena Lempinen-Vesa kirjoittaa asiaa Itä-Savo-lehdessä 17.5.2017. Tästä asiasta olen puhunut suu vääränä vuosikausia saamatta juuri minkäänlaista ymmärrystä. Asiaan on ihanasti ottanut kantaa jopa Ranskassa vaikuttava toimittaja Helena Petäistö. Mutta edes Helenaa ei kuunnella.

Sen sijaan tosiaankin raiskataan metsät ja rannat. Tuulimyllyjen tiedetään karkottavan turistit. Tämän ovat Saksan kyselytutkimukset selvittäneet. Ja sen verran paljon olen päivystänyt turistiaikana Kalajoen tsasounallamme, että olen kuullut tuota laulua jatkuvalla syötöllä: ”Ikinä en enää tule Kalajoelle noiden myllyjen takia.” Mahtoiko tuota kukaan yhdellä Suomen tunnetuimmalla matkailualueella edes ajatella, kun myllyalueita kaavoitettiin? Ei ajateltu, ajateltiin vain lobbarien lupaamia suuria tuloja.

Lehti kirjoittaa:


— Saksalaiset haluavat nyt järven rantaan ja rauhaan, mökkejä tarvitaan lisää

Suomalaiset eivät ehkä ymmärrä, millainen paratiisi heidän maansa on saksalaisten silmin. Näin sanoo Andreas Fritsche, kansainvälisen loma-asuntojen välittäjäfirman Interchalet’n Pohjoismaiden-johtaja.
— Esimerkiksi Ruhrin alueella asuu kaksi miljoonaa ihmistä hyvin pienellä alueella. Heille Suomi on juuri sitä, mitä he kaipaavat: rauhaa, puhdasta luontoa, vähän ihmisiä ja loma, jolla voi olla perheen kanssa rauhassa tekemättä mitään.

 
Luonnon raiskaamisen vihreyden nimissä lisäksi teemme vielä toisenkin ison virheen: suljemme Suomen juuri silloin, kun muualla Euroopassa lomakausi alkaa. Miksi koulujen pitää alkaa juuri elokuun alussa? Miksi ei puolivuosikausi voisi olla tammi-helmikuussa, kuten muualla Euroopassa? No siksi kai, koska ”aina on tehty näin”…

Tästä kaikesta voi siis vetää johtopäätöksen, että suomalaiset eivät oikeasti halua tänne ulkomaalaisten rahoja. Siksi on lähinnä surkuhupaisaa lukea uutisia ”kiinalaisturistien suuresta Suomeen tulosta”…

 
Lomat Suomen mökeillä kestävät yleensä 5—10 päivää. Yhä useampi tulee Suomeen lentokoneella.
— Asiakkaamme ovat hyvin erilaisia, joku haluaa lähelle kaupunkia, toinen täysin erämaahan.
Se, onko mökki suuren vai pienen järven rannalla, ei ole tärkeää. Eikä sekään, onko se Saimaalla vai jossain muualla.
— Vain hyvin harvat Suomi-fanit edes tietävät Saimaa-nimen.
— Tärkeää on se, että on jonkinlainen järvi, jossa voi kokeilla soutamista ja kalastamista.
Andreas Fritsche muistuttaa, että mökin vuokraajat jättävät rahaa kohdemaahan.
— He ostavat täältä ruokansa, käyvät käsityöläisliikkeissä, turistikohteissa, ravintoloissa, kulttuuritapahtumissa. Vuokramökkibisneksellä on hyvät näkymät, ja sen merkitys Itä-Suomen matkailussa voi kasvaa.
Yksi syy Suomen suosioon on se, että perinteisten etelänlomakohteiden turvallisuustilanne on huonontunut.
— Esimerkiksi loma-asunto Ranskassa ei enää tunnu hyvältä ajatukselta, vaan saksalaisten katse on kääntynyt turvallisempiin maihin eli Pohjoismaihin. Tämä voi olla pysyvä trendi. Suomen merkitys matkailumaana on nousussa.