DIN-normien synty

Saksan normi-institutti perustettiin 1917 Berliiniin – ja DIN-normit ovat melkein samalta vuodelta.   Kaikki alkoi käsitteestä ”08/15” (null acht fünfzehn). 

 

 DIN-merkki – vuodesta 1934 DIN 31:n mukaisesti normitettu

1915: Armeija löytää normituksen

„MG 08/15“ oli sen konekiväärin nimi, jolla Saksan armeija taisteli ensimmäisessä maailmansodassa. Kivääriä alettiin valmistaa 1908 ja 1915 sitä parannettiin, ja siitä johtuivat nuo luvut 08/15. Jossa saksalaiset sotilaat olisivat pystyneet käyttämään asettaan juoksuhaudoissa, heidän piti harjoitella käden liikkeet puusta tehtyjen aseiden avulla. Niin kauan, kunnes osasivat kaikki liikkeet automaattisesti eli siis osaisivat käyttää konekivääriä. Nämä aika yksitoikkoiset harjoitukset johtivat siihen, että kaikkia muitakin yksitoikkoisia harjoituksia ruvettiin kutsumaan nimellä 08/15.

Konekivääri 08/15 kuljetustelineellään

Ensimmäisen maailmansodan aikana ilmeni toimitusvaikeuksia, puuttui varaosia tuolla MG 08/15:lle. Saksan armeija tarvitsi varaosia suria määriä. Näitä valmistettiin monissa tehtaissa. Siksi armeija antoi valmistajille normin: normin oli määrä pitää huoli siitä, että kaikkien eri toimittajien varaosat olisivat yhteneväisiä, eli että niistä voitaisiin rakentaa toimivia aseita. Yksi näitä normeja oli esimerkiksi pieni kartiotappi.

1918: Ensimmäinen DIN oli aseen osa

Armeijan normiohjeet johtivat myös siihen, että Saksan talous perusti 22. joulukuuta 1917 Berliini-Spandaussa Saksan teollisuuden normikomitean. Kolme kuukautta myöhemmin instituutti julkaisi normin DIN 1. Se määritteli kartiotapin mitat, joita sitten käytettiin MG 08/15:ssa. DIN 1 oli voimassa 84 vuotta. Vasta lokakuussa 1992 DIN1 korvattiin Euroopan normilla DIN EN 22339. 

DIN A4 – yksi normi valloittaa maailman

1922: Seuraavaksi yhteneväiset paperikoot

Laajimmalle levinnyt normi lienee DIN EN ISO 216, aiemmin DIN 476, paremmin tunnettu nimellä DIN A4. Se määrittelee maailmanlaajuisesti paperin koot. Tämä määriteltiin jo vuonna 1922. Sitä ennen oli täydellinen sekasorto kokoja ja nimiä kuten ”Suur-Patria” tai ”Super-Royal”. Wunsiedelin piirivirasto otti DIN-normin ensimmäisenä käyttöön kesällä 1922. Pikkuhiljaa ministeriöt ja teollisuus seurasivat perässä. Kesti 14 vuotta, ennen kuin uudet DIN-koot lopullisesti voittivat ja ne virallistettiin kaikkiin liiketalouden ja viranomaistoiminnan käyttöön. . 

1926: Insinöörien kustantamo

Kaksi vuotta perikokojen julkistamisen jälkeen.normikomitea perusti yhdessä Saksan insinööriyhdistyksen kanssa Beuth-kustantamon. Se julkistaa nykyisinkin kaikki Saksan DIN-normit ja kustantaa siten merkittävän osan normitustyötä. 25 normia maksaa vuosittaisena maksuna ladattavana tiedostona 995 euroa, yksittäiset normit kuten esimerkiksi ISO 1400 ”ympäristöjärjestelmä pienille ja keskisuurille yrityksille” alkaen 30 euroa. Kustantamon luettelossa on 160.000 normitusasiakirjaa. Niiden tekijänoikeudet on suojattu ja niitä voi kopioida vain lisenssimaksua vastaan. 

ISO ei koske pelkstään filmin valoherkkyyttä

1975: DIN kansainvälistyy

Saksan liittotasavalta määräsi vuonna 1975 Saksan normi-instituutin edustamaan Saksan intressejä Euroopan ja kansainvälistissä normi-instituutioissa. Näin syntyi DIN EN ja ISO EN. EN tarkoittaa, että normi on voimassa koko Euroopassa. ISO koko maailmassa. Kansainväliset liiketoiminnot muodostavat nykyisin  85 prosenttia Saksan normi-instituutin työstä. Onko DIN mukana kansainvälisesti ja miten, sen päättävät kyseesen tulevat normikomiteat itse. Niiden periaate on: ”Yksi normi, yksi tutkimus, kaikkialla hyväksytty.”

Michael Ringelsiep, 05.08.2013
Normen, DIN & Co – Sinn und Unsinn der Normung, 12.11.2012

http://www.planet-wissen.de/politik_geschichte/wirtschaft_und_finanzen/normen/geburt_normen.jsp