Saksan normi-institutti
perustettiin 1917 Berliiniin – ja DIN-normit ovat melkein samalta vuodelta. Kaikki alkoi käsitteestä ”08/15” (null acht
fünfzehn).
DIN-merkki –
vuodesta 1934 DIN 31:n mukaisesti normitettu
1915: Armeija löytää normituksen
„MG 08/15“
oli sen konekiväärin nimi, jolla Saksan armeija taisteli ensimmäisessä maailmansodassa.
Kivääriä alettiin valmistaa 1908 ja 1915 sitä parannettiin, ja siitä johtuivat
nuo luvut 08/15. Jossa saksalaiset sotilaat olisivat pystyneet käyttämään
asettaan juoksuhaudoissa, heidän piti harjoitella käden liikkeet puusta
tehtyjen aseiden avulla. Niin kauan, kunnes osasivat kaikki liikkeet
automaattisesti eli siis osaisivat käyttää konekivääriä. Nämä aika
yksitoikkoiset harjoitukset johtivat siihen, että kaikkia muitakin
yksitoikkoisia harjoituksia ruvettiin kutsumaan nimellä 08/15.
Konekivääri
08/15 kuljetustelineellään
Ensimmäisen
maailmansodan aikana ilmeni toimitusvaikeuksia, puuttui varaosia tuolla MG
08/15:lle. Saksan armeija tarvitsi varaosia suria määriä. Näitä valmistettiin
monissa tehtaissa. Siksi armeija antoi valmistajille normin: normin oli määrä
pitää huoli siitä, että kaikkien eri toimittajien varaosat olisivat
yhteneväisiä, eli että niistä voitaisiin rakentaa toimivia aseita. Yksi näitä
normeja oli esimerkiksi pieni kartiotappi.
1918: Ensimmäinen DIN oli aseen osa
Armeijan
normiohjeet johtivat myös siihen, että Saksan talous perusti 22. joulukuuta
1917 Berliini-Spandaussa Saksan teollisuuden normikomitean. Kolme kuukautta
myöhemmin instituutti julkaisi normin DIN 1. Se määritteli kartiotapin mitat,
joita sitten käytettiin MG 08/15:ssa. DIN 1 oli voimassa 84 vuotta. Vasta
lokakuussa 1992 DIN1 korvattiin Euroopan normilla DIN EN 22339.
DIN A4 – yksi
normi valloittaa maailman
1922: Seuraavaksi yhteneväiset
paperikoot
Laajimmalle
levinnyt normi lienee DIN EN ISO 216, aiemmin DIN 476, paremmin tunnettu
nimellä DIN A4. Se määrittelee maailmanlaajuisesti paperin koot. Tämä
määriteltiin jo vuonna 1922. Sitä ennen oli täydellinen sekasorto kokoja ja
nimiä kuten ”Suur-Patria” tai ”Super-Royal”. Wunsiedelin piirivirasto otti
DIN-normin ensimmäisenä käyttöön kesällä 1922. Pikkuhiljaa ministeriöt ja
teollisuus seurasivat perässä. Kesti 14 vuotta, ennen kuin uudet DIN-koot
lopullisesti voittivat ja ne virallistettiin kaikkiin liiketalouden ja
viranomaistoiminnan käyttöön. .
1926: Insinöörien kustantamo
Kaksi vuotta
perikokojen julkistamisen jälkeen.normikomitea perusti yhdessä Saksan
insinööriyhdistyksen kanssa Beuth-kustantamon. Se julkistaa nykyisinkin kaikki
Saksan DIN-normit ja kustantaa siten merkittävän osan normitustyötä. 25 normia
maksaa vuosittaisena maksuna ladattavana tiedostona 995 euroa, yksittäiset
normit kuten esimerkiksi ISO 1400 ”ympäristöjärjestelmä pienille ja
keskisuurille yrityksille” alkaen 30 euroa. Kustantamon luettelossa on 160.000
normitusasiakirjaa. Niiden tekijänoikeudet on suojattu ja niitä voi kopioida
vain lisenssimaksua vastaan.
ISO ei koske
pelkstään filmin valoherkkyyttä
1975: DIN kansainvälistyy
Saksan
liittotasavalta määräsi vuonna 1975 Saksan normi-instituutin edustamaan Saksan
intressejä Euroopan ja kansainvälistissä normi-instituutioissa. Näin syntyi DIN
EN ja ISO EN. EN tarkoittaa, että normi on voimassa koko Euroopassa. ISO koko
maailmassa. Kansainväliset liiketoiminnot muodostavat nykyisin 85 prosenttia Saksan normi-instituutin
työstä. Onko DIN mukana kansainvälisesti ja miten, sen päättävät kyseesen
tulevat normikomiteat itse. Niiden periaate on: ”Yksi normi, yksi tutkimus,
kaikkialla hyväksytty.”
Michael Ringelsiep, 05.08.2013
Normen, DIN & Co – Sinn und Unsinn der Normung, 12.11.2012
Normen, DIN & Co – Sinn und Unsinn der Normung, 12.11.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti