Saksalainen ruoka on muutakin kuin makkaraa

Allaoleva artikkeli on ilmestynyt Lappeenrannan uutisissa 12.7.2011.

 

Saksalainen ruokakulttuuri tunnetaan erityisesti sen valtavasta olut- ja makkaravalikoimasta.

– Kyllä siihen kuuluu makkara ja olut, mutta paljon muutakin, Itä-Saksassa syntynyt Georg Simojoki myöntää.

Mies perusti vanhan myllyn ympärille kokoushotellin ja tilausravintolan, jossa nyt valmistetaan muun muassa saksalaisia keskiaikaisia perinneruokia.

– Yleinen harhaluulo on, että keskiaikana syötiin vain lanttua ja puuroa, Simojoki kertoo.

Hanhi oli hänen mukaansa suosittu kotieläin, joka syötiin pois ennen talventuloa Martinpäivänä. Suomessa perinnettä juhlitaan vain tietyissä piireissä, muuten se on jäänyt unholaan.

Saksassa ja Ruotsissa Martinpäivänä syödään hanhea vielä tänäkin päivänä.

Pystymme kertomaan tunnin tarkkuudella, milloin kananmunat on munittu.”

Muutama juureskin on vuosien saatossa kadonnut suomalaisista ruokapöydistä lähes tyystin. Nyt ne tekevät paluuta.

– Palsternakkaa ja fenkolia käytettiin keskiajalla paljon. Juureksen voi kietoa hanhenrasvaan, ja päälle ripotellaan hiukan suolaa ja pippuria. Paistos laitetaan leivinuuniin varttitunniksi, kunnes pinta on rapea.

Fenkolia Simojoen ravintolassa käytetään runsaasti eli noin 2 000 kiloa vuosittain. Sitä voi käyttää esimerkiksi salaateissa ohueksi viipaloituna.

– Fenkolisalaatti sopii savustettujen makkaroiden, lihojen ja kalan kanssa.

Simojoen ruoissa fenkolilla on aivan erityinen rooli. Hän paljastaa, että se sulattaa rasvaa, ja siksi hän käyttää rasvaisissa ruoissa mielellään nimenomaan fenkolia.

Saksalaisessa ravintolamaailmassa lähiruoka-ajattelu kulkee luonnostaan osana arkea.

– Minulle lähiruoan suosiminen on elämäntapa, ei mikään muoti-ilmiö. Hankin kaiken mahdollisen ihan tästä omasta kylästä.

Simojoki tietääkin tarkkaan, mistä hänen raaka-aineensa, kuten raparperit, mansikat, sipulit, villiyrtit, luomukaritsat, kananmunat ja kalat tulevat.

– Pystymme kertomaan tunnin tarkkuudella, milloin kananmunat on munittu.

Vastaleivottujen ruislimppujen jauhot on jauhettu naapurissa ja vilja poimittu oman kylän pelloilta. Pihapiiristä poimituille raparpereille on löytynyt myös monenlaista käyttöä.

– Raparperilimonadimme on superhyvää.

Erikoisimmaksi Simojoki nimeää makkaran, joka on valmistettu kotimaisesta luomuvuohesta.

– Vuohenliha maku muistuttaa luomukaritsan ja metsäkauriin välimuotoa. Vuohi ei ole kaikkiruokainen, kuten sika. Se on selektiivinen ja valitsee puista vain parhaimmat lehdet itselleen. Sen voi maistaa lihan maussa.

Lähes 15 vuotta Suomessa asunut ravintoloitsija on yhdistänyt saksalaiset, suomalaiset ja muut kansainväliset maut varsin onnistuneesti. Hän iloitsee keväällä hotellilleen myönnetystä Joutsenmerkki-tunnustuksesta.

Georg Simojoen kotisivu ja blogi löytyy täältä: http://www.makutakuu.fi/fi-makutakuu-pitopalvelu.html