keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Saksalainen ruoka on muutakin kuin makkaraa



Allaoleva artikkeli on ilmestynyt Lappeenrannan uutisissa 12.7.2011.


 Georg Simojoki valmistaa erikoisia menuita myös luonnon helmassa. Nuotion pää

Saksalainen ruokakulttuuri tunnetaan erityisesti sen valtavasta olut- ja makkaravalikoimasta.

– Kyllä siihen kuuluu makkara ja olut, mutta paljon muutakin, Itä-Saksassa syntynyt Georg Simojoki myöntää.

Mies perusti vanhan myllyn ympärille kokoushotellin ja tilausravintolan, jossa nyt valmistetaan muun muassa saksalaisia keskiaikaisia perinneruokia.

– Yleinen harhaluulo on, että keskiaikana syötiin vain lanttua ja puuroa, Simojoki kertoo.

Hanhi oli hänen mukaansa suosittu kotieläin, joka syötiin pois ennen talventuloa Martinpäivänä. Suomessa perinnettä juhlitaan vain tietyissä piireissä, muuten se on jäänyt unholaan.

Saksassa ja Ruotsissa Martinpäivänä syödään hanhea vielä tänäkin päivänä.

Pystymme kertomaan tunnin tarkkuudella, milloin kananmunat on munittu.”

Muutama juureskin on vuosien saatossa kadonnut suomalaisista ruokapöydistä lähes tyystin. Nyt ne tekevät paluuta.

– Palsternakkaa ja fenkolia käytettiin keskiajalla paljon. Juureksen voi kietoa hanhenrasvaan, ja päälle ripotellaan hiukan suolaa ja pippuria. Paistos laitetaan leivinuuniin varttitunniksi, kunnes pinta on rapea.

Fenkolia Simojoen ravintolassa käytetään runsaasti eli noin 2 000 kiloa vuosittain. Sitä voi käyttää esimerkiksi salaateissa ohueksi viipaloituna.

– Fenkolisalaatti sopii savustettujen makkaroiden, lihojen ja kalan kanssa.

Simojoen ruoissa fenkolilla on aivan erityinen rooli. Hän paljastaa, että se sulattaa rasvaa, ja siksi hän käyttää rasvaisissa ruoissa mielellään nimenomaan fenkolia.

Saksalaisessa ravintolamaailmassa lähiruoka-ajattelu kulkee luonnostaan osana arkea.

– Minulle lähiruoan suosiminen on elämäntapa, ei mikään muoti-ilmiö. Hankin kaiken mahdollisen ihan tästä omasta kylästä.

Simojoki tietääkin tarkkaan, mistä hänen raaka-aineensa, kuten raparperit, mansikat, sipulit, villiyrtit, luomukaritsat, kananmunat ja kalat tulevat.

– Pystymme kertomaan tunnin tarkkuudella, milloin kananmunat on munittu.

Vastaleivottujen ruislimppujen jauhot on jauhettu naapurissa ja vilja poimittu oman kylän pelloilta. Pihapiiristä poimituille raparpereille on löytynyt myös monenlaista käyttöä.

– Raparperilimonadimme on superhyvää.

Erikoisimmaksi Simojoki nimeää makkaran, joka on valmistettu kotimaisesta luomuvuohesta.

– Vuohenliha maku muistuttaa luomukaritsan ja metsäkauriin välimuotoa. Vuohi ei ole kaikkiruokainen, kuten sika. Se on selektiivinen ja valitsee puista vain parhaimmat lehdet itselleen. Sen voi maistaa lihan maussa.

Lähes 15 vuotta Suomessa asunut ravintoloitsija on yhdistänyt saksalaiset, suomalaiset ja muut kansainväliset maut varsin onnistuneesti. Hän iloitsee keväällä hotellilleen myönnetystä Joutsenmerkki-tunnustuksesta.


Georg Simojoen kotisivu ja blogi löytyy täältä: http://www.makutakuu.fi/fi-makutakuu-pitopalvelu.html






maanantai 25. marraskuuta 2013

Saksalaisia keksintöjä. Aspiriini

Saksan valkoinen ihme.

Bayer kehitti vuonna 1897 ensimmäisen kipulääkkeen, jolla oli hyvin vähän sivuvaikutuksia. Aspiriini on maailman eniten käytetty lääke kipuun, kuumeeseen ja tulehduksiin. Aspiriinia tuotetaan maailmassa noin 50.000 tonnia, ja Bayer tuottaa vuosittain siitä yhä noin 12.000 tonnia.

Auch in Leverkusen war das Bayer-Luftschiff Ende Februar als himmlischer Botschafter unterwegs. 

Tänä vuonna Bayerin ilmalaiva on kiertänyt maailmaa  Bayerin 150-vuotisjuhlan johdosta. Kuva Leverkusenista, josta ilmalaiva tämän vuoden helmikuussa. Bayer perustettiin vuonna 1863.

Alussa oli kaksi ystävää, paljon ideoita ja kaksi keittiöhellaa. Kauppias Friedricih Bayer ja värjäri Johan Friedrich Weskott alkoivat kokeilla ja keksivät, miten fuksin-väriainetta tehdään. 1.8.1863 miehet perustavat Wuppertaliin yrityksen "Friedr.Bayer et. comp." - joka oli alku suurille tuloksille. 

"Se mikä alkoi pienenä kokeilevana väritehtaana, on tänään maailmanlaajuinen yritys, jossa työskentelee 110.000 työntekijää", kertoo hallituksen puheenjohtaja Dr. Marijn Dekkers. "Menneinä 150 vuotena Bayerin keksinnöt ovat auttaneet parantamaan ihmisten elämänlaatua. Suuri menneisyys on meille tuleivaisuuden sitoumus - tehtävämme mukaisesti: 'Bayer: Science for a better life' (Bayer: tiedettä paremman elämän puolesta)".   

Suomen Bayerista voi lukea täältä. http://www.bayer.fi/scripts/pages/fi/yritys/index.php

 

torstai 21. marraskuuta 2013

Amatöörit rakensivat arkin, asiantuntijat Titanicin


Älä aina usko mitä sinulle sanotaan.

Mitähän varten on niin mukavaa mollata toisia? Vastaus: sehän nostaa, joskin vain hetkeksi, oman minän korkeampaan arvoon. Vaikkapa maahanmuuttajat, eriuskoiset, aikaansaavat ja ahkerat ihmiset, tai muut sellaiset, jotka eivät ole tismalleen samanlaisia kuin minä, ovat pahasta ja heidät pitää tuomita.
 

Viimeisin kohdalleni sattunut on tsasounan rakentamiseen kohdistunut arvostelu. Etukäteen päättivät muutamat hirsirakentajat, että ei siitä mitään tule, eikä se ikinä tuolla tavalla valmistu. Vaan valmistuipas. Yhtään ei tarvitse hävetä, vaan vallan päinvastoin. Ja venäläiset ja bulgarialaiset ortodoksit arvostelivat rajusti, että koska en ole ortodoksi, teen kaiken väärin. Ja kuinka ollakaan, osoittautui, etteivät arvostelijat olekaan ortodokseja, vaan luterilaisen kirkon jäseniä.

Kun menin Saksaan, kävin ihan muuten vaan työvoimatoimiston neuvonnassa pääpaikassa Frankfurtissa kysymässä, miten urani voisi edetä Saksassa. Sain hyvin tylyn vastauksen mennä takaisin kotimaahan, koska en kuitenkaan koskaan oppisi saksaa kunnolla. Vaan hyvin olen kuitenkin leipäni ansainnut juuri saksaa kunnolla osaamalla. 


Anoppi aikoinaan manaili, että emme koskaan saa sitä emmekä tätä, jos emme tee kuten hän sanoo. Emme saa koskaan taloa, jos matkustelemme maailmalla. Vaan kaiken saimme. Jopa ne lapsetkin ja juuri siihen aikaan kun halusimmekin. Enkä päivääkään ole katunut sitä matkustelua maailmalla.

Jopa ex-mieheni kauhistui, kun kuuli, että olin neuvotellut yhteistyöstä vuokralla olleen toimitilan suhteen. Olin muka antanut valttikortit kädestäni. Niin kuitenkin kävi, että juuri yhteistyötarjoukseni takia sain kyseisen toimitilan. Eivätkä naiset kuulemma voi myydä metsäkoneita eivätkä ajaa, saati sitten ostaa autoja. Olen todistanut, että ei pidä paikkaansa.

Kateus on kantava voima. Mutta oikeasti kateus pitää ansaita. Mitä sitä sellaista kadehtimaan, joka ei ole mitään aikaan saanut? Ei pidä välittää muiden moittimisesta. Ei minun uskoani Jumalaan yhtään horjuta se, että joku moittii ikoneita epäjumalankuviksi. Se osoittaa vain sen, että moittijalla ei ole asiasta mitään tietoa, ja moitteen voi jättää omaan arvoonsa.

Älä luovuta. Ei haittaa jos kaatuu, voittaja ei ole se joka kaatuu, vaan se, joka nousee kaaduttuaan taas ylös. 

Noudatan isäni opetusta: Tunne oma itsesi, anna arvo toisillekin. Emmekö voisi kerrankin helpottaa sekä omaa että toisten elämää vain toteamalla, että olemme erilaisia, mutta samanarvoisia?

maanantai 18. marraskuuta 2013

Näihin maihin kannattaa muuttaa


"Näet heti, että tilastot suosivat maahanmuuttoa Aasian kehitttyviin maihin. ...

...Saksa ja Sveitsi kuuluvat niihin maihin, joihin on hyvä muuttaa, sillä kummankin maan talous on nousemassa huolimatta suurista Euroopan ongelmista. Palkat maahanmuuttajille ovat huomattavan korkeita saksaa puhuvissa maissa ja kulut pienemmät kuin muualla Euroopassa, joka johtuu viennin tuomasta talouden kasvusta. Laajat sosiaaliset ohjelmat ja korkea elintaso tekevät nekin elämän maahanmuuttajalle mieluisaksi, siitäkin huolimatta, että näissä maissa ei kuulukaan mihinkään ylempään luokkaan kuten monissa kehittyvissä maissa."


The best and worst countries to be an expat. Data source; HSBC. Click to enlarge. (Max Fisher/Washington Post)

perjantai 15. marraskuuta 2013

Koulutuksesta Saksassa

Saksan koulutustaso paranee koko ajan: yhä useampi nuori pääsee ylioppilaaksi. Mutta viidesosa oppilaista ei edelleenkään osaa kunnolla lukea. Alla mainitut luvut ovat kesäkuulta 2012. 
 

Saksassa on enemmän ylioppilaita ja vähemmän koulunsa keskeyttäjiä kuin aiemmin. 

Ylioppilastasoja on kaksi: tavallisesta lukiosta saa nk. yleisen korkeakoulukelpoisuuden (allgemeine Hochschulreife), jolla pääsee yliopistoihin. Toinen taso on ammattikorkeakoulutaso (Fachabitur); se on periaatteessa samanlainen, paitsi sellaisella ylioppilaalla ei ole toista vierasta kieltä, eikä - riippuen koulusta - kaikkia reaaliaineita, urheilua, kuvaamataidetta tai musiikkia. Todistuksella pääsee ammattikorkeakouluihin. Vuosiluokasta 33,9 prosenttia saa ylemmän, 15,2 prosenttia saa alemman korkeakoulukelpoisuuden. Yhteenlaskettuna siis noin joka toinen pääsee ylioppilaaksi.


Saksassa ei ole yliopistoihin tai korkeakouluihin pääsykokeita, mutta niihin on pyrittävä. Monissa yliopistoissa on kuitenkin rajoitettu määrä opiskelupaikkoja, ja näihin on olemassa yhteishaku. Ulkomailta tulevalle on rajoituksia. Kuten kaikkien muidenkin ulkomaalaisten, suomalaisenkin opiskelijan on suoritettava kielikoe. 



Saksalaisten koulutustaso on noussut: alle 35-vuotiaista 22 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon. Naisia enemmän kuin miehiä. Myös maahanmuuttajataustaisten koulutustaso on noussut. 

Mutta edelleenkin on noin parinkymmenen prosentin väliinputoajaryhmä: he eivät osaa kunnolla lukea eivätkä ymmärrä kirjoitettua tekstiä, jättävät koulun tai oppisopimuskoulutuksen kesken eivätkä käy jatkokoulutuksissa. Pikkuhiljaa kuitenkin niiden oppilaiden määrä, jotka eivät saa minkäänlaista koulun päästötodistusta, on laskenut 6,5 prosenttiin.

Erityisoppilaiden määrä nousi suuresti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on kaksinkertaistunut. Tukiopetusta saa nyt 29 prosenttia peruskoulun oppilaista.

Samoin on niiden oppilaiden määrä lisääntynyt, jotka heti alusta joutuvat käymään apukoulussa. Baijerissa ja Baden-Württembergissä peräti neljä prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2009. Vuonna 2010 lukumäärä kuitenkin hieman laski. 

Yksityiskoulujen määrä on selvästi lisääntynyt: vuodesta 1998 niitä on neljännes enemmän. Yksityisten peruskoulujen määrä nousi peräti 53 prosenttia vuodesta 1998. Yksityisten oppilaitosten oppilasmäärä nousu 26 prosenttia. Yksityisissä korkeakouluissa sen sijaan opiskelee opiskelijoista alle 10 prosenttia. 

Melkein kaikki 3-5-vuotiaat käyvät lastentarhassa. Joka toinen koulu tarjoaa kokopäiväopetusta. Kouluun lapset menevät 6-vuotiaana.

Koulujen arvosanat ovat erilaisia kuin Suomessa. 

1.0          Kiitettävä
2.0          Hyvä
3.0          Tyydyttävä
4.0          Riittävä
5.0          Huono
6.0          Hylätty


Viimeisen kahden lukiovuoden aikana numerointi menee pisteiden 1-15 mukaisesti, missä 15 on erinomainen. 



Koulutus on osavaltioiden asia. Osavaltioiden yhteisenä elimenä toimii Kultusministerkonferenz – kulttuuriministerikonferenssi. Sen johtaja 2012  Ties Rabe on sitä mieltä, että Saksassa viime vuosina tehdyt koulureformit ovat tuottaneet tulosta.
.